Tämä tilasto on lakkautettu.

Tilastosta ei enää tuoteta uusia tietoja.

Tämä sivu on arkistoitu.

Veronalaiset tulot 133,8 miljardia euroa

Tulonsaajat saivat veronalaisia tuloja 133,8 miljardia euroa, mikä oli 1,8 prosenttia edellisvuotista enemmän (Liitetaulukko 1). Tuloista oli ansiotuloja 124,6 miljardia ja pääomatuloja 9,2 miljardia euroa. Ansiotulot kasvoivat 1,6 ja pääomatulot 5,7 prosenttia edellisvuodesta. Tulonsaajia oli kaikkiaan 4,7 miljoonaa, joista ansiotuloa sai 4,6 ja pääomatuloa 2,5 miljoonaa henkeä. Ansiotulonsaajien määrä ei juuri muuttunut, mutta pääomatuloja saaneita oli yli miljoona henkeä edellisvuotista enemmän. Pääomatuloa saaneiden lukumäärän kasvu johtui pääosin siitä, että osuuskuntien ylijäämien verotusta muutettiin. 1)

Ansiotuloista kaksi kolmannesta koostui palkoista ja neljännes eläkkeistä. Palkkatuloja sai 2,8 miljoonaa henkeä kaikkiaan 81,8 miljardia euroa ja eläketuloja 1,6 miljoonaa henkeä 29,3 miljardia euroa. Edellisvuodesta palkkatulojen määrä kasvoi prosentin ja eläketulojen vajaat kolme prosenttia. Eläkkeistä 25,4 miljardia oli ansioeläkkeitä ja 2,4 miljardia kansaneläkkeitä. Ansioeläkkeet kasvoivat edellisvuodesta kolme prosenttia, mutta kansaneläkkeiden määrä pieneni kaksi prosenttia.

Työttömyyspäivärahat ja muut työttömyysturvaan perustuvat etuudet kasvoivat 6,6 prosenttia edellisvuodesta. Niitä sai 717 000 henkeä kaikkiaan 5,2 miljardia euroa. Sairausvakuutuksen päivärahoja tulonsaajat saivat 1,4 miljardia, lapsen kotihoidon tukea 372 miljoonaa ja opintorahoja 531 miljoonaa euroa. Optiovoittoja työsuhdeoptioista sai 10 200 tulonsaajaa yhteensä 170 miljoonaa euroa. Ne kasvoivat edellisvuodesta 23 prosenttia. Ansiotuloina verotettuja osinkoja sai 70 300 tulonsaajaa 448 miljoonaa euroa. Niiden veronalainen määrä kasvoi 12,5 prosenttia ja osinkotuloja saaneiden lukumäärä 37 prosenttia.

Pääomatuloista suurimman erän muodostivat luovutusvoitot. Luovutusvoittoja sai 375 000 henkeä kaikkiaan 4,5 miljardia euroa, mikä oli kymmenen prosenttia edellisvuotista enemmän. Vuokratuloja sai 299 000 henkeä yhteensä 1,6 miljardia euroa. Ne kasvoivat edellisvuodesta 5,4 prosenttia. Metsätalouden pääomatuloa tulonsaajat saivat 687 miljoonaa ja vapaaehtoisten henkilövakuutusten suorituksia 124 miljoonaa euroa.

Osinkoja pääomatulona listatuista ja muista yhtiöistä tulonsaajat saivat bruttomääräisesti 3,4 miljardia euroa, mikä oli 3,2 prosenttia edellisvuotista enemmän. Osinkotuloja sai 863 000 henkeä. Veronalaista pääomatuloa osingoista tulonsaajat saivat 1,8 miljardia euroa vuonna 2015, mistä 838 miljoonaa euroa oli peräisin listatuista, 802 listaamattomista ja 203 miljoonaa ulkomaisista osakkeista. Listaamattomista osakkeista saadut osingot kasvoivat 12 ja ulkomaisista osakkeista saadut osingot 25 prosenttia, listatuista osakkeista saadut osingot sen sijaan pienenivät kymmenen prosenttia edellisvuodesta. Osuuskuntien jakamia ylijäämiä tulonsaajat saivat bruttomääräisesti 98 miljoonaa euroa, mistä veronalaista pääomatuloa oli 28 miljoonaa euroa.

Yrittäjätuloina tulonsaajat saivat tuloja maataloudesta 817 miljoonaa, elinkeinotoiminnasta 3,0 miljardia ja yhtymistä 1,1 miljardia euroa. Yrittäjätuloista vain elinkeinotoiminnan tulot kasvoivat runsaan prosentin. Maatalouden tulot sen sijaan pienenivät edellisvuodesta 18 ja yhtymän tulot kuusi prosenttia.

