Viidesosalla kunnista työpaikkaomavaraisuus yli 100 prosenttia

Tilastokeskuksen työssäkäyntitilaston mukaan vuonna 2011 työpaikkaomavaraisuus nousi 39 prosentilla ja laski 60 prosentilla kunnista verrattuna kymmenen vuoden takaisiin lukuihin. Manner-Suomen korkeimmat työpaikkaomavaraisuudet olivat Harjavallassa (133,7 prosenttia), Pietarsaaressa (132,7 %) ja Helsingissä (130,8 %). Manner-Suomessa työpaikkaomavaraisuus oli matalin Pornaisissa (42,8 %), Vesilahdella (44,2 %) ja Lemillä (45,9 %). Työpaikkaomavaraisuus ylitti 100 prosentin rajan 67 kunnassa.

Kuntien lukumäärä työpaikkaomavaraisuusasteen mukaan vuosina 2001 ja 2011

Työpaikkaomavaraisuus ilmaisee tietyllä alueella työssäkäyvien (työpaikkojen) ja alueella asuvien työllisten määrän välisen suhteen. Tuoreessa kuntarakennelaissa (478/2013) oleva työpaikkaomavaraisuusperuste poikkeaa tässä tarkastelussa käytetystä työpaikkaomavaraisuuskäsitteestä. Mikäli työpaikkaomavaraisuus ylittää 100 prosenttia, on kunnassa sijaitsevien työpaikkojen lukumäärä kunnassa asuvien työllisten lukumäärää suurempi.

Vuonna 2011 työpaikkaomavaraisuus ylitti 100 prosentin rajan 67 kunnassa (20,9 % kaikista kunnista). Kymmenen vuotta aikaisemmin 100 prosentin rajan ylitti viisi kuntaa vähemmän. Näistä 100 prosentin työpaikkaomavaraisuuden ylittäjistä vuonna 2001 työpaikkaomavaraisuus nousi kymmenen vuoden aikana entisestään 61,3 prosentilla kunnista. Molempina vertailuvuosina käytetään vuoden 2013 kuntarajoja: kuntia on yhteensä 320.

Vuonna 2011 työpaikkaomavaraisuusaste oli 34 kunnassa (10,6 %) alle 60 prosenttia. Kymmenen vuotta aikaisemmin 60 prosentin rajan alapuolella oli 27 kuntaa (8,4 %). Kymmenessä vuodessa kuntien määrä väheni 34 kunnalla luokassa, jossa työpaikkaomavaraisuus oli 80–100 prosenttia. Sitä vastoin 60–80 prosentin työpaikkaomavaraisuuden luokassa kuntien määrä kasvoi 22 kunnalla. Työpaikkaomavaraisuuden kehitys kertoo työpaikkakeskittymien voimistumisesta ja pendelöinnin lisääntymisestä.

Helsinki suurten kuntien ykkönen, Pyhäntä pienten

Vuonna 2011 yli 50 000 asukkaan kaupungeista korkeimmat työpaikkaomavaraisuusasteet olivat Helsingissä (130,8 %), Vaasassa (128,1 %) ja Tampereella (123,1 %). Suurimmissa kaupungeissa työpaikkaomavaraisuus heikkeni vuoden 2001 lukemiin verrattuna viidessä kaupungissa, joista suurin lasku tapahtui Salossa (–3,1 prosenttiyksikköä). Eniten työpaikkaomavaraisuuttaan nostivat Vantaa (7,3 prosenttiyksikköä) ja Joensuu (6,5 prosenttiyksikköä). Matalimmat työpaikkaomavaraisuudet olivat Espoossa (96,5 %), Kouvolassa (97,0 %) ja Rovaniemellä (99,8 %). Kahdestakymmenestä suurimmasta kaupungista 17 kaupungin työpaikkaomavaraisuus ylitti 100 prosenttia vuonna 2011.

