Tämä sivu on arkistoitu.

5.4.2022 jälkeen julkaistut tiedot löydät uudistetulta sivustolta.

Siirry uudelle tilastosivulle

Laatuseloste: Työssäkäyntitilaston ammattitieto

1. Tilastotietojen relevanssi

Ammattitieto on yksi väestölaskentasuositusten mukaisista perustiedoista. Koko työllisen työvoiman kattava ammattitieto ja siitä johdettu sosioekonominen asema on tuotettu perinteisesti väestölaskennoissa viiden vuoden välein. Ammattitietoja merkitys on kuitenkin kasvanut. Sen vuoksi työssäkäyntitilasto on ryhtynyt julkaisemaan ammattitietoa vuodesta 2004 lähtien vuosittain. Ammattitieto muodostetaan kaikille vuoden viimeisellä viikolla työlliseen työvoimaan kuuluville ja se kuvaa pääsääntöisesti tilastovuoden viimeisen viikon ammattia. Tilaston ammattitieto perustuu pitkälti hallinnollisiin rekistereihin.

Työssäkäyntitilaston ammattitiedon on tarkoitus palvella ulkopuolisten käyttäjien lisäksi myös muiden Tilastokeskuksen yksiköiden tietotarpeita. Tieto tarjoaa mahdollisuuksia erityisesti alue- ja pitkittäistarkasteluihin. Tärkeitä ammattitietojen käyttäjiä ovat ministeriöt, yliopistot ja tutkimuslaitokset, kansainväliset järjestöt sekä Euroopan unioni.

2. Tietojen tarkkuus ja luotettavuus

2.1 Ammattitiedon lähteet

Työssäkäyntitilasto on kokonaisaineisto, joka kattaa tilastovuoden viimeisenä päivänä Suomessa vakinaisesti asuvat henkilöt. Ammattitieto muodostetaan viikon viimeisellä viikolla työlliseen työvoimaan kuuluville.

Taulukossa 1 on esitelty vuoden 2006 ammattitietojen lähdeaineistot.Ammattitiedon ensisijaisia lähdeaineistoja ovat työsuhteisiin perustuvat hallinnolliset rekisterit. Valtion palveluksessa oleville ammattinimikkeet on saatu valtion palvelurekistereistä, kunnan palveluksessa oleville kuntien henkilörekisteristä ja yksityisen sektorin palveluksessa oleville työnantajajärjestöjen tiedoista, jotka saadaan tilaston käyttöön palkkatilaston kautta. Muita työsuhderekistereitä ovat muun muassa Kansaneläkelaitoksen ja Suomen Pankin aineistot.

Palkkatilaston yksityisen sektorin aineistosta puuttuvat muun muassa yritysten ylin johto, alle viisi henkeä työllistävät yritykset sekä yritykset, joiden päätoimialana ovat maa-, metsä- ja kalatalous. Näitä puutteita paikataan osittain omalla ammattitiedustelulla, joka tehdään vuosittain suorana tiedonkeruuna yrityksille.

Ensisijaisista, työsuhteisiin perustuvista rekisteriaineistoista, sekä omasta ammattitiedustelusta saatiin vuonna 2006 lähes 70 prosenttia ammattitiedoista. Lisäksi käytettiin hyväksi työministeriön työnhakijarekisterin ammattitietoja sekä Väestörekisterikeskuksen ammattitietoja niille työllisille, jotka olivat muuttaneet tilastovuoden aikana. Yrittäjille ammattitiedot pääteltiin yrityksen toimialan mukaan. Ne yrittäjät, joiden yrityksen koko oli yritysrekisterin mukaan yli 5 henkilötyövuotta, luokiteltiin toimialan mukaisiin johtaja-ammatteihin. Noin kymmenelle prosentille työllisistä ammatti jouduttiin päättelemään työpaikan toimialan, henkilön koulutuksen ja iän sekä mahdollisten edellisten vuosien ammattitietojen perusteella. Ammattitieto jäi kolmelle prosentille työllisistä tuntemattomaksi.