Verot kasvoivat kaksi prosenttia

Tulonsaajat maksoivat välittömiä veroja ja maksuja kaikkiaan 30,4 miljardia euroa vuonna 2015 (Liitetaulukko 1). Edellisvuodesta verot kasvoivat nimellisesti kaksi prosenttia. Eniten, 18,6 miljardia euroa, maksettiin kunnallisveroa. Kunnallisveron määrä kasvoi 1,6 prosenttia. Tulonsaajat maksoivat tuloveroa valtiolle 8,4 miljardia, mistä ansiotuloveroa oli 5,9 miljardia ja pääomatuloveroa 2,5 miljardia euroa. Ansiotulovero kasvoi edellisvuodesta 3,2 ja pääomatulovero 7,1 prosenttia.

Kunnallisveroa maksoi 3,9 miljoonaa, ansiotuloveroa 1,6 miljoonaa ja pääomatuloveroa myös 1,6 miljoonaa tulonsaajaa. Pääomatuloveroa maksaneiden määrä kasvoi edellisvuodesta 526 000 hengellä eli 50 prosenttia. Pääomatuloveroa maksaneiden määrän kasvu johtui suurimmaksi osaksi osuuskuntien ylijäämien verotuksen muutoksesta. Pääomatulon määrään muutoksella ei sen sijaan ollut juuri vaikutusta. Yle-veroa maksoi neljä miljoonaa tulonsaajaa 503 miljoonaa euroa. Sen määrä kasvoi edellisvuodesta 0,7 prosenttia.

Tulonsaajat maksoivat sairaanhoitomaksua 1,3 miljardia ja päivärahamaksua 665 miljoonaa euroa. Sairaanhoitomaksu kasvoi 1,1 prosenttia edellisvuodesta, päivärahamaksu sen sijaan pieneni 6,7 prosenttia. Vuonna 2015 päivärahamaksua maksettiin 0,78 prosenttia työtulosta aiemman 0,84 prosentin sijaan.

Palkansaajilta perittiin lisäksi työeläke- ja työttömyyseläkevakuutusmaksuja 5,2 miljardia euroa, mikä oli 5,3 prosenttia edellisvuotista enemmän. Pakollisia eläkevakuutusmaksuja maksoi 2,5 miljoonaa palkansaajaa. Pakollisten verojen ja maksujen lisäksi tulonsaajat maksoivat kirkollisveroa 912 miljoonaa euroa. Kirkollisveroa maksoi 2,8 miljoonaa tulonsaajaa, mikä oli kaksi prosenttia edellisvuotista vähemmän.

Kuvio 1. Verojen osuudet välittömistä veroista vuosina 1993–2015, %

Kuvio 1. Verojen osuudet välittömistä veroista vuosina 1993–2015, %

Verot kasvoivat vuodesta 1993 vuoteen 2015 reaalisesti 45 prosenttia. Tänä aikana on kunnallisvero kasvanut selvästi valtion ansiotuloveroa enemmän. Vuodesta 1993 on kunnallisvero kasvanut reaalisesti 79 prosenttia ja sen osuus välittömistä veroista 50 prosentista 61 prosenttiin. Vuonna 2015 maksettiin ansiotuloveroa valtiolle reaalisesti kahdeksan prosenttia vähemmän kuin vuonna 1993 ja sen osuus veroista pieneni tänä aikana 31 prosentista 19 prosenttiin. Ansiotuloveron osuus on pienentynyt etenkin 2000-luvulla: vuodesta 2000 sen osuus tulonsaajien välittömistä veroista on pienentynyt 13 prosenttiyksikköä.

Suhdannekehitys vaikuttaa eniten pääomatulon määrään ja sen osuus veroista onkin vaihdellut vajaan kolmen ja kymmenen prosentin välillä. Vuonna 2015 pääomatuloveron osuus tulonsaajien veroista oli 8,4 prosenttia. Sosiaaliturvamaksuihin sisältyi sairausvakuutusmaksun ohella vuoteen 1995 asti myös kansaneläkevakuutusmaksu. Sosiaaliturvamaksujen osuus veroista ja maksuista oli 1990-luvun alussa runsaat 13 prosenttia, mistä se 2000-luvun alkupuolella laski alle viiteen prosenttiin. Sen jälkeen on sairausvakuutusmaksun osuus jälleen kasvanut ja vuonna 2015 se oli 6,4 prosenttia. Yle-veroa on peritty vuodesta 2013 lähtien ja vuonna 2015 sen osuus välittömistä veroista oli 1,7 prosenttia.

