Tämä tilasto on lakkautettu.
Tilastosta ei enää tuoteta uusia tietoja.
Veronalaiset tulot kasvoivat 3,2 prosenttia
Tulonsaajat saivat veronalaisia tuloja 143,7 miljardia euroa vuonna 2018, mikä oli 3,2 prosenttia edellisvuotista enemmän. Veronalaisista tuloista oli ansiotuloja 132,9 miljardia ja pääomatuloja 10,7 miljardia euroa. Ansiotulot kasvoivat edellisvuodesta 2,9 prosenttia, kun pääomatulot kasvoivat 6,4 prosenttia. Tulonsaajia oli kaikkiaan 4,7 miljoonaa, joista ansiotuloa sai 4,7 ja pääomatuloa 2,1 miljoonaa henkeä (Liitetaulukko 1).
Veronalaisista tuloista suurin osa, 62 prosenttia, oli palkkatuloja. Palkkatuloja tulonsaajat saivat 88,7 miljardia euroa. Seuraavaksi eniten, 22 prosenttia tuloista eli 31,7 miljardia euroa, tulonsaajat saivat eläketuloja. Edellisvuodesta palkat kasvoivat 4,2 ja eläkkeet 2,4 prosenttia. Eläkkeistä 27,8 miljardia oli ansioeläkkeitä ja 2,3 miljardia kansaneläkkeitä. Ansioeläkkeet kasvoivat edellisvuodesta 2,9 prosenttia, kun kansaneläkkeiden määrä pieneni 1,2 prosenttia. Palkkatuloja sai 2,8 miljoonaa ja eläketuloja 1,7 miljoonaa henkeä.
Tulonsaajat saivat työttömyyspäivärahaa ja muita työttömyysturvaan perustuvia etuuksia 4,1 miljardia euroa, mikä oli 12 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Työttömyysetuuksia sai 619 800 henkeä, mikä oli runsaat kahdeksan prosenttia edellisvuotista vähemmän. Sairausvakuutuksen päivärahaa tulonsaajat saivat 1,3 miljardia, lapsen kotihoidon tukea 314 miljoonaa ja opintorahaa 440 miljoonaa euroa. Opintorahaa tulonsaajat saivat 10,2 ja kotihoidon tukea 7,0 prosenttia edellisvuotista vähemmän. Sairausvakuutuksen päivärahoja he saivat yhtä paljon kuin edellisvuonnakin.
Optiovoittoja ja osakepalkkioita tulonsaajat saivat 207 miljoonaa euroa, mikä oli 34 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Työsuhdeoptioita tai osakepalkkioita sai 14 940 tulonsaajaa. Ansiotuloina verotettuja osinkoja sai 82 050 tulonsaajaa yhteensä 515 miljoonaa euroa. Niiden määrä pieneni edellisvuodesta 7,4 ja ansiotulona verotettuja osinkotuloja saaneiden lukumäärä 42 prosenttia.
Veronalaisista pääomatuloista 4,7 miljardia euroa eli 44 prosenttia oli luovutusvoittoja. Luovutusvoittoja sai 359 300 henkeä vuonna 2018. Edellisvuodesta luovutusvoittojen määrä kasvoi yhdeksän, mutta luovutusvoittoja saaneiden lukumäärä pieneni neljä prosenttia. Vuokratuloa sai 321 200 henkeä yhteensä 1,8 miljardia euroa, mikä oli 2,9 prosenttia edellisvuotista enemmän. Metsätalouden pääomatuloa tulonsaajat saivat 1,1 miljardia euroa, mikä oli 42 prosenttia edellisvuotista enemmän.
Pääomatulona verotettuja osinkoja tulonsaajat saivat bruttomääräisesti 4,2 miljardia euroa eli 6,8 prosenttia edellisvuotista enemmän. Osinkotuloja sai 877 700 henkeä. Veronalaista pääomatuloa osingoista oli 2,4 miljardia euroa. Siitä 1,1 miljardia euroa oli peräisin listatuista, 1,0 miljardia listaamattomista ja 259 miljoonaa ulkomaisista osakkeista. Listatuista yhtiöistä saadut osingot kasvoivat edellisvuodesta 7,7, listaamattomista yhtiöistä saadut osingot 10,6 ja ulkomaisista osakkeista saadut 10,1 prosenttia. Osuuskuntien jakamia ylijäämiä tulonsaajat saivat bruttomääräisesti 162 miljoonaa euroa, mistä veronalaista pääomatuloa oli 48 miljoonaa euroa. Edellisvuodesta veronalaiset ylijäämät kasvoivat 8,2 prosenttia.
