Käsitteet ja määritelmät
- Ammatti
Ammattitieto perustuu työvoimatutkimuksessa haastateltavan omaan ilmoitukseen. Työllisen ammatti määritellään päätyön ammatin mukaan. Työttömän ammatti määräytyy työttömyyttä edeltäneen tilanteen mukaan. Työvoimatutkimuksessa ammatti luokitellaan Tilastokeskuksessa käytössä olevien ammattiluokitusten mukaan.
- Ammattien lukumäärä elämän aikana
Niiden ammattien lukumäärä, joita vastaaja on harjoittanut silloin, kun ansiotyö on ollut pääasiallinen toiminta. Myös työllistämisvaroin työllistettyinä olleiden ammatit otetaan mukaan, ei kuitenkaan esimerkiksi satunnaisia kesätöitä.
- Epäasiallinen kohtelu
Vuoden 2003 tammikuun alusta voimaan tulleen työturvallisuuslain (28 §) mukaan jos työssä esiintyy työntekijään kohdistuvaa hänen terveydelleen haittaa tai vaaraa aiheuttavaa häirintää tai muuta epäasiallista kohtelua, työnantajan on asiasta tiedon saatuaan käytettävissään olevin keinoin ryhdyttävä toimiin epäkohdan poistamiseksi.
- Etätyö
Etätyöllä tarkoitetaan ansiotyötä, jota tehdään varsinaisen työpaikan ulkopuolella - esimerkiksi kotona, kesämökillä tai junassa matkustaessa - niin, että siitä on sovittu työnantajan kanssa. Etätyöhön liittyy yleensä tietotekniikan käyttö. Etätyö on työtä, jota voisi työn luonteen puolesta tehdä myös työpaikalla. Esimerkiksi puhelinasentajan työtä tai lähetintyötä ei lueta etätyöksi. Olennaista etätyölle ovat ajasta ja paikasta riippumattomat työjärjestelyt. Etätyöksi lasketaan myös osittainen etätyö.
- Henkinen väkivalta
Henkisellä väkivallalla tai työpaikkakiusaamisella tarkoitetaan työyhteisön jäseneen kohdistettua eristämistä, työn mitätöintiä, uhkaamista, selän takana puhumista tai muuta painostusta. Henkistä väkivaltaa voi esiintyä esimerkiksi esimiehen tai työtovereiden, mutta myös asiakkaiden tai oppilaiden aiheuttamana.
- Kokoaikatyö
Kokoaikatyötä tekeväksi luokitellaan palkansaaja tai yrittäjä, joka ilmoittaa tekevänsä päätyöpaikassaan kokoaikatyötä. Määritelmä ei perustu tuntirajoihin, vaan vastaajan omaan käsitykseen työn kokoaikaisuudesta.
- Kolmivuorotyö
Työskentely tapahtuu kolmessa vuorossa vuorokauden ympäri (aamu-, ilta- ja yövuoro). Voi olla keskeytyvää (esim. tuotanto keskeytyy työpaikalla viikonlopuksi) tai keskeytymätöntä. Nelivuoro-, viisivuoro- ja kuusivuorotyö ovat keskeytymättömän kolmivuorotyön muotoja ja kuuluvat siis tähän kohtaan.
- Kuntoutus
Kuntoutus on tässä määritelty varsin laajasti; siihen lasketaan kuuluvaksi myös työpaikoilla järjestettävä ns. tyky-toiminta eli työkykyä ylläpitävä tai työhyvinvointia lisäävä toiminta. Olennaista on se, kokeeko henkilö toiminnan kuntoutukseksi.
- Määräaikainen työ
Määräaikaisessa työsuhteessa olevaksi luetaan palkansaaja, jonka työsopimus on solmittu määräajaksi, koeajaksi tai tietyn työn suorittamisen ajaksi.
- Osa-aikatyö
Osa-aikatyötä tekeväksi luokitellaan palkansaaja tai yrittäjä, joka ilmoittaa tekevänsä päätyöpaikassaan osa-aikatyötä. Määritelmä ei perustu tuntirajoihin, vaan vastaajan omaan käsitykseen työn osa-aikaisuudesta.
- Palkansaaja
Palkansaaja on henkilö, joka tekee työtä, josta saa palkkaa tai palkkion. Palkansaajat luokitellaan työntekijöihin ja toimihenkilöihin.