Kuvio 2. Verojen osuudet veronalaisista tuloista tuloluokittain vuonna 2015, %

Kuvio 2. Verojen osuudet veronalaisista tuloista tuloluokittain vuonna 2015, %

Tulonsaajat maksoivat veroja ja veronluonteisia maksuja 22,7 prosenttia veronalaisista tuloistaan vuonna 2015. Veroihin ja maksuihin on tässä laskettu ansio ja pääomatuloverot, kunnallisvero, kirkollisvero, sairausvakuutusmaksut ja Yle-vero. Palkansaajien pakolliset eläkevakuutusmaksut mukaan lukien verot ja maksut veivät tuloista 26,5 prosenttia vuonna 2015 ja 26,4 prosenttia vuonna 2014.

Kokonaisuutena verojen osuus tuloista ei muuttunut edellisvuodesta, mutta hyvätuloisilta veroihin kului hieman aiempaa suurempi osuus, kun taas pieni ja keskituloisten verotus hieman keveni. Vuodessa 10 000–20 000 euroa ansainneilta kului veroihin keskimäärin 11,0 prosenttia, 30 000–40 000 euroa ansainneilta 20,8 ja vähintään 150 000 ansainneilta 37,7 prosenttia tuloista. Tulonsaajat, jotka ansaitsivat 10 000–20 000 euroa maksoivat keskimäärin 0,5 prosenttiyksikköä ja 20 000–40 000 euroa ansainneet 0,2 prosenttiyksikköä vähemmän veroja veronalaisista tuloistaan kuin vuonna 2014. Tulonsaajat, joiden veronalaiset vuositulot olivat vähintään 150 000 euroa sen sijaan maksoivat 0,4 prosenttiyksikköä enemmän veroja suhteessa tuloihin, kuin vuotta aiemmin.

Vuonna 2015 valtion ansiotuloveroasteikon tulorajojen kolmeen alimpaan tuloluokkaan tehtiin 1,5 prosentin inflaatiotarkistus ja ylimmän luokan euromääräistä rajaa alennettiin 100 000 eurosta 90 000 euroon. Pääomatulojen verotusta muutettiin alentamalla ylemmän verokannan tulorajaa 40 000 eurosta 30 000 euroon ja korottamalla ylempää verokantaa 32 prosentista 33 prosenttiin.

Taulukko 1. Verojen jakautuminen tuloluokittain vuonna 2015

Vero Tuloluokka, 1000 €
  Yhteensä -10 10-20 20-30 30-40 40-50 50-75 75-100 100-
Tulonsaajia 4 654 835 898 831 1 099 533 931 094 755 342 414 353 377 715 99 591 78 376
Tulonsaajia, % 100,0 19,3 23,6 20,0 16,2 8,9 8,1 2,1 1,7
Veronalaiset tulot, milj. € 133 825,6 4 543,5 16 316,1 23 254,2 26 129,8 18 422,9 22 484,0 8 478,5 14 196,6
Veronalaiset tulot, % 100,0 3,4 12,2 17,4 19,5 13,8 16,8 6,3 10,6
Ansiotulovero, milj. € 5 858,2 0,0 0,9 31,6 397,8 809,6 1 752,1 946,0 1 920,3
Ansiotulovero, % 100,0 0,0 0,0 0,5 6,8 13,8 29,9 16,1 32,8
Pääomatulovero, milj. € 2 537,8 31,1 89,9 157,0 188,0 183,8 354,7 226,8 1 306,3
Pääomatulovero, % 100,0 1,2 3,5 6,2 7,4 7,2 14,0 8,9 51,5
Sairausvakuutusmaksu, milj. € 1 936,3 30,0 136,2 325,8 432,8 314,8 383,4 139,4 173,9
Sairausvakuutusmaksu, % 100,0 1,5 7,0 16,8 22,4 16,3 19,8 7,2 9,0
Kunnallisvero, milj. € 18 623,1 204,1 1 387,5 3 251,4 4 090,3 2 955,6 3 632,3 1 346,8 1 755,1
Kunnallisvero, % 100,0 1,1 7,5 17,5 22,0 15,9 19,5 7,2 9,4
Yle-vero, milj. € 502,8 20,5 107,5 130,5 107,0 58,7 53,5 14,1 11,1
Yle-vero, % 100,0 4,1 21,4 26,0 21,3 11,7 10,6 2,8 2,2
Verot yhteensä, milj. € 29 465,7 286,1 1 722,9 3 897,2 5 216,8 4 323,1 6 177,2 2 673,7 5 168,6
Verot yhteensä, % 100,0 1,0 5,8 13,2 17,7 14,7 21,0 9,1 17,5