Tulonsaajat saivat veronalaista yrittäjätuloa maataloudesta 805 miljoonaa, elinkeinotoiminnasta 3,0 miljardia ja yhtymistä 887 miljoonaa euroa. Maatalouden tulot kasvoivat edellisvuodesta 1,3 prosenttia ja elinkeinotoiminnan tulot 1,8 prosenttia, yhtymien tulot sen sijaan pienenivät kolme prosenttia. Veronalaisia yrittäjätuloja on vuodesta 2017 lähtien alentanut yrittäjävähennys, joka pienentää yrittäjätulojen veronalaista määrää viidellä prosentilla.
Välittömät verot kasvoivat 2,4 prosenttia
Tulonsaajat maksoivat välittömiä veroja ja maksuja kaikkiaan 30,7 miljardia euroa vuonna 2018. Verojen kokonaismäärä kasvoi nimellisesti 2,4 prosenttia edellisvuodesta. Välittömistä veroista maksettiin eniten kunnallisveroa, 19,0 miljardia euroa. Valtion tuloveroa tulonsaajat maksoivat 8,5 miljardia euroa, mistä ansiotuloveroa oli 5,5 miljardia ja pääomatuloveroa 3,0 miljardia euroa. Yleisradioveroa tulonsaajat maksoivat 492 miljoonaa euroa. Kunnallisveron määrä kasvoi edellisvuodesta 2,5, valtion ansiotuloveron 0,4 ja pääomatuloveron 6,2 prosenttia. Kunnallisveroa maksoi 3,9 miljoonaa, ansio- ja pääomatuloveroa kumpaakin 1,4 miljoonaa henkeä (Liitetaulukko 1).
Yleisradioveron määrä kasvoi edellisvuodesta 0,5 prosenttia. Vuonna 2018 noin 3,4 miljoonaa tulonsaajaa maksoi veroa, mikä oli noin 360 000 henkeä edellisvuotista vähemmän. Yleisradioveroa perittiin vuodesta 2018 lähtien 2,5 prosenttia 14 000 euroa ylittävistä puhtaista ansio- ja pääomatuloista, kun sitä aiemmin perittiin hieman yli 10 000 euroa ylittävistä tuloista. Veron enimmäismäärä nousi 143 eurosta 163 euroon. Enimmäismäärän joutuvat maksamaan ne, joiden yhteenlaskettu puhdas ansio- ja pääomatulo on vuodessa vähintään 20 520 euroa. Muutoksen seurauksena aiempaa harvempi pienituloinen maksoi yleisradioveroa.
Sairaanhoitomaksua tulonsaajat maksoivat 406 miljoonaa ja päivärahamaksua 1,3 miljardia euroa. Sairaanhoitomaksua tulonsaajat maksoivat 6,2 ja päivärahamaksua 1,5 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Palkansaajilta perittiin työeläke- ja työttömyyseläkevakuutusmaksuja 7,1 miljardia euroa, mikä oli 10,9 prosenttia edellisvuotista enemmän. Pakollisia eläkevakuutusmaksuja maksoi 2,6 miljoonaa palkansaajaa.
Pakollisten verojen ja maksujen lisäksi tulonsaajat maksoivat kirkollisveroa 898 miljoonaa euroa mikä oli 1,9 prosenttia edellisvuotista enemmän. Kirkollisveroa maksaneiden lukumäärä pieneni edellisvuodesta prosentin, vuonna 2018 sitä maksoi 2,7 miljoonaa henkeä.
Kuvio 1. Verojen osuudet välittömistä veroista 1993–2018, %
Välittömät verot ovat kasvaneet vuodesta 1993 vuoteen 2018 reaalisesti 44 prosenttia. Kunnallisveron määrä ja osuus veroista on kasvanut selvästi valtion tuloveroja enemmän. Kunnallisveron määrä kasvoi tänä aikana reaalisesti 78 prosenttia ja sen osuus välittömistä veroista 50 prosentista 62 prosenttiin. Ansiotuloveroa valtiolle tulonsaajat maksoivat vuonna 2018 reaalisesti 15 prosenttia vähemmän kuin vuonna 1993 ja sen osuus veroista pieneni tänä aikana 31 prosentista 18 prosenttiin. Ansiotuloveron osuus on pienentynyt etenkin 2000-luvulla. Vuodesta 2000 vuoteen 2018 ansiotuloveron osuus tulonsaajien välittömistä veroista pieneni 14 prosenttiyksikköä, kun kunnallisveron osuus veroista kasvoi tänä aikana 13 prosenttiyksikköä.