- Palkaton ylityö
Työolotutkimuksessa ylityössä ilman korvausta on kyse vastaajan omasta käsityksestä. Joku saattaa pitää ylitöinä sitä, että joutuu olemaan korvauksetta työpaikallaan viisikin minuuttia yli työajan, toinen ei vastaavasti laske lyhyttä työajan yli menevää aikaa ylityöksi.
Jos vastaaja tekee ylityötä, josta hän periaatteessa saa korvauksen vapaana, mutta ei käytännössä ehdi koskaan pitää kaikkia näitä vapaitaan, voidaan se katsoa ilman korvausta tehtäväksi ylityöksi.
Työaikalainsäädännön säätämät enimmäistyöajat koskevat myös ylempiä toimihenkilöitä, vaikka he sanoisivatkin tehneensä työsopimuksen, jossa ylitöiden katsotaan kuuluvan palkkaukseen. Vain aivan ylin yritysjohto jää työaikalain ulkopuolelle.
Urakka- tai projektityöntekijöillä ei sen sijaan ole sovittua työaikaa vaan he saavat palkan valmiista työstä. Tällöin ei periaatteessa voi olla ylityötäkään. Jos vastaaja itse kuitenkin arvelee tekevänsä töitä paljon yli normaalin keskimääräisen työajan (esim. yli 40 tuntia viikossa), voidaan tämä laskea ylityöksi ilman korvausta.
- Periodityö
Periodi- tai jaksotyö on työajan tasoittamisjärjestelmä, jossa päivittäiset tai viikoittaiset työajat voivat ylittää laissa säädetyn enimmäistuntimäärän (8 t/vrk tai 40 t/vko), mutta työtuntien lukumäärä tasoitetaan jollakin pidemmällä aikavälillä.
- Peräkkäiset työsuhteet
Peräkkäisillä työsuhteilla tarkoitetaan samalla työnantajalla tehtyjä, toisiaan lähes välittömästi - korkeintaan viikon tauon jälkeen - seuranneita eli ns. ketjutettuja työsuhteita.
Opetusalalla toimivien kohdalla voidaan kuitenkin ottaa huomioon työsuhteet, joiden välillä on ollut koko kesän kestänyt tauko. Varsin tavallista alalla on se, että määräaikainen työsuhde loppuu kesän alussa, lukuvuoden päättyessä, ja uusi työsuhde solmitaan taas syksyllä, lukuvuoden alkaessa.
- Poissaolo työelämästä lasten hoidon vuoksi
Työolotutkimuksessa vastaajalta tiedustellaan, onko tämä ollut elämänsä aikana lasten hoidon vuoksi pois työelämästä.
Tällä tarkoitetaan vain perhevapaista, hoitovapaasta tai muuten lastenhoidosta aiheutunutta yleensä pitkähköä poissaolo työelämästä - satunnaisia, lyhyitä poissaoloja esim. lapsen sairastuttua ei lasketa. Jos henkilöllä on ollut esimerkiksi useampia äitiyslomia, lasketaan jaksot yhteen.
Poissaoloksi lasketaan myös aika, jolloin lastenhoidon ohessa on tehty satunnaisia tai vähäisiä (alle 5 tuntia / viikko) töitä.
Jos vastaaja on ollut äitiys- tai vanhempainlomalla tai hoitanut lapsia suoraan koulun tai opiskelun jatkona ennen ansiotyön aloittamista, lasketaan myös tämä aika työelämästä poissaoloksi.
- Päivätyö
Työaika alkaa ja päättyy kello 6.00-18.00 välillä.
- Sukupuoli
Tieto sukupuolesta on saatu Väestörekisterikeskuksen väestötietojärjestelmästä.
- Säännöllinen iltatyö
Osa työajasta on säännöllisesti klo 18.00 jälkeen, mutta pääosa ennen 21.00.
- Säännöllinen yötyö
Pääosa työajasta on säännöllisesti välillä 21.00-6.00.
- Tiimityö
Tiimityöllä tarkoitetaan työskentelyä pysyvässä ryhmässä tai tiimissä, jolla on yhteinen tehtävä ja jolla on mahdollisuus suunnitella itse työtään.