Pienituloisimpien tulonsaajien verot koostuivat lähinnä kunnallisverosta ja sairausvakuutusmaksuista. Pienituloiset maksoivat suhteellisen suuren osuuden myös Yle-verosta. Alle 20 000 euroa vuodessa ansaitsi 2,0 miljoonaa henkeä eli 43 prosenttia tulonsaajista. He saivat 16 prosenttia kaikista veronalaista tuloista ja maksoivat 6,8 prosenttia välittömistä veroista. Kunnallisveroista he maksoivat 8,6, sairausvakuutusmaksuista 8,6 ja Yle-verosta 25,5 prosenttia. Ansiotuloveroa alle 20 000 euroa ansainneet eivät käytännössä maksaneet, mutta pääomatuloveroa 121 miljoonaa euroa eli 4,8 prosenttia pääomatuloverosta. Tulonsaajia, jotka ansaitsivat 30 000–50 000 euroa, oli 1,2 miljoonaa eli neljännes veronalaista tuloa saaneista. He maksoivat kaikista veroista 32 prosenttia, 20,6 prosenttia ansiotuloveroista ja 38 prosenttia kunnallisverosta. Yli 50 000 euroa ansaitsi 12 prosenttia tulonsaajista. He saivat 34 prosenttia tuloista ja maksoivat 48 prosenttia kaikista veroista. Valtion ansiotuloverosta he maksoivat 79 ja pääomatuloverosta 74 prosenttia.

Vähennyksiin pieniä muutoksia

Tuloista ja veroista tehtäviin vähennyksiin tehtiin pieniä muutoksia ja uutena vähennyksenä otettiin käyttöön alaikäisen lapsen huoltajalle myönnettävä lapsivähennys vuosina 2015–2017. Vähennys tehdään veroista ja sen määrä on 50 euroa enintään neljästä lapsesta. Yksinhuoltajille vähennys myönnetään kaksinkertaisena. Vähennys pienenee, jos verovelvollisen puhtaan ansiotulon ja puhtaan pääomatulon yhteismäärä ylittää 36 000 euroa.

Pienituloisille kohdistetun kunnallisverotuksen perusvähennyksen enimmäismäärää korotettiin 2 930 eurosta 2 970 euroon ja poistumaprosenttia alennettiin 19 prosentista 18 prosenttiin. Työtulovähennyksen enimmäismäärää korotettiin 1 010 eurosta 1 025 euroon, kertymäprosenttia korotettiin 7,4 prosentista 8,6 prosenttiin ja poistumaprosenttia 1,15 prosentista 1,2 prosenttiin. Asuntovelan korkojen vähennyskelpoinen osuus pieneni 75 prosentista 65 prosenttiin. Asunnon ja työpaikan välisten matkakustannusten vähennysoikeutta kavennettiin kasvattamalla omavastuuosuutta 600 eurosta 750 euroon.

Vuonna 2015 tulonsaajat vähensivät ansiotuloistaan valtion- ja kunnallisverotuksessa matkakuluja 1,5 miljardia, pakollisia eläkevakuutusmaksuja 5,3 miljardia ja työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksuja 655 miljoonaa euroa (liitetaulukko 2). Tulonhankkimisvähennyksen määrä oli 1,7 miljardia euroa.

Eläketulovähennyksen määrä valtionverotuksessa oli 12,6 miljardia ja kunnallisverotuksessa 6,4 miljardia euroa vuonna 2015. Kunnallisverotuksen ansiotulovähennys oli 6,2 miljardia euroa. Kunnallisverotuksen perusvähennyksen määrä oli 3,1 miljardia euroa, se kasvoi edellisvuodesta kasvoi 7,4 prosenttia. Ansiotulojen veroista tehtävä työtulovähennys alensi palkansaajien veroja 2,1 miljardilla eurolla. Lapsivähennyksen sai 803 850 tulonsaajaa. Se alensi heidän verojaan 70,4 miljoonaa euroa.

Tulonsaajat ilmoittivat asuntovelkojen korkoja 960 miljoonaa euroa, mistä vähennyskelpoinen osuus oli 624 miljoonaa euroa. Asuntolainakorkojen ilmoitettu määrä pieneni edellisvuodesta yhdeksän ja vähennyskelpoinen määrä 21 prosenttia. Ensiasunnon lainoihin kohdistuneita korkoja tulonsaajilla oli 158 miljoonaa euroa, joita he saivat vähentää 102 miljoonaa euroa, mikä oli 23 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Tulonhankkimislainan korkoja tulonsaajat vähensivät 18 prosenttia edellisvuotista enemmän, 153 miljoonaa euroa. Alijäämähyvityksenä ansiotuloveroista vähennettiin korkoja 209 miljoonaa euroa, mikä oli 21 prosenttia edellisvuotista vähemmän.

Selvimmin pienituloisille kohdistuivat perusvähennys ja opintorahavähennys (liitetaulukko 2). Perusvähennyksestä saivat alle 10 000 euroa ansainneet 31 prosenttia ja 10 000–25 000 euroa ansainneet 66 prosenttia. Opintorahavähennyksen saajat ansaitsivat käytännössä kaikki alle 10 000 euroa. Myös eläketulovähennykset kohdistuivat alimpiin tuloluokkiin, kunnallisverotuksen eläketulovähennyksen saajista 92 ja valtionverotuksen eläketulovähennyksen saajista 75 prosentilla tulot olivat alle 25 000 euroa.