Taulukko 1. Ammattitietojen lähteet vuonna 2006

  %
1. Ensisijaiset rekisteriaineistot 60
Palkkatilaston aineistot 35
Kuntien työsuhdeaineisto 17
Valtion työsuhdeaineisto 6
Muut työsuhteisiin perustuvat rekisterit 2
2. TK:n oma ammattitiedustelu 8
3. Toissijaiset aineistot 8
Työnhakijarekisteri (työministeriö) 3
Muuttaneet (väestörekisterikeskus) 4
Muut toissijaiset rekisterit 1
4. Päättelyt 21
Nimikkeettömät (työpaikan toimiala, koulutus, palkka, ikä ym.) 11
Yrittäjät (toimiala, yrityksen koko) 10
Tuntemattomat 3
Yhteensä 100

2.2 Ammattitiedustelu

Ammattitiedustelu on vuosittain tehtävä erillinen ammattitiedustelu yli 3,5 hengen yrityksille, jotka eivät kuulu työnantajajärjestöihin. Ammattitiedustelun perusjoukko muodostetaan yritysrekisteristä jättämällä pois palkkatilaston otokseen kuuluvat ja työnantajajärjestöjen kyselyn piiriin kuuluvat järjestäytyneet yritykset. Monitoimipaikkaisten yritysten palveluksessa olevien ammattitiedot kysytään työssäkäyntitilaston monitoimipaikkaisten tiedustelun yhteydessä. Otoksen koko on vaihdellut eri vuosina. Vuonna 2006 ammattitiedustelussa oli mukana 10 800 yritystä. Näistä 22 prosenttia jätti vastaamatta tiedusteluun.

Kokonaisuudessaan ammattitiedustelun otoskehikon piiriin kuuluu noin 25 000 yritystä. Vuodesta 2006 otettiin käyttöön rotaatio, jolloin tiedustelu lähetettiin

- kaikille järjestäytymättömille monitoimipaikkaisille yrityksille, jotka kuuluivat myös työssäkäyntitilaston toimipaikkatiedusteluun
- kaikille edellisenä vuonna vastaamattomille
- kaikille yli 15 henkilön järjestäytymättömille yrityksille
- yli 3,5 henkilöä työllistäville järjestäytymättömille yrityksille (näistä 33 % otos)

Ammattitiedustelun lomakkeet esitäytetään edellisen vuoden tiedustelun ammattitietojen perusteella.

2.3 Ammattien koodaus

Työssäkäyntitilastossa on käytössä Tilastokeskuksen kansallinen ammattiluokitus 2001. Luokitus perustuu kansainväliseen ISCO88-ammattiluokitukseen. Työssäkäyntitilasto saa suuren osan (58%) ammattitiedoista valmiiksi koodattuina Tilastokeskuksen palkkatilaston kautta. Loput aineistot koodataan omalla koodaussovelluksella, johon kuuluu:
- ammattinimikkeiden päivitys
- ammattisanakirjan päivitys
- automaattinen koodaus
- manuaalinen koodaus

Ammattisanakirjassa ammatteihin liittyviä hakusanoja ja niihin liittyviä ehtoja on lähes 40 000. Ehdot liittyvät ammattinimikkeen lisäksi henkilön toimialaan, koulutukseen, tuloihin, sektoriin, ammattiasemaan. Sanakirja täydentyy uusilla hakusanoilla ja ehdoilla vuosittain. Vuoden 2006 tuotannossa 25 prosenttia ammattinimikkeistä koodautui automaattisesti. Aineistosta 17 prosenttia jouduttiin muokkaamaan osin vielä manuaalisesti.

Työssäkäyntitilaston ammattitiedot perustuvat usean eri rekisteriaineiston yhdistelyyn. Rekisterit voivat sisältää päällekkäistä tietoa, osin myös ristiriitaista tietoa. Olennaista on, että rekisterit täydentävät toisiaan ja päällekkäisyys toisaalta varmistaa sen. Osalle työllisistä löytyy useita ammattinimikkeitä, jolloin on tärkeää saada ammattitieto yhdistettyä vuoden viimeisen viikon pääasialliseen työsuhteeseen. Ammattitieto ja työsuhdetieto pyritään ottamaan samasta lähteestä, mutta joskus voi olla niin, että esimerkiksi ammatti ja toimiala/työsuhde kuvaavat eri työsuhdetta. Ammattinimike otetaan ensisijaisesti samasta lähteestä kuin työssäkäyntitieto ja loput prioriteettijärjestyksessä aikaisempien kokemusten perusteella.

3. Tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus

Työssäkäyntitilaston ammattitiedot julkaistaan vuosittain työlliselle työvoimalle. Tiedot ovat lopullisia ja ne valmistuvat noin 24 kuukautta tilastovuoden viiteajankohdan jälkeen. Vuoden 2007 tiedot ilmestyvät vuoden 2009 lopussa. Ammattitietoja julkaistaan Tilastokeskuksen internet-sivuilla osoitteessa www.tilastokeskus.fi Väestö -aihealueen alla.

