Työttömien määrän kasvusta suurin osa lomautuksia vuonna 2020

Tilastokeskuksen työssäkäyntitilaston mukaan työttömiä oli vuoden 2020 lopussa 351 600. Työttömien määrä kasvoi edellisestä vuodesta 37 prosenttia, mistä yli puolet johtui lomautettujen määrän kasvusta. Koulutusaloittain vertailtuna työttömien määrä kasvoi eniten kone-, prosessi-, energia- ja sähkötekniikan, henkilökohtaisten palvelujen sekä kaupan ja hallinnon koulutusalan suorittaneilla. Keski- tai korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden työttömien määrän kasvu johtui pääasiassa lomautuksista. Työssäkäyntitilaston työttömyyttä koskevat tiedot perustuvat työ- ja elinkeinoministeriön työttömien työnhakijoiden rekisterin tietoihin.

Työttömien määrän kasvu koulutusalan mukaan vuonna 2020

Tilastokeskuksen työssäkäyntitilasto kuvaa vuoden lopun väestön taloudellista toimintaa. Vuonna 2020 työttömiä työnhakijoita oli 351 600, mikä oli 94 200 henkilöä (37 %) enemmän kuin vuonna 2019. Työttömien määrän kasvusta 56 prosenttia johtui lomautettujen ¹⁾ määrän kasvusta. Lomautettujen määrä kasvoi edellisvuodesta 53 000:lla ja muiden työttömien työnhakijoiden määrä 41 200:lla. Työttömistä viidesosa oli lomautettuja (21 %; 74 100 henkilöä).

Koulutusaloittain vertailtuna työttömien määrä kasvoi vuonna 2020 eniten kone-, prosessi-, energia- ja sähkötekniikan, henkilökohtaisten palvelujen sekä kaupan ja hallinnon koulutusalan suorittaneilla. Kone-, prosessi-, energia- ja sähkötekniikan koulutusalan suorittaneiden työttömien määrä kasvoi 14 000:lla, mistä suurin osa (78 %) johtui lomautettujen määrän kasvusta. Henkilökohtaisten palvelujen koulutusalan suorittaneilla työttömyys kasvoi 13 300:lla. Lomautettujen osuus tästä kasvusta oli 74 prosenttia. Henkilökohtaisten palvelujen koulutusalaan kuuluvat muun muassa hotelli-, ravintola-, matkailu-, kampaamo- ja kauneudenhoitoalan tutkinnot. Kaupan ja hallinnon koulutusalan suorittaneiden työttömien määrä kasvoi 10 000:lla, mistä 66 prosenttia johtui lomautettujen määrän kasvusta.

Työttömistä miehiä oli 58 prosenttia (204 000) ja naisia 42 prosenttia (147 600). Työttömien miesten ja naisten määrä kasvoi lähes samassa suhteessa vuonna 2020; miesten 36 prosenttia ja naisten 37 prosenttia. Naisten lomautukset kasvoivat kuitenkin suhteellisesti enemmän kuin miesten. Lomautettujen naisten määrä kasvoi 541 prosenttia ja miesten 179 prosenttia. Naisia oli lomautettuna vuoden 2019 lopussa noin neljä kertaa vähemmän kuin miehiä ja vuoden 2020 lopussa hieman alle kaksi kertaa vähemmän kuin miehiä. Henkilökohtaisten palvelujen koulutusalan suorittaneista työttömistä 72 prosenttia ja kaupan ja hallinnon koulutusalan suorittaneista työttömistä 63 prosenttia oli naisia, kun taas kone-, prosessi-, energia- ja sähkötekniikan koulutusalan suorittaneista työttömistä 92 prosenttia oli miehiä.

Lomautettujen osuus työttömyyden kasvusta suhteellisesti suurempi korkeammin koulutetuilla

Vuoden 2020 lopussa työttöminä olleista korkea-asteen tutkinnon oli suorittanut 76 300 henkilöä (22 %) ja keskiasteen tutkinnon 178 900 henkilöä (52 %). Peruskoulun jälkeinen tutkinto puuttui tai tutkintotieto oli tuntematon 92 500:lla työttömällä (27 %). ²⁾ Työttömien määrän kasvu kohdistui vuonna 2020 suurelta osin keskiasteen tutkinnon suorittaneisiin; keskiasteen tutkinnon suorittaneiden osuus työttömyyden kasvusta oli lähes puolet (48 %; 43 700). Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus työttömyyden kasvusta oli 24 prosenttia (21 900) ja vain peruskoulun käyneiden tai tutkintotiedoltaan tuntemattomien ³⁾ 27 prosenttia (24 700).

Keski- tai korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden työttömien määrän kasvu johtui pääasiassa lomautuksista. Keskiasteen tai alimman korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden työttömyyden kasvusta lähes 70 prosenttia selittyy lomautuksilla ja korkeakoulututkinnon suorittaneiden 74 prosenttia. Eritasoisten korkeakoulututkintojen suorittaneiden työttömien määrän kasvu poikkesi toisistaan siten, että alemman korkeakoulututkinnon suorittaneilla 72 prosenttia työttömyyden kasvusta johtui lomautuksista, ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneilla 78 prosenttia ja tutkijakoulutuksen suorittaneilla 85 prosenttia. Vain peruskoulun käyneillä tai tutkintotiedoltaan tuntemattomilla lomautukset selittävät 29 prosenttia työttömien määrän kasvusta.

Lomautettujen ja muiden työttömien osuus työttömyyden kasvusta koulutusasteittain vuonna 2020

1) Lomautettujen määrässä ei ole huomioitu osa-aikaisesti lomautettuja, joita ei myöskään lasketa työttömiksi työnhakijoiksi.
2) Vuoden 2020 lopun työttömien koulutustaso (korkein tutkinto) pääteltiin viimeisimmästä koulutustiedosta vuodelta 2019. Tämä rajasi koulutusryhmätarkastelussa työttömät vuoden 2019 väestöön kuuluneisiin (yhteensä 347 675 vuoden 2020 lopun työtöntä vuoden 2019 väestössä).
3) Ulkomailla suoritettujen tutkintojen määrässä on alipeittoa. Noin puolelta ulkomaalaistaustaisista puuttuu tieto tutkinnosta.

Lähde: Työssäkäyntitilasto, Tilastokeskus

Lisätietoja: Meri Juuti 029 551 3061, Jukka Tapio 029 551 3429, info@stat.fi

Vastaava osastopäällikkö: Hannele Orjala

Julkaisu pdf-muodossa (244,4 kt)

Taulukot

Tietokantataulukot

Poimi tarvitsemiasi tietoja taulukoiksi, tarkastele tietoja kuvioina, tai lataa dataa käyttöösi.

Liitetaulukot

Laatuselosteet

Laatuseloste: työssäkäyntitilasto (28.5.2021)

Päivitetty 28.05.2021

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Työssäkäynti [verkkojulkaisu].
ISSN=1798-5528. ammatti ja sosioekonominen asema 2020. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 22.11.2024].
Saantitapa: https://www.stat.fi/til/tyokay/2020/01/tyokay_2020_01_2021-05-28_tie_001_fi.html