Työtuloihin kohdistuneista vähennyksistä hyötyivät eniten keski- ja hyvätuloiset tulonsaajat. Työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksuista ja matkakuluista vähensivät 25 000–50 000 euroa ansainneet runsaat 60 ja 50 000–75 000 euroa ansainneet 19 prosenttia. Tulonhankkimisvähennyksestä ja eläkevakuutusmaksuvähennyksestä oli 25 000–50 000 euroa ansainneiden osuus noin puolet. Tulonhankkimisvähennyksestä alle 25 000 euroa ansainneet saivat runsaan kolmanneksen, eläkevakuutusmaksuista puolestaan yhtä suuren osuuden saivat yli 50 000 ansainneet. Kunnallisverotuksen ansiotulovähennyksestä hyötyivät suhteellisen pieni- ja keskituloiset. Alle 25 000 euroa ansainneet saivat siitä kolmanneksen ja 25 000–50 000 euroa ansainneet 57 prosenttia. Työtulovähennyksestä saivat 10 000–25 000 euroa ansainneet 22 ja 25 000–50 000 euroa ansainneet 61 prosenttia. Lapsivähennyksestä saivat 10 000–25 000 euroa ansainneet 35 ja 25 000–50 000 euroa ansainneet 54 prosenttia.

Asuntolainan koroista vähensivät 25 000–50 000 euroa ansainneet 52 prosenttia ja yli 50 000 euroa ansainneet 30 prosenttia. Tulonhankkimislainan korkoja vähensivät eniten hyvätuloiset, niistä 67 prosenttia kohdistui vähintään 50 000 euroa vuodessa ansainneille. Vapaaehtoisista eläkevakuutusmaksuista vähensivät 25 000–50 000 euroa ansainneet 48 ja sitä enemmän ansainneet 39 prosenttia.

Kotitalousvähennystä käytettiin eniten asunnon kunnossapitoon

Kotitalousvähennystä käytti 391 000 tulonsaajaa vuonna 2015. Vähennys alensi tulonsaajien veroja 376 miljoonalla eurolla. Vähennyksen määrä kasvoi viisi prosenttia edellisvuodesta.

Kotitalousvähennyksen käyttöalaa on laajennettu ja enimmäismääriä korotettu sen olemassaoloaikana useaan otteeseen. Kotitalousvähennyksen käyttö on viime vuosikymmenen alusta kasvanut vuosi vuodelta lukuun ottamatta vuotta 2012, jolloin vähennyksen enimmäismäärää pienennettiin 3 000 eurosta 2 000 euroon. Silloin vähennysten käyttäjien määrä väheni runsaalla 41 000 tulonsaajalla. Vuonna 2014 enimmäismäärä korotettiin 2 400 euroon.

Vähennystä on hyödynnetty eniten asunnon kunnossapitotöihin. Vuonna 2015 myönnetyistä vähennyksistä 82 prosenttia kohdistui asunnon kunnossapitoon ja 12 prosenttia kotitaloustöihin. Keskimääräinen vähennys kunnossapitotöistä oli 1 070 euroa ja kotitaloustöistä 563 euroa. Hoiva- ja hoitotöihin vähennystä käytettiin vain kahdessa prosentissa tapauksista. Hoiva- ja hoitotyöhön vähennystä myönnettiin keskimäärin 1 053 euroa.

Kuvio 3. Keskimääräinen kotitalousvähennys tuloluokittain vuonna 2015, euroa

Kuvio 3. Keskimääräinen kotitalousvähennys tuloluokittain vuonna 2015, euroa

Vähennyksen käyttö yleistyi tulojen kasvaessa. Alle 25 000 euroa ansainneista sitä käytti neljä prosenttia, 25 000–50 000 euroa ansainneista kymmenen ja yli 100 000 euroa ansainneista 41 prosenttia. Keskimääräiset vähennyksetkin kasvoivat tulojen kasvaessa. Alle 25 000 euroa vuodessa ansainneilla vähennys oli keskimäärin 765 euroa kun vähintään 100 000 euroa ansainneilla se oli 1 289 euroa. Keskituloiset käyttivät vähennystä muita useammin asunnon kunnossapitotyöhön ja hyvätuloiset kotitaloustyöhön. Pienituloiset käyttivät vähennystä muita useammin kotitalous-, hoiva- ja hoitotyöhön.