4. Tilastojen yhtenäisyys ja vertailukelpoisuus

Työssäkäyntitilastossa on käytössä vuoden 2001 ammattiluokitus, joka on vuoden 1997 ammattiluokituksen tarkistettu versio. Nämä ammattiluokitukset perustuvat kansainväliseen ISCO88-ammattiluokitukseen (International Standard Classification of Occupations). Ammattiluokitus löytyy Tilastokeskuksen luokitus- ja metatietopalvelujen kotisivuilta sekä painetuista luokituskäsikirjoista. Vuoden 2000 väestölaskennassa on ollut käytössä sama luokitus, mutta vuoden 1995 väestölaskennan ammattitiedot on luokiteltu vuoden 1997 ammattiluokituksella, mutta on muunnettavissa koneellisesti vuoden 2001 luokitukseen.

Ammattiryhmien lukumääriä koskevia tilastoja julkaistaan Tilastokeskuksessa työssäkäyntitilaston lisäksi myös palkkatilastossa ja työvoimatutkimuksessa. Palkkatilaston ammattitiedot ovat työssäkäyntitilaston ammattitiedon tärkein tiedonlähde. Sen sijaan työvoimatutkimuksen tiedonkeruu perustuu Tilastokeskuksen väestötietokannasta kahdesti vuodessa satunnaisesti poimittuun otokseen. Tiedot kerätään joka kuukausi tietokoneavusteisilla puhelinhaastatteluilla. Työvoimatutkimuksessa ammattitieto kysytään henkilöiltä itseltään, kun työssäkäyntitilasto saa ammattitiedot pääosin työnantajilta.

Työssäkäyntitilaston ja työvoimatutkimuksen ammattitiedot tulevat eri lähteistä ja koskevat eri ajanjaksoja - työvoimatutkimus tehdään kuukausittain, kun taas työssäkäyntitilaston viiteajanjakso on vuoden viimeinen viikko. Myös tilastojen käyttämät käsitteet on määritelty erilailla.

Työvoimatutkimuksen ja työssäkäyntitilastojen julkaisemissa ammattitiedoissa on eroja erityisesti ammattien pääryhmässä 1. Johtajat ja ylimmät virkamiehet sekä taidealan ammateissa. Erot johtuvat osin erilaisista tiedonkeruutavoista, mutta myös erilaisista koodauskäytännöistä. Työvoimatutkimuksessa yrittäjät koodataan johtajiksi, jos yrittäjällä on palkattua työvoimaa. Työssäkäyntitilastossa yrittäjistä luokitellaan johtajiksi ainoastaan ne, joiden yrityksen koko on yritysrekisterin mukaan vähintään 5 henkilötyövuotta, muuten yrittäjät koodataan yrityksen toimialan mukaan muihin ammattiryhmiin.

5. Tietojen saatavuus ja selkeys

Työssäkäyntitilaston ammattitietoja julkistetaan vuosittain Internetissä työssäkäyntitilaston kotisivulla http://tilastokeskus.fi/tyossakaynti. Kotisivun linkeistä löytyvät mm. tilaston kuvaus, käsitteet ja määritelmät sekä työssäkäyntitilaston maksuttomat tilastotietokantataulukot (StatFin). Tietopalvelu tyossakaynti@tilastokeskus.fi .

Maksullisia erityisselvityksiä voi tiedustella henkilötilastojen erityisselvityksen tietopalvelusta (sähköposti: erityispalvelut@tilastokeskus.fi). Työssäkäyntitilaston tietoja ei luovuteta tunnistettavassa muodossa Tilastokeskuksen ulkopuolelle (Tilastolaki 280/2004, Henkilötietolaki 523/1999). Aineiston luovuttaminen on mahdollista ainoastaan erillisen käyttölupapäätöksen perusteella ja tunnistetiedot poistettuna tieteellistä tutkimusta ja tilastollisia selvityksiä varten.


Päivitetty 30.12.2008

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Työssäkäynti [verkkojulkaisu].
ISSN=1798-5528. 2006, Laatuseloste: Työssäkäyntitilaston ammattitieto . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 22.11.2024].
Saantitapa: https://www.stat.fi/til/tyokay/2006/tyokay_2006_2008-12-30_laa_001.html