Tämä sivu on arkistoitu.

5.4.2022 jälkeen julkaistut tiedot löydät uudistetulta sivustolta.

Siirry uudelle tilastosivulle

Julkaistu: 23.10.2015

Ammatillinen eriytyminen sukupuolen mukaan jatkui vuonna 2013

Tilastokeskuksen työssäkäyntitilaston mukaan vuoden 2013 työllisistä 10,2 prosenttia sijoittui tasa-ammatteihin, joissa eri sukupuolta olevien osuus ammattiryhmissä toimivista on 40–60 prosenttia. Osuus oli 1,2 prosenttiyksikköä pienempi kuin vuotta aiemmin ja 1,8 prosenttiyksikköä pienempi kuin vuonna 2011. 1)

Työllisten määrä eri segregaatioluokissa vuosina 2011–2013

Työllisten määrä eri segregaatioluokissa vuosina 2011–2013

Sukupuolen mukainen ammatillinen eriytyminen, segregaatio, perustuu ammattiryhmien luokitteluun sukupuoliosuuksien mukaan. Segregaation voimakkuus määräytyy sen mukaan, kuinka paljon työllisistä toimii tasa-ammateissa.

Ammattien 5-luokkainen segregaatioluokitus

Segregaatioluokka Ammattiryhmistä ne, joissa
Naisten ammatti naisia > 90 %
Naisvaltainen ammatti 60 % < naisten osuus ≤ 90 %
Tasa-ammatti 40 % ≤ naisten / miesten osuus ≤ 60 %
Miesvaltainen ammatti 60 % < miesten osuus ≤ 90 %
Miesten ammatti miehiä > 90 %

Vuonna 2013 tasa-ammateissa työskenteli yli 235 800 henkilöä (Liitetaulukko 1). Yleisimmät tasa-ammatit olivat ammatillisen koulutuksen opettajat (noin 16 100 henkilöä), elintarviketeollisuuden prosessityöntekijät (15 700) sekä mainonnan ja markkinoinnin erityisasiantuntijat (13 800).

Yleisimmät ammattiryhmät, joissa sukupuoliosuudet olivat kaikista tasaisimmin jakautuneita (naisten/miesten osuus 49–51 prosenttia), olivat elintarviketeollisuuden prosessityöntekijät (15 700 henkilöä), graafiset ja multimediasuunnittelijat (3 300) ja karjanhoitajat (2 100).

Alenevaa tasa-ammateissa työskentelyä selittää osin aiempien vuosien tasa-ammattiryhmien nais- tai miesvaltaistuminen (Liitetaulukko 2). Vuosina 2012–2013 esimerkiksi hallinnon ja elinkeinojen kehittämisen erityisasiantuntijat, tuomioistuinlakimiehet ja henkilöstöjohtajat muuttuivat naisvaltaisiksi ammateiksi. Postinkantajien, sähkö- ja elektroniikkalaitteiden kokoonpanijoiden sekä matemaatikkojen, aktuaarien ja tilastotieteilijöiden ammattiryhmät puolestaan muuttuivat miesvaltaisiksi ammateiksi vuosina 2012–2013. (Liitetaulukko 3.)

Toisaalta vuonna 2013 syntyi myös joitakin kokonaan uusia tasa-ammattiryhmiä. Näistä ryhmistä suurimpia olivat kiinteistönvälittäjät ja isännöitsijät, luotto- ja laina-asiantuntijat, valokuvaajat sekä kirjailijat.

Joka kolmas työskenteli naisvaltaisissa ammateissa

Vuonna 2013 naisvaltaisissa ammateissa työskenteli noin 750 000 henkilöä eli 32,5 prosenttia kaikista työllisistä. Osuus oli neljä prosenttiyksikköä suurempi kuin vuonna 2012. Yleisimpiä naisvaltaisia ammatteja olivat myyjät (110 000), toimistosiivoojat (44 700) sekä peruskoulun alaluokkien opettajat ja lastentarhanopettajat (yhteensä 44 100).