Vuonna 2018 pääomatuloveron osuus tulonsaajien veroista oli 9,8 prosenttia. Suhdannevaihtelut vaikuttavat eniten pääomatuloon ja siten myös pääomatuloveron määrään. Pääomatuloveron osuus veroista onkin vaihdellut vajaan kolmen ja kymmenen prosentin välillä.
Sosiaaliturvamaksuihin sisältyi sairausvakuutusmaksun ohella vuoteen 1995 asti myös kansaneläkevakuutusmaksu. Sosiaaliturvamaksujen osuus veroista ja maksuista oli 1990-luvun alussa runsaat 13 prosenttia, mistä se 2000-luvun alkupuolella laski noin viiteen prosenttiin. Sen jälkeen on sairausvakuutusmaksun osuus jälleen kasvanut ja oli suurimmillaan, 7,8 prosenttia, vuonna 2010. Sairaanhoitomaksun alenemisen takia sairausvakuutusmaksujen osuus veroista oli vuonna 2018 enää 5,6 prosenttia. Yle-veroa on peritty vuodesta 2013 lähtien. Vuonna 2018 sen osuus välittömistä veroista oli 1,6 prosenttia.
Kuvio 2. Verojen osuudet veronalaisista tuloista 2018
Verojen osuus veronalaisista tuloista oli 21,3 prosenttia vuonna 2018. Veroihin ja maksuihin on tällöin laskettu ansio- ja pääomatuloverot, kunnallisvero, kirkollisvero, sairausvakuutusmaksut ja Yle-vero. Edellisvuonna tulonsaajilta kului veroihin keskimäärin 21,5 prosenttia, joten kokonaisuutena verojen osuus tuloista hieman pieneni. Palkansaajien pakolliset eläkevakuutusmaksut kasvoivat tuloja enemmän, joten työntekijän työeläke- ja työttömyysvakuutusmaksut mukaan lukien verot ja maksut veivät tuloista 26,3 prosenttia, kun edellisvuonna vastaava osuus oli 26,1 prosenttia.
Taulukko 1. Verojen jakautuminen tuloluokittain 2018
Tulot ja verot | Tuloluokka, 1000 euroa | ||||||||
Yhteensä | -10 | 10-20 | 20-30 | 30-40 | 40-50 | 50-75 | 75-100 | 10i0- | |
Tulonsaajia | 4 724 428 | 870 889 | 1 045 639 | 929 186 | 781 949 | 454 977 | 432 888 | 116 615 | 92 285 |
Tulonsaajia, % | 100,0 | 18,4 | 22,1 | 19,7 | 16,6 | 9,6 | 9,2 | 2,5 | 2,0 |
Veronalaiset tulot, milj. euroa | 143 656,0 | 4445,7 | 1 5591,7 | 23 206,6 | 27 092,7 | 20 249,4 | 25 808,7 | 9927,8 | 17 333,5 |
Veronalaiset tulot, % | 100,0 | 3,1 | 10,9 | 16,2 | 18,9 | 14,1 | 18,0 | 6,9 | 12,1 |
Ansiotulovero, milj. euroa | 5 541,2 | 0,0 | 0,3 | 25,8 | 180,6 | 559,7 | 1 619,2 | 983,5 | 2 172,0 |
Ansiotulovero, % | 100,0 | 0,0 | 0,0 | 0,5 | 3,3 | 10,1 | 29,2 | 17,7 | 39,2 |
Pääomatulovero, milj. euroa | 3 000,4 | 28,8 | 81,6 | 152,1 | 190,5 | 192,2 | 388,5 | 247,9 | 1 718,8 |
Pääomatulovero, % | 100,0 | 1,0 | 2,7 | 5,1 | 6,3 | 6,4 | 12,9 | 8,3 | 57,3 |
Sairausvakuutusmaksu, milj. euroa | 1 30,2 | 18,5 | 105,1 | 298,7 | 382,7 | 285,5 | 353,9 | 128,7 | 157,1 |
Sairausvakuutusmaksu, % | 100,0 | 1,1 | 6,1 | 17,3 | 22,1 | 16,5 | 20,5 | 7,4 | 9,1 |
Kunnallisvero, milj. euroa | 18 986,6 | 185,2 | 1 170,2 | 2 901,5 | 3 902,6 | 3 158,5 | 4 074,6 | 1 547,5 | 2 046,5 |
Kunnallisvero, % | 100,0 | 1,0 | 6,2 | 15,3 | 20,6 | 16,6 | 21,5 | 8,2 | 10,8 |
Yleisradiovero, milj. euroa | 491,7 | 1,1 | 40,2 | 147,2 | 126,2 | 73,4 | 69,8 | 18,8 | 14,8 |
Yleisradiovero, % | 100,0 | 0,2 | 8,2 | 29,9 | 25,7 | 14,9 | 14,2 | 3,8 | 3,0 |
Verot yhteensä, milj. euroa | 29 756,3 | 234,0 | 1 398,0 | 3 525,9 | 4 783,3 | 4 270,0 | 6 0507,0 | 2 927,1 | 6 111,2 |
Verot yhteensä, % | 100,0 | 0,8 | 4,7 | 11,8 | 16,1 | 14,3 | 21,9 | 9,8 | 20,5 |
Pienituloisimpien tulonsaajien verot koostuivat lähinnä kunnallisverosta ja sairausvakuutusmaksuista. He maksoivat suhteellisen suuren osuuden myös yleisradioverosta. Tulonsaajia, joiden veronalaiset vuositulot olivat alle 20 000 euroa, oli 1,9 miljoonaa eli 41 prosenttia tulonsaajista. He saivat 13,9 prosenttia veronalaisista tuloista ja maksoivat 5,5 prosenttia välittömistä veroista. Kunnallisveroista ja sairausvakuutusmaksuista he maksoivat molemmista 7,1 prosenttia ja pääomatuloverosta 3,7 prosenttia.
