Etusivu > Tilastot > Työvoimakustannustutkimus > 2004 > Laatuseloste: Työvoimakustannustutkimus

Laatuseloste: Työvoimakustannustutkimus

1. Tilastotietojen relevanssi

Työvoimakustannustutkimus on osa EU:n ja sen tilastoviraston Eurostatin tutkimusohjelmaa. Tutkimuksesta on säädetty EU:n asetuksella 530/99. Tutkimus valmistuu joka neljäs vuosi. Se sisältää alkutuotantoa (TOL A-B) lukuun ottamatta tiedot kaikkien toimialojen työvoimakustannuksista, niiden rakenteesta ja tasosta. Tutkimus ilmestyi ensimmäisen kerran vuoden 1996 työvoimakustannuksista ja käsitti tuolloin vain osan toimialoista. Vuotta 2004 koskevasta tutkimuksesta lähtien ovat mukana olleet myös kaikki sektorit eli yksityisten yritysten lisäksi kuntasektori ja valtio. Viimeksi mainitun tiedot kerää ja julkaisee Valtion työmarkkinalaitos.

2. Tilastotutkimuksen menetelmäkuvaus

Työvoimakustannustutkimuksen tiedot saadaan yrityksille ja kunnille suunnatusta kyselystä ja hallinnollisista rekistereistä kerätystä aineistosta. Kysely kattaa kaikki yli 9 työntekijän yritykset sekä kunnat ja kuntayhtymät. Tiedot kerätään yritys- ja toimialakohtaisesti ja vastaavasti kuntasektorilla kunta- ja toimialakohtaisesti. Tiedot pyydetään eurosummina kustakin työvoimakustannuserästä yritysten/kuntien kokoluokittain ja lisäksi henkilöstöryhmittäin. Jalostuksen toimialoilla jako on työntekijät - toimihenkilöt, palvelualoilla kokoaikaiset - osa-aikaiset. Sosiaalivakuutuskustannukset ja työnantajien saamat päivärahat tai korvaukset saadaan hallinnollisista rekistereistä.

Yksityisen sektorin tiedot korotetaan perusjoukon tasolle käyttämällä Tilastokeskuksen yritysrekisteristä muodostettua tutkimuskehikkoa. Kadon vaikutus oikaistaan siten, että korjauskerroin määritellään vastanneiden yritysten osuuden käänteislukuna ositteittain. Ositteet muodostettiin toimialan 2-numerotasosta ja kolmesta kokoluokasta. Kysely koskee kaikkia yli 249 työntekijän yrityksiä ja kaikkia yrityksiä siinä osoitteessa, jossa niiden määrä on 20 tai vähemmän. Kunnilla ositteet muodostetaan yli 10 000 asukkaan kunnista, jotka olivat kaikki mukana ja otoksena sitä pienemmistä. Valtion tiedot saatiin Valtion työmarkkinalaitoksen kerääminä.

3. Tietojen oikeellisuus ja tarkkuus

Työvoimakustannustutkimuksen tietosisältö ja tuotantomenetelmät vastaavat Euroopan Unionin asettamia vaatimuksia. Tietosisällöstä on säädetty EU:n kutakin tutkimusvuotta varten erikseen antamilla asetuksilla. Optiot eivät tässä tutkimuksessa ole kuuluneet työvoimakustannuksiin. Tilaston teosta on myös laadittava Eurostatille raportti. Kansallisella tasolla tutkimukseen liittyvistä ongelmista ja sen tuloksista käydään keskustelua tiedonantajien edustajien kanssa.