Vähennystä käyttivät eniten keski-ikäiset ja sitä vanhemmat. Alle 30-vuotiaista vain prosentti käytti kotitalousvähennystä, mutta yli kuusikymmenvuotiaista 12 prosenttia. Vähennystä käyttäneistä 29 prosenttia oli 30–49-vuotiaita, viidennes 50–59-vuotiaita ja 38 prosenttia eläkeikäisiä. Keskimääräinen vähennys ei vaihdellut kovin paljon iän mukaan, mutta yli 75-vuotiailla se oli pienin, 763 euroa. Asunnon kunnossapitotyöt olivat kaikenikäisillä yleisin vähennyksen käyttötarkoitus. Yli 75-vuotiaat käyttivät muita useammin vähennystä kotitalous- ja hoivatyöhön.

Taulukko 2. Kotitalousvähennyksen saajien luku ja keskimääräinen vähennys vuonna 2015

Käyttötarkoitus Ikäluokka
  Yhteensä -30 30 - 39 40 - 49 50 - 59 60 - 64 65 - 74 75-
Kotitalousvähennys yhteensä, lkm 391 023 10 699 48 467 62 928 77 327 43 608 81 123 66 871
Kotitalousvähennys yhteensä, keskimäärin, € 962 940 996 1 023 1 028 1 020 966 763
Kotitaloustyö, lkm 80 033 1 229 9 254 13 842 13 369 6 000 11 836 24 503
Kotitaloustyö, keskimäärin,€ 563 621 669 754 675 578 477 391
Hoiva- tai hoitotyö, lkm 8 115 49 535 594 395 240 824 5 478
Hoiva- tai hoitotyö, keskimäärin, € 1 053 563 862 997 993 880 914 1 114
Asuntojen kunnossapitotyö, lkm 286 339 9 182 37 409 46 760 61 106 35 508 64 258 32 116
Asuntojen kunnossapitotyö, keskimäärin, € 1 070 982 1 077 1 100 1 105 1 098 1 060 967
Usea tai tuntematon, lkm 16 536 239 1 269 1 732 2 457 1 860 4 205 4 774
Usea tai tuntematon, keskimäärin, € 965 1 028 1 069 1 098 1 039 977 906 894

Miehet ja naiset käyttivät vähennystä yhtä usein. Miehet käyttivät vähennystä jonkin verran naisia useammin kunnossapitotöihin, naiset puolestaan miehiä useammin kotitaloustyöhön ja hoito- ja hoivatyöhön.

Suurimmat mediaanitulot Ahvenanmaalla ja Uudellamaalla

Hyvätuloisimmat tulonsaajat asuivat Ahvenanmaan ja Uudenmaan maakunnissa. Veronalaiset mediaanitulot olivat korkeimmat Ahvenanmaalla (26 680 €) ja Uudellamaalla (26 240 €). Pienimmät mediaanitulot olivat Kainuun (20 960 €) ja Pohjois-Karjalan (20 210 €) maakunnissa. Edellisvuodesta tulonsaajien mediaanitulot kasvoivat koko maassa 0,4 prosenttia. Eniten ne kasvoivat Lapissa ja Kainuussa, 1,1 prosenttia. Vähiten mediaanitulot kasvoivat Pohjois-Savossa ja Pohjanmaalla, missä ne eivät kasvaneet lainkaan.

Kuvio 4. Mediaanitulot maakunnittain vuosina 2015 ja 2014, euroa

Kuvio 4. Mediaanitulot maakunnittain vuosina 2015 ja 2014, euroa

Maakuntien tulot vaihtelivat paitsi suuruudeltaan myös koostumukseltaan. Palkkatulojen osuus tuloista oli suurin Uudellamaalla, missä palkkoja oli 66 prosenttia veronalaisista tuloista. Hieman keskimääräistä suurempi oli palkkojen osuus myös Pirkanmaalla ja Pohjanmaalla. Palkkojen osuus oli pienin, hieman yli puolet kaikista tuloista, Etelä-Savossa ja Kainuussa.

Etelä-Savossa ja Kainuussa tulonsaajat saivat suhteellisesti eniten eläketuloja, 29 prosenttia veronalaisista tuloistaan. Työttömyysturvaan perustuvien etuuksien osuus tuloista oli suurin Kainuussa ja Pohjois-Karjalassa, missä niitä oli lähes kuusi prosenttia tulonsaajien veronalaisista tuloista.

Yrittäjätuloja maataloudesta, elinkeinotoiminnasta ja yhtymistä tulonsaajat saivat koko maassa 3,7 prosenttia veronalaisista tuloistaan. Eniten yrittäjätuloja saivat Etelä- Pohjanmaan (6,7 %) ja Keski-Pohjanmaan (6,5 %) tulonsaajat. Keskimäärin tulonsaajat saivat yrittäjätuloja Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla noin 1 700 euroa tulonsaajaa kohti, kun koko maassa tulonsaajat saivat niitä 1 060 euroa. Vähiten yrittäjätuloja saivat Uudenmaan asukkaat, 810 euroa tulonsaajaa kohti.