Pienituloiset maksoivat yleisradioverosta aiempaa pienemmän osuuden. Alle 20 000 euroa ansainneet maksoivat siitä 8,4 prosenttia vuonna 2018, kun heidän osuutensa verosta edellisvuonna oli 21 prosenttia. Vuonna 2018 veron perusteena olevan tulon alaraja nostettiin 14 000 euroon ja veron enimmäismäärä 143 eurosta 163 euroon. Muutosten seurauksena veroa maksaneita tulonsaajia oli 358 000 edellisvuotista vähemmän.
Tulonsaajia, jotka ansaitsivat 30 000–50 000 euroa, oli 1,2 miljoonaa eli runsas neljännes kaikista. He saivat veronalaisista tuloista 33 prosenttia ja maksoivat kaikista veroista 30 prosenttia. Valtion tuloveroista he maksoivat 13 ja kunnallisverosta 37 prosenttia.
Tulonsaajia, joiden veronalaiset vuositulot olivat 50 000–100 000 euroa oli 550 000 eli 12 prosenttia kaikista. He saivat 25 prosenttia tuloista ja maksoivat 32 prosenttia kaikista veroista. Valtion ansiotuloverosta he maksoivat 47, pääomatuloverosta 21 ja kunnallisverosta 30 prosenttia. Vähintään 100 000 euroa ansainneita tulonsaajia oli 92 300 eli kaksi prosenttia kaikista. Tuloista he saivat 12 prosenttia ja maksoivat 21 prosenttia kaikista veroista. Pääomatuloveroa he maksoivat selvästi eniten, 1,7 miljardia euroa, eli 57 prosenttia pääomatuloverosta. Ansiotuloverosta he maksoivat 39 ja kunnallisverosta 11 prosenttia.
Vähennyksiin vähän muutoksia
Tuloista ja veroista tehtäviin vähennyksiin tehtiin joitain muutoksia vuonna 2018. Kunnallisverotuksen perusvähennyksen enimmäismäärää korotettiin 3 060 eurosta 3 100 euroon. Työtulovähennyksen enimmäismäärä korotettiin 1 420 eurosta 1 540 euroon ja poistumaprosentti 1,51 prosentista 1,65 prosenttiin. Asuntovelan korkojen vähennyskelpoinen osuus pieneni 45 prosentista 35 prosenttiin.
Suurimpia tuloista tehtäviä vähennyksiä olivat eläketulovähennykset, ansiotulovähennys ja perusvähennys. Eläketulovähennyksen määrä valtionverotuksessa oli 11,9 miljardia ja kunnallisverotuksessa 6,3 miljardia euroa vuonna 2018. Kunnallisverotuksen ansiotulovähennys oli 6,3 miljardia euroa ja perusvähennys 3,4 miljardia euroa. Sekä perusvähennyksen että ansiotulovähennyksen määrä kasvoi vajaan prosentin, mutta eläkevähennykset pienenivät edellisvuodesta, valtionverotuksessa 3,6 ja kunnallisverotuksessa 1,0 prosenttia. Ansiotulojen veroista tehtävä työtulovähennys alensi palkansaajien veroja 3,2 miljardilla eurolla, mikä oli 8,9 prosenttia edellisvuotista enemmän.