Työvoimakustannustutkimuksissa kerätään tietoa kustannusten rakenteesta ja tasosta. Tason mittausta varten olennaista on selvittää työpanos eli tehtyjen työtuntien määrä henkilötyövuotta kohden. Tämä on varsin vaikeaa varsinkin palvelualoilla, joissa on paljon osa-aikaista ja vuokratyövoimaa. Osa-aikaisten muuttaminen kokoaikaisiksi tai muuttamista varten tarvittavien tietojen antaminen on usein ylivoimaista. Tästä syystä palvelualojen toimialoittaisia tietoja ei voi pitää niin tarkkoina kuin jalostuksen aloilla, joilla osa-aikaisuutta on vähemmän ja perinnettä työvoimakustannuskyselyn tapaiseen tutkimukseen jo pitemmältäkin ajalta.

Työvoimakustannustutkimuksen laatua seurataan myös siten, että tietoja verrataan työvoimakustannusindeksin avulla saatuihin muutoslukuihin, kansantalouden tilinpidon tietoihin ja teollisuuden tilastoihin.

4. Julkaistujen tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus

Työvoimakustannustutkimuksen tiedot kerätään tutkimusvuotta seuraavan vuoden alussa. Rekisteritiedot saadaan noin vuoden kuluttua tutkimusvuodesta. EU:n aikataulun mukaan tiedot on toimitettava heille 18 kuukauden kuluessa tutkimusvuoden päättymisestä. Tärkeimmät tulokset on julkaistu syksyllä vajaat kaksi vuotta tutkimusvuoden päättymisestä. Eurostat julkaisee eri maita koskevia yhteenvetotietoja keväällä kahden vuoden kuluttua tutkimusvuoden päättymisestä.

Tilastotietojen viive johtuu kerättävien tietojen käsittelystä ja hallinnollisista rekistereistä saatavien tietojen aikataulusta. Useat tutkimusvuotta koskevat yritys- tai kuntakohtaiset tiedot ovat saatavissa vasta vuoden kuluttua sen päättymisestä. Tutkimuksessa käytetään ns. kassavirtaperiaatetta eli tiedot koskevat ko. vuonna saatuja palautuksia ja maksettuja kustannuksia. Jos kriteerinä olisi ko. vuoteen kohdistuneet kustannukset, viive voisi olla vielä pitempi.

5. Tietojen saatavuus ja läpinäkyvyys/selkeys

Työvoimakustannustutkimuksen perustiedot on julkaistu Tilastokeskuksen internet-sivuilla Tuorein tilasto -julkistuksena ja excel-tauluina. Lisäksi tiedoista on vuosilta 1996, 2000 ja 2004 ilmestynyt Palkat -sarjassa kaikkia sektoreita koskeva yhteenvetoraportti.

Työvoimakustannustutkimus on em. vuosilta tilattavissa myyntipalvelusta osoitteesta:

Tilastokeskus, myyntipalvelu

PL 4c

00022 TILASTOKESKUS

puh: (09) 1734 2011

faksi: (09) 1734 2500

6. Tilastojen vertailukelpoisuus

Työvoimakustannustutkimus tehdään EU:n määrittelemiä käsitteitä ja luokituksia noudattaen. Siten tiedot ovat kansainvälisesti vertailtavissa aina vuodesta 1996 lähtien. Maiden välillä tilaston tuotannossa ja menetelmissä ilmenevät erot vaikeuttavat kuitenkin vertailua. Suomen osalta vertailuongelmia on eri vuosien kesken palvelualoilla.

7. Selkeys ja eheys/yhtenäisyys

Työvoimakustannustutkimuksen Eurostatille lähetettävät tiedot sisältävät vuodesta 2004 lähtien myös valtio- ja kuntasektorin. Valtio kerää itse omat tietonsa ja myös julkaisee ne. Pientä eroa Tilastokeskuksen tietoihin tuo valtion tapa sisällyttää koulutus ei-tehtyyn työaikaan ja esittää sairausajan palkat bruttomääräisinä sekä esittää palautukset vähennyseränä sosiaalikustannuksissa. Nämä erot eivät kuitenkaan estä vertailuja ja tietojen yhdistämisiä.

---

Päivitetty 26.9.2007