Pääomatuloja tulonsaajat saivat koko maassa keskimäärin 1 980 euroa. Eniten pääomatuloja saivat ahvenanmaalaiset, 3 275 euroa tulonsaajaa kohti. Seuraavaksi eniten, 2 620 euroa, pääomatuloja tulonsaajat saivat Uudellamaalla. Vähiten pääomatuloja saivat Kymenlaakson, Kainuun ja Lapin tulonsaajat. Kainuussa ja Lapissa keskimääräiset pääomatulot olivat noin 1 300 euroa ja Kymenlaaksossa 1 330 euroa.

Hyvätuloisimmat kunnat sijaitsivat Helsingin seudulla ja Ahvenanmaalla. Kymmenen mediaanituloiltaan suurituloisinta kuntaa olivat Kauniainen (33 820 €), Jomala (30 320 €) Espoo (30 180 €), Kirkkonummi (29 800 €), Tuusula (29 760 €), Lemland (29 750 €), Nurmijärvi (29 730 €), Sipoo (29 150 €), Siuntio (29 050 €) ja Järvenpää (28 570 €).

Tulojen kasvu vaatimatonta

Tulonsaajien veronalaiset mediaanitulot olivat 23 510 euroa vuonna 2015. Mediaanitulot kasvoivat edellisvuodesta 0,4 prosenttia. Miesten mediaanitulot olivat 26 910 ja naisten 20 950 euroa. Miesten mediaanitulot kasvoivat 0,3 ja naisten 0,6 prosenttia.

Suurimmillaan tulot olivat keski-ikäisillä: 45–54-vuotiaiden mediaanitulot olivat 34 200 euroa. Eniten edellisvuodesta kasvoivat vanhimpien tulonsaajien tulot. Yli 64-vuotiaiden mediaanitulot kasvoivat 2,2 prosenttia ja 55–64-vuotiaiden 1,6 prosenttia. Alle 35-vuotiaiden mediaanitulot sen sijaan laskivat edellisvuodesta.

Kuvio 5. Veronalaiset mediaanitulot iän ja sukupuolen mukaan vuonna 2015

Kuvio 5. Veronalaiset mediaanitulot iän ja sukupuolen mukaan vuonna 2015

Viidennes tulonsaajista eli 898 800 henkeä ansaitsi alle 10 000 euroa. Heidän veronalaisista tuloistaan oli 34 prosenttia eläkkeitä, 24 prosenttia työttömyysturvan perusteella saatuja etuuksia ja opintorahoja seitsemän prosenttia. Palkkatuloja heidän tuloistaan oli 21 prosenttia. Pääomatuloina he saivat kolme prosenttia veronalaisista tuloistaan, yhtä suuren osuuden niistä muodostivat lapsen kotihoidon tuki ja sairausvakuutuksen päivärahat.

Taulukko 3. Veronalaiset tulot sukupuolen ja iän mukaan vuonna 2015

Tulot Ikä
  Kaikki -19 20-24 25-34 35-44 45-54 55-64 65-74 75-
Yhteensä 4 654 835 262 042 333 630 700 562 665 747 725 728 745 519 679 403 542 204
Veronalaiset tulot keskimäärin, € 28 750 3 058 13 711 26 942 37 924 40 286 35 699 26 270 19 603
Veronalaiset tulot, mediaani, € 23 506 1 304 10 917 25 765 33 310 34 199 29 515 20 717 16 106
Ansiotulot keskimäärin, € 26 772 2 874 13 498 26 298 35 992 37 612 32 402 23 284 17 901
Pääomatulot keskimäärin, € 1 978 184 213 644 1 933 2 674 3 297 2 986 1 703
Verot yhteensä keskimäärin, € 6 526 173 1 746 5 375 9 231 10 180 8 600 5 995 3 626
Miehet 2 263 279 129 358 168 023 361 730 342 879 366 453 367 330 321 374 206 132
Veronalaiset tulot keskimäärin, € 33 193 3 109 14 160 30 094 43 845 45 469 40 339 31 390 23 561
Veronalaiset tulot, mediaani, € 26 912 1 306 10 697 29 344 38 288 37 834 31 644 23 896 19 163
Ansiotulot keskimäärin, € 30 336 2 911 13 898 29 227 40 954 41 558 35 549 27 124 21 001
Pääomatulot keskimäärin, € 2 857 198 263 867 2 891 3 912 4 790 4 266 2 559
Verot yhteensä keskimäärin, € 8 212 188 1 936 6 397 11 474 12 313 10 522 7 971 5 092
Naiset 2 391 556 132 684 165 607 338 832 322 868 359 275 378 189 358 029 336 072
Veronalaiset tulot keskimäärin, € 24 545 3 009 13 254 23 577 31 637 34 999 31 193 21 673 17 176
Veronalaiset tulot, mediaani, € 20 947 1 302 11 100 22 715 29 468 31 745 28 103 18 366 15 002
Ansiotulot keskimäärin, € 23 399 2 838 13 092 23 170 30 722 33 588 29 346 19 836 15 999
Pääomatulot keskimäärin, € 1 146 171 163 406 915 1 411 1 847 1 837 1 177
Verot yhteensä keskimäärin, € 4 930 158 1 553 4 285 6 850 8 004 6 733 4 222 2 727