Yrittäjävähennys, joka otettiin käyttöön vuonna 2017, alentaa viidellä prosentilla liikkeen- tai ammatinharjoittajan tulosta, josta on vähennetty aiempien vuosien tappiot. Yrittäjävähennys koskee elinkeinotoiminasta, maataloudesta, metsätaloudesta, porotaloudesta sekä yhtymistä saatuja tuloja. Yrittäjävähennys vaikuttaa siten yrittäjien veronalaisten tulojen vertailukelpoisuuteen. Vuonna 2018 yrittäjävähennyksen määrä oli 302 miljoonaa euroa, 9,9 prosenttia edellisvuotista pienempi.
Asuntovelkojen korkoja tulonsaajat ilmoittivat 766 miljoonaa euroa, mistä vähennyskelpoinen osuus oli 268 miljoonaa euroa. Asuntolainakorkojen ilmoitettu määrä pieneni edellisvuodesta kaksi ja vähennyskelpoinen määrä 24 prosenttia. Ensiasunnon lainoihin kohdistuneita korkoja tulonsaajilla oli 123 miljoonaa euroa, joita he saivat vähentää 43 miljoonaa euroa, mikä oli 21 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Tulonhankkimislainan korkoja tulonsaajat vähensivät 122 miljoonaa euroa, mikä oli neljä prosenttia edellisvuotista enemmän. Alijäämähyvityksenä ansiotuloveroista vähennettiin korkoja 105 miljoonaa euroa. Alijäämähyvityksen määrä pieneni 22 prosenttia.
Eri vähennykset kohdistuvat erilaisia tuloja saaneille ja eri tulotasolla oleville tulonsaajille. Selvimmin pienituloisille kohdistuivat perusvähennys ja opintorahavähennys. Perusvähennyksestä saivat alle 10 000 euroa ansainneet 30 prosenttia ja 10 000–25 000 euroa ansainneet 66 prosenttia. Opintorahavähennyksen saajat ansaitsivat käytännössä kaikki alle 10 000 euroa. Myös eläketulovähennykset kohdistuivat alimpiin tuloluokkiin. Kunnallisverotuksen eläketulovähennyksen saajista 89 ja valtionverotuksen eläketulovähennyksen saajista 72 prosentilla tulot olivat alle 25 000 euroa (liitetaulukko 2).
Työtuloihin kohdistuneista vähennyksistä hyötyivät eniten keski- ja hyvätuloiset tulonsaajat. Työtulovähennyksestä saivat 10 000–25 000 euroa ansainneet 28 ja 25 000–50 000 euroa ansainneet 58 prosenttia. Työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksuista ja matkakuluista vähensivät 25 000–75 000 euroa ansainneet hieman yli 80 prosenttia.
Tulonhankkimisvähennyksestä 25 000–50 000 euroa ansainneet saivat puolet ja alle 25 000 euroa ansainneet tulonsaajat 29 prosenttia. Palkansaajien pakollisista eläkevakuutusmaksuistakin 25 000–50 000 euroa ansainneet vähensivät puolet, ja yli 50 000 ansainneet 40 prosenttia. Kunnallisverotuksen ansiotulovähennyksestä hyötyivät suhteellisen pieni- ja keskituloiset. Alle 25 000 euroa ansainneet saivat siitä lähes kolmanneksen ja 25 000–50 000 euroa ansainneet 57 prosenttia.
Asuntolainan koroista vähensivät 25 000–50 000 euroa ansainneet 50 prosenttia ja yli 50 000 euroa ansainneet 33 prosenttia. Ensiasunnon koroista 25 000–50 000 euroa ansainneiden osuus oli 59 prosenttia ja yli 50 000 euroa ansainneiden osuus 24 prosenttia. Tulonhankkimislainan korkoja vähensivät eniten suhteellisen hyvätuloiset tulonsaajat, 64 prosenttia niistä vähensivät tulonsaajat, jotka ansaitsivat vähintään 50 000 euroa vuodessa. Vapaaehtoisista eläkevakuutusmaksuista vähensivät 25 000–50 000 euroa ansainneet 46 ja yli 50 000 euroa ansainneet 42 prosenttia.
Kotitalousvähennystä käytti 440 000 henkeä
Kotitalousvähennyksen käyttöalaa on laajennettu ja enimmäismääriä korotettu sen olemassaoloaikana useaan otteeseen. Vuonna 2018 kotitalousvähennystä käytettiin 451 miljoonan euron edestä. Edellisvuodesta vähennyksen määrä kasvoi 3,5 prosenttia. Vähennystä hyödynsi 442 140 tulonsaajaa, mikä oli noin viisi prosenttia edellisvuotista enemmän.
Kotitalousvähennyksen käyttö on viime vuosikymmenen alusta kasvanut joka vuosi lukuun ottamatta vuotta 2012, jolloin vähennyksen enimmäismäärää pienennettiin 3 000 eurosta 2 000 euroon. Silloin vähennysten käyttäjien määrä väheni runsaalla 41 000 tulonsaajalla. Vuonna 2014 enimmäismäärä korotettiin nykyiseen 2 400 euroon.