Vuonna 2011 yli 20 000:n mutta alle 50 000 asukkaan kuntia oli yhteensä 36, joista korkeimmat työpaikkaomavaraisuudet olivat Kemissä (119,0 %), Raahessa (116,8 %) ja Varkaudessa (109,5 %). Työpaikkaomavaraisuus laski yli puolessa näistä kunnista vuoden 2001 lukuihin verrattuna. Matalimmat työpaikkaomavaraisuusasteet olivat Kirkkonummella (60,1 %), Nurmijärvellä (60,7 %) ja Vihdissä (60,8 %).

Kooltaan 10 000–20 000 asukkaan kuntia oli yhteensä 47. Noin puolessa tämän kokoluokan kunnista työpaikkaomavaraisuus laski vuoden 2001 tilanteeseen verrattuna. Vuonna 2011 korkeimmat työpaikkaomavaraisuudet olivat Maarianhaminassa (177,8 %), Pietarsaaressa (132,7 %) ja Forssassa (122,2 %). Matalimmat työpaikkaomavaraisuudet olivat Mustasaaressa (54,2 %), Sipoossa (57,1 %) sekä Kontiolahdella (62,7 %). Näistä kunnista pendelöitiin runsaasti lähikaupunkeihin.

Kokoluokkaan 4 000–10 000 asukasta sijoittui 102 kuntaa. Tässä kuntaryhmässä korkeimmat työpaikkaomavaraisuudet olivat Harjavallassa (133,7 %), Säkylässä (130,4 %) sekä Sievissä (123,9 %), kun taas matalimmat työpaikkaomavaraisuudet olivat Pornaisissa (42,8 %), Vesilahdella (44,2 %) sekä Luodossa (46,7 %). Harjavallan työpaikkaomavaraisuusaste oli Manner-Suomen korkein. Kymmenen vuoden takaisista lukemista työpaikkaomavaraisuus laski 64,7 prosentilla tämän kokoluokan kunnista.

Enemmistö kunnista, eli 115 kuntaa (36,0 %), kuului alle 4 000 asukkaan kokoluokkaan. Pienimpien kuntien korkeimmat työpaikkaomavaraisuudet olivat Pyhännällä (125,0 %), Vieremällä (117,3 %) ja Keiteleellä (112,6 %). Tässä tarkasteluryhmässä matalimpien työpaikkaomavaraisuuksien kunnat olivat Ahvenanmaan pieniä kuntia. Manner-Suomen puolella matalimmat luvut olivat Lemillä (45,9 %), Köyliössä (53,3 %) ja Luvialla (53,7 %). Tässä ryhmässä työpaikkaomavaraisuus laski 67,0 prosentilla kunnista verrattuna vuoden 2001 tietoihin.

Lähde: Työssäkäyntitilasto, Tilastokeskus

Lisätietoja: Jaana Huhta 09 1734 2632, tyossakaynti@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Riitta Harala

Julkaisu pdf-muodossa (364,6 kt)

Taulukot

Tietokantataulukot

Poimi tarvitsemiasi tietoja taulukoiksi, tarkastele tietoja kuvioina, tai lataa dataa käyttöösi.

Liitetaulukot

Liitetaulukko 1. Työlliset, työpaikat ja työpaikkaomavaraisuus 2011 sekä työpaikkaomavaraisuus 2001, muutos 2001 - 2011 (prosenttiyksikköä) (9.10.2013)

Kuviot

Liitekuvio 1. Työpaikkaomavaraisuus kunnittain 2011 (9.10.2013)

Laatuselosteet

Laatuseloste: työssäkäyntitilasto (9.10.2013)

Päivitetty 9.10.2013

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Työssäkäynti [verkkojulkaisu].
ISSN=1798-5528. Toimiala, työntajasektori ja työpaikat 2011. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 29.12.2024].
Saantitapa: https://www.stat.fi/til/tyokay/2011/03/tyokay_2011_03_2013-10-09_tie_001_fi.html