Veronalaisiin tuloihin eivät sisälly verottomat tulonsiirrot kuten asumis- ja toimeentulotuet tai lapsilisät. Tulonsaajien joukossa on koululaisia, opiskelijoita tai muita tilapäis- ja osa-aikatöitä tehneitä, joiden pienituloisuus on usein tilapäistä ja elämäntilanteeseen liittyvää. Veronalaiset tulot ovat usein pieniä myös monilla eläketuloa tai muita tulonsiirtoja kuten kotihoidon tukea, opintorahaa tai äitiys- tai vanhempainrahaa saaneilla.

Alle 10 000 euroa vuodessa ansainneista viidennes oli alle 20-vuotiaita ja 17 prosenttia 20–24-vuotiaita. Yli 74-vuotiaista neljännes ansaitsi alle 10 000 euroa vuodessa. Niin pienituloisia oli yli 74-vuotiaista naisista 26 ja miehistä 24 prosenttia.

Kolmannes tulonsaajista eli 1,6 miljoonaa henkeä ansaitsi 10 000–25 000 euroa. Heidän tuloistaan puolet oli eläkkeitä ja 29 prosenttia palkkoja. Työttömyysturvaetuuksia niistä oli kymmenen prosenttia. Kaikista maksetuista työttömyyspäivärahoista he saivat hieman yli puolet.

Tulonsaajia, joiden vuositulot olivat 25 000–50 000 euroa, oli myös 1,6 miljoonaa. Heidän tuloistaan 73 prosenttia oli palkkoja ja 18 prosenttia eläkkeitä. Palkkojen osuus tuloista oli suurin tulonsaajilla, jotka ansaitsivat 50 000–75 000 euroa. Heidän tuloistaan 78 prosenttia oli palkkoja ja kymmenen prosenttia eläkkeitä. Pääomatuloina he saivat kuusi prosenttia veronalaisista tuloistaan. Niin paljon ansainneita tulonsaajia oli 377 700 eli kahdeksan prosenttia kaikista.

Kuvio 6. Ansio- ja pääomatulojen jakautuminen tuloluokittain vuonna 2015, %

Kuvio 6. Ansio- ja pääomatulojen jakautuminen tuloluokittain vuonna 2015, %

Pääomatulojen osuus tuloista kasvoi selvästi tulojen kasvaessa. Vähintään 100 000 euron veronalaiset vuositulot oli 78 400 hengellä eli 1,7 prosentilla tulonsaajista. Heidän tuloistaan 31 prosenttia oli pääomatuloja, 54 prosenttia palkkoja ja kuusi prosenttia yrittäjätuloja. Kaikista pääomatuloista he saivat 47 ja ansiotuloista kahdeksan prosenttia. Yli 150 000 euroa ansainneet saivat 38 prosenttia kaikista pääomatuloista.


1) Aiemmin osuuspääoman korot olivat verottomia 1500 euroon asti, mutta vuodesta 2015 lähtien vähintään neljännes pääomatulona verotetuista osuuskuntien ylijäämistä on veronalaista tuloa. Vuonna 2015 ylijäämiä sai 1,8 miljoonaa henkeä, mutta valtaosa jaetuista ylijäämistä oli hyvin pieniä. Veronalaisista ylijäämistä 30 prosenttia oli alle euron ja 79 prosenttia alle viiden euron suuruisia. Vähintään sata euroa veronalaista ylijäämätuloa saaneita oli 45 000 eli kaksi prosenttia kaikista. Bruttomääräisesti osuuskuntien ylijäämää jaettiin osakasta kohti 53 euroa, mistä veronalaista pääomatuloa oli keskimäärin 15 euroa.

Lähde: Veronalaiset tulot 2015. Tilastokeskus

Lisätietoja: Timo Matala 029 551 3422, toimeentulo@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Jari Tarkoma


Päivitetty 19.12.2016

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Veronalaiset tulot [verkkojulkaisu].
ISSN=1798-3843. 2015, Veronalaiset tulot 133,8 miljardia euroa . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 27.12.2024].
Saantitapa: https://www.stat.fi/til/tvt/2015/tvt_2015_2016-12-19_kat_001_fi.html