Yhä suurempi osuus työllisistä naisista, 49,4 prosenttia, työskenteli naisvaltaisissa ammateissa ja yhä pienempi osuus, 23,9 prosenttia, naisten ammateissa vuonna 2013. Vuoden 2012 naisten ammateista siirtyivät naisvaltaisiksi vuonna 2013 yleissihteerit, sosiaaliturvaetuuksien käsittelijät sekä sairaala- ja laitosapulaiset.

Sen sijaan työlliset miehet jakautuivat segregaatioluokkiin melkein samalla tavalla vuosina 2013 ja 2012. Miehillä suurin muutos oli miesvaltaisissa ammateissa, joissa vuonna 2013 miehistä työskenteli 1,5 prosenttiyksikköä enemmän kuin vuonna 2012. Muutosta selittää edellä mainittujen tasa-ammattiryhmien miesvaltaistumisen lisäksi myös se, että sähkötekniikan asiantuntijat, teollisuuden työnjohtajat sekä konehiojat, kiillottajat ja teroittajat muuttuivat miesten ammateista miesvaltaisiksi ammateiksi.

Eri ammattiryhmien sukupuolijakaumien muutoksiin vaikuttavat niin uudet työlliset, ammattia vaihtavat kuin myös työllisten ulkopuolelle siirtyvät henkilöt.

Vuoden 2012 työllisistä yhteensä 237 800 henkilöä eivät joko olleet työllisiä tai eivät kuuluneet enää väestöön vuonna 2013. Eniten työllisiä poistui miesten ammateista, noin 11 prosenttia. (Liitetaulukko 4.)

Kaikista vuoden 2013 työllisistä oli uusia työllisiä noin 199 600. Uudet työlliset olivat henkilöitä, jotka eivät olleet työllisiä tai eivät kuuluneet väestöön vuonna 2012. Uusien työllisten osuus oli suurin, noin yhdeksän prosenttia, naisvaltaisissa ammateissa (Liitetaulukko 5). Kaiken kaikkiaan vuonna 2013 työllisiä oli noin 30 500 vähemmän kuin vuonna 2012.

Tilastokeskuksen vuoden 2013 työssäkäyntitilastossa 18–74-vuotiaiden palkansaajien ja yrittäjien ammatit on luokiteltu kansallisen Ammattiluokitus 2010 (AML 2010) -standardin mukaisiin ammattiryhmiin 2) 3) .


1) Vuosien 2011–2013 ammattiluokat on yhtenäistetty käyttämällä tarkinta mahdollista yhteistä tasoa.
2) Ammattitieto tuotetaan ensisijaisesti henkilön vuoden viimeisen viikon päätyösuhteen mukaan.
3) Ammattitieto jäi tuntemattomaksi noin 2,9 %:lla kaikista työllisistä, noin 2,6 %:lla kaikista työllisistä naisista ja 3,1 %:lla kaikista työllisistä miehistä vuonna 2013.

Lähde: Työssäkäyntitilasto, Tilastokeskus

Lisätietoja: Elina Mikkelä 029 551 2973, Marketta Oinonen 029 551 3602, tyossakaynti@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Jari Tarkoma

Julkaisu pdf-muodossa (253,5 kt)

Taulukot

Tietokantataulukot

Poimi tarvitsemiasi tietoja taulukoiksi, tarkastele tietoja kuvioina, tai lataa dataa käyttöösi.

Liitetaulukot

Laatuselosteet

Päivitetty 23.10.2015

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Työssäkäynti [verkkojulkaisu].
ISSN=1798-5528. toimiala, työnantajasektori ja työpaikat 2013. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 22.11.2024].
Saantitapa: https://www.stat.fi/til/tyokay/2013/04/tyokay_2013_04_2015-10-23_tie_001_fi.html