Kuvio 3. Keskimääräinen kotitalousvähennys tuloluokittain 2018
Vuoden aikana myönnetyistä vähennyksistä suurin osa, 59 prosenttia, oli alle tuhannen euron suuruisia. Vähennyksensaajia, joiden vähennykset olivat 1000–2000 euroa tai yli 2000 euroa oli molempia noin viidennes kaikista.
Vähennyksensaajia oli yhdeksän prosenttia tulonsaajista. Vähennyksen käyttö yleistyi tulojen kasvaessa. Alle 30 000 euroa ansainneista vain viisi prosenttia, 30 000–50 000 euroa ansainneista 11 ja vähintään 100 000 euroa ansainneista 42 prosenttia käytti kotitalousvähennystä. Keskimääräinen vähennyskin vaihteli tulotasoittain. Vuositulojen ollessa 20 000-100 000 euroa, oli keskimääräinen vähennys noin 1000-1200 euroa, mutta sitä pienituloisemmilla 200-500 euroa pienempi ja hyvätuloisemmilla parisen sataa euroa suurempi.
Vähennyksen käyttö yleistyi iän myötä. Alle 25-vuotiaista alle prosentti käytti kotitalousvähennystä, mutta yli 45-vuotiaista vähennyksen käyttäjiä oli yli kymmenen prosenttia. Useimmin sitä käyttivät yli 75-vuotiaat, joista lähes 14 prosenttia käytti vähennystä.
Tulonsaajien mediaanitulot kasvoivat kolme prosenttia
Tulonsaajien veronalaiset mediaanitulot olivat 24 766 euroa vuonna 2018. Miesten mediaanitulot olivat 28 534 ja naisten 21 998 euroa. Mediaanitulot kasvoivat edellisvuodesta 3,0 prosenttia, miesten 3,3 ja naisten 2,7 prosenttia. Suurimmat mediaanitulot (35 917 €), olivat 45–54-vuotiailla tulonsaajilla ja seuraavaksi suurimmat 35–44-vuotiailla (34 701 €). Edellisvuodesta kasvoivat eniten nuorimpien mediaanitulot. Alle 20-vuotiaiden mediaanitulot kasvoivat 7,4 ja 20–24-vuotiaiden 4,0 prosenttia.
Kuvio 4. Veronalaiset mediaanitulot iän ja sukupuolen mukaan 2018
Veronalaisiin tuloihin eivät sisälly verottomat tulonsiirrot kuten asumis- ja toimeentulotuet tai lapsilisät. Tulonsaajien joukossa onkin koululaisia, opiskelijoita tai muita tilapäis- ja osa-aikatöitä tehneitä, joiden pienituloisuus on usein tilapäistä ja elämäntilanteeseen liittyvää. Veronalaiset tulot ovat usein pieniä myös monilla eläketuloa tai muita tulonsiirtoja kuten kotihoidon tukea, opintorahaa tai äitiys- tai vanhempainrahaa saaneilla.
Tulonsaajista 18 prosenttia eli 871 000 henkeä ansaitsi alle 10 000 euroa. Heistä oli alle 20-vuotiaita 28 prosenttia ja 20–24-vuotiaita 16 prosenttia. Yli 74-vuotiaita tulonsaajia oli 578 500, joista 79 400 eli 14 prosentilla veronalaiset tulot jäivät alle 10 000 euron. Yli 74-vuotiaista naisista niin pienituloisia oli 16 prosenttia ja miehistä 11 prosenttia.
Taulukko 2. Veronalaiset tulot iän ja sukupuolen mukaan vuonna 2018
Tulot | Ikäluokka | ||||||||
Kaikki | 0-19 | 20-24 | 25-34 | 35-44 | 45-54 | 55-64 | 65-74 | 75- | |
Yhteensä, tulonsaajien lukumäärä | 4 724 428 | 267 369 | 317 308 | 709 735 | 703 573 | 684 756 | 737 400 | 725 809 | 578 478 |
Veronalaiset tulot keskimäärin, euroa | 30 407 | 3 642 | 15 011 | 28 285 | 39 980 | 43 250 | 37 969 | 27 261 | 21 290 |
Veronalaiset tulot, mediaani, euroa | 24 766 | 1 460 | 11 907 | 27 030 | 34 701 | 35 917 | 31 442 | 21 487 | 17 596 |
Ansiotulot keskimäärin, euroa | 28 132 | 3 437 | 14 754 | 27 454 | 37 474 | 39 801 | 34 575 | 24 185 | 19 284 |
Pääomatulot keskimäärin, euroa | 2 275 | 205 | 257 | 830 | 2 506 | 3 449 | 3 394 | 3 076 | 2 006 |
Verot yhteensä keskimäärin, euroa | 6 488 | 187 | 1 573 | 5 043 | 9 019 | 10 216 | 8 548 | 6 168 | 4 158 |
Miehet, tulonsaajien lukumäärä | 2 311 461 | 133 611 | 161 446 | 368 856 | 364 074 | 348 026 | 364 713 | 344 523 | 226 212 |
Veronalaiset tulot keskimäärin, euroa | 35 300 | 3 834 | 15 881 | 31 796 | 46 509 | 49 419 | 42 998 | 32 331 | 25 806 |
Veronalaiset tulot, mediaani, euroa | 28 534 | 1 527 | 12 080 | 30 817 | 40 023 | 40 238 | 34 220 | 24 655 | 20 782 |
Ansiotulot keskimäärin, euroa | 31 960 | 3 633 | 15 531 | 30 604 | 42 648 | 44 230 | 38 123 | 27 966 | 22 699 |
Pääomatulot keskimäärin, euroa | 3 340 | 201 | 350 | 1 192 | 3 861 | 5 189 | 4 875 | 4 365 | 3 107 |
Verot yhteensä keskimäärin, euroa | 8 266 | 212 | 1 866 | 6 133 | 11 388 | 12 635 | 10 601 | 8 094 | 5 823 |
Naiset, tulonsaajien lukumäärä | 2 412 967 | 133 758 | 155 862 | 340 879 | 339 499 | 336 730 | 372 687 | 381 286 | 352 266 |
Veronalaiset tulot keskimäärin, euroa | 25 720 | 3 450 | 14 110 | 24 485 | 32 978 | 36 873 | 33 048 | 22 679 | 18 390 |
Veronalaiset tulot, mediaani, euroa | 21 998 | 1 396 | 11 765 | 23 826 | 30 521 | 32 946 | 29 616 | 19 177 | 16 012 |
Ansiotulot keskimäärin, euroa | 24 466 | 3 241 | 13 949 | 24 046 | 31 926 | 35 223 | 31 104 | 20 769 | 17 090 |
Pääomatulot keskimäärin, euroa | 1 254 | 209 | 161 | 439 | 1 053 | 1 651 | 1 944 | 1 911 | 1 299 |
Verot yhteensä keskimäärin, euroa | 4 785 | 162 | 1 270 | 3 863 | 6 478 | 7 715 | 6 539 | 4 427 | 3 088 |
Pienituloisimpien tulot koostuivat enimmäkseen eläkkeistä ja muista tulonsiirroista. Alle 10 000 euroa vuodessa ansainneiden tuloista oli 33 prosenttia eläkkeitä, 24 prosenttia työttömyysetuuksia ja kuusi prosenttia opintorahoja. Heidän eläketulonsa koostuivat enimmäkseen kansaneläkkeistä ja takuueläkkeistä, joita niistä oli 71 prosenttia. Lapsen kotihoidon tukea ja sairausvakuutuksen päivärahoja pienituloisimpien tuloista oli molempia kolme prosenttia. Palkkatuloja alle 10 000 euroa ansainneiden tuloista oli hieman yli viidennes.
Kolmannes tulonsaajista eli 1,5 miljoonaa henkeä ansaitsi 10 000–25 000 euroa. Heidän tuloistaan hieman yli puolet, 54 prosenttia, oli eläkkeitä. Palkkojen osuus heidän tuloistaan oli 29 ja työttömyysetuuksien kahdeksan prosenttia. Kaikista työttömyysetuuksista puolet kohdistui tulonsaajille, joiden vuositulot olivat 10 000–25 000 euroa.
Tulonsaajia, joiden vuositulot olivat 25 000–50 000 euroa, oli 1,7 miljoonaa eli 36 prosenttia kaikista. Heidän tuloistaan 72 prosenttia oli palkkoja ja 19 prosenttia eläkkeitä. Tulonsaajia, jotka ansaitsivat 50 000–100 000 euroa, oli 550 000 eli 12 prosenttia kaikista. Heidän tuloistaan oli 78 prosenttia palkkoja ja kymmenen prosenttia eläkkeitä. Pääomatuloja niistä oli seitsemän prosenttia.
Vähintään 100 000 euroa vuodessa ansainneita oli 92 300 eli kaksi prosenttia tulonsaajista. Palkkoja heidän tuloistaan oli 54, eläkkeitä seitsemän ja yrittäjätuloja neljä prosenttia.
Kuvio 5. Ansio- ja pääomatulojen jakautuminen tuloluokittain vuonna 2018
Pääomatulot kohdistuivat selvimmin hyvätuloisille tulonsaajille. Vähintään 100 000 euroa vuodessa ansainneiden tuloista oli 32 prosenttia pääomatuloja. He saivat hieman yli puolet kaikista pääomatuloista. Luovutusvoitoista he saivat 71 prosenttia, listatuista yhtiöistä saaduista osingoista 47 ja listaamattomista osingoista 56 prosenttia. Pääomatuloista tasaisimmin jakautuivat metsätalouden tulot ja vuokratulot. Metsätalouden tuloista alle 75 000 euroa ansainneet saivat 69 ja vuokratuloista 62 prosenttia.
Suurimmat tulot Ahvenanmaalla ja Uudellamaalla
Veronalaiset mediaanitulot olivat korkeimmat Ahvenanmaalla (28 060 €) ja Uudellamaalla (27 410 €). Pienimmät mediaanitulot olivat Kainuun (22 710 €), Etelä-Savon (22 230 €) ja Pohjois-Karjalan (21 410 €) maakunnissa. Eniten mediaanitulot kasvoivat Kainuussa (3,5 %) ja Pohjois-Savossa (3,4 %). Vähiten Päijät-Hämeessä, 2,0 prosenttia edellisvuodesta.
Kuvio 6. Mediaanitulot maakunnittain 2018 ja 2017
Hyvätuloisimmat kunnat sijaitsivat enimmäkseen Helsingin seudulla ja Ahvenanmaalla. Kymmenen mediaanituloiltaan suurituloisinta kuntaa olivat Kauniainen (35 740 €), Jomala (31 669 €), Espoo (31 014 €), Tuusula (30 740 €), Sipoo (30 701 €), Nurmijärvi (30 675 €), Kirkkonummi (30 235 €), Lemland (30 137 €), Siuntio (29 636 €) ja Järvenpää (29 635 €).
Palkkatulojen osuus tuloista oli suurin Uudellamaalla, missä palkkoja oli 66 prosenttia veronalaisista tuloista. Palkkoja oli kohtalaisen suuri osuus, lähes kaksi kolmannesta tuloista, myös Pirkanmaalla, Pohjanmaalla ja Pohjois-Pohjanmaalla. Palkkojen osuus tuloista oli pienin, 52 prosenttia, Etelä-Savossa.
Suhteellisesti eniten eläketuloja tulonsaajat saivat Kymenlaaksossa, Etelä-Savossa ja Kainuussa, noin 30 prosenttia veronalaisista tuloistaan. Työttömyysetuuksien osuus tuloista oli suurin Kainuussa (3,8 %) ja Pohjois-Karjalassa (4,4 %).
Eniten yrittäjätuloja tulonsaajat saivat Etelä- ja Keski-Pohjanmaan maakunnissa. Maataloudesta, elinkeinotoiminnasta ja yhtymistä saatujen tulojen osuus tuloista oli koko maassa 3,3 prosenttia. Etelä-Pohjanmaalla tulonsaajat saivat yrittäjätuloja 6,0 ja Keski-Pohjanmaalla 5,4 prosenttia tuloistaan. Yrittäjätulojen osuus tulonsaajien tuloista oli pienin, 2,3 prosenttia, Uudellamaalla.
Veronalaisten pääomatulojen osuus tulonsaajien kaikista tuloista oli 7,5 prosenttia. Pääomatulojen osuus tuloista oli keskimääräistä suurempi Uudellamaalla (8,5 %), Varsinais-Suomessa (8,0 %), Etelä-Savossa (8,1 %), Keski-Suomessa (7,6 %) ja Ahvenanmaalla (7,9 %). Koko maassa tulonsaajat saivat pääomatuloja keskimäärin 2 280 euroa. Uudellamaalla keskimääräiset pääomatulot olivat 2 960 euroa, Varsinais-Suomessa 2 400, Etelä-Savossa 2 140, Keski-Suomessa 2 120 euroa ja Ahvenanmaalla 2 520 euroa.
Lähde: Veronalaiset tulot 2018. Tilastokeskus
Lisätietoja: Timo Matala 029 551 3422, toimeentulo@tilastokeskus.fi
Vastaava tilastojohtaja: Jari Tarkoma
Päivitetty 9.3.2020
Suomen virallinen tilasto (SVT):
Veronalaiset tulot [verkkojulkaisu].
ISSN=1798-3843. 2018,
Veronalaiset tulot kasvoivat 3,2 prosenttia
. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 23.11.2024].
Saantitapa: https://www.stat.fi/til/tvt/2018/tvt_2018_2020-03-09_kat_001_fi.html