Ryhmä määritellään usein kahden tai useamman ihmisen muodostamaksi jatkuvasti keskenään vuorovaikutuksessa olevaksi yhteisöksi tai joukoksi, jolla on yhteiset tavoitteet. Työelämässä ryhmiä ja tiimejä voidaan perustaa hoitamaan jatkuvaa tehtävää tai tuotantoa tai toisaalta vain jotain rajattua tehtävää varten.
Kyse on siitä, että vastaaja tekee normaalia työtään ryhmässä tai useammassa ryhmässä. Mukaan ei lueta joitain erillisiä, vain vähän työaikaa vaativia edustustehtäviä erilaisissa työryhmissä. Toisaalta ryhmässä työskentelyä on ehkä vaikea erottaa tavallisesta pienehköstä työyksiköstä, joka toimii tietyn työnjaon mukaan. Vastaajan oma näkemys on tässä ratkaisevaa: kutsuuko hän itse työtään tiimi- tai ryhmätyöksi. Joillakin aloilla, esimerkiksi metalliteollisuudessa vastaavia yksiköitä kutsutaan soluiksi.
- Toimipaikka
Toimipaikka eli paikallinen toimialayksikkö on yhden yrityksen tai yritystyyppisen yksikön omistama, yhdessä paikassa sijaitseva ja pääasiassa yhdenlaisia tavaroita tai palveluksia tuottava tuotantoyksikkö. Toimipaikkoja ovat esim. tehdas, myymälä, torikoju ja kioski. Julkishallinnon toimipaikkoja ovat mm. verotoimisto, kunnan kirjasto ja terveyskeskus.
Toimipaikka on toimialaluokitusta sovellettaessa keskeinen yksikkö, koska
- toimipaikkakohtainen tieto antaa parhaan kuvan talouden rakenteesta
- yritystoiminnasta voidaan toimipaikkojen avulla kerätä tietoja ja laatia tilastoja maantieteellisten ja hallinnollisten alueiden mukaisesti
- monet tuotantoon liittyvät perustiedot, kuten tuotetut kappalemäärät ja työtunnit on nopeinta ja taloudellisinta kerätä suoraan toimipaikoilta
- monitoimialaisista yrityksistä saadaan toimialoittain eriteltyä tietoa
- kaikki henkilöpohjaiset tilastot kuvaavat väestön toimiala- eli elinkeinojakaumaa toimipaikkojen kautta.
Koska yritys aina toimii jossakin paikassa, sillä on vähintään yksi toimipaikka. Useimmat yritykset ovat yksitoimipaikkaisia, mutta suurimmilla yrityksillä voi olla lukuisia toimipaikkoja eri puolilla maata. Lisäksi nämä voivat toimia eri aloilla.
- Tulospalkkaus
Tulospalkkaus on yleisnimitys erilaisista tuloksiin ja voittoon perustuvista palkan päälle maksettavista eristä. Ne on jaoteltavissa päätyyppeihin, joista käytetään nimityksiä tulospalkkio, voittopalkkio ja voitonjakoerä. Tulospalkkaukseen ei tässä lueta erilaisia osake- ja optiojärjestelyjä.
- Työnantajasektori
Työlliset luokitellaan työnantajan mukaan julkiselle ja yksityiselle sektorille. Julkinen sektori jakautuu edelleen valtioon ja kuntiin. Työnantajasektori määrittyy työpaikan tai yrityksen tietojen perusteella yritysrekisteristä. Työnantajasektorin luokittelu perustuu viralliseen sektoriluokitukseen 2012.
- Työtapaturma
Työtapaturmia ovat sellaiset työvahingot, joista vakuutuslaitos on maksanut korvausta.
Työtapaturma määritellään tapaturmavakuutuslain 4 §:ssä. Työtapaturmalla tarkoitetaan tapaturmaa, joka aiheuttaen vamman tai sairauden on kohdannut työntekijää työssä tai työstä johtuvissa olosuhteissa. Lain mukaan työtapaturmat jakautuvat tapaturman sattumispaikan mukaan seuraavasti:
- työpaikkatapaturma on sattunut työssä tai työhön liittyvissä oloissa. Tällöin työtapaturmiksi määritellään myös työtä tehdessä sattuneet liikennetapaturmat.
- työmatkatapaturma on puolestaan sattunut varsinaisen työajan ulkopuolella matkalla asunnolta työpaikalle tai työpaikalta asunnolle.
Suomen virallinen tilasto (SVT):
Työolot [verkkojulkaisu].
ISSN=2342-2874. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 27.12.2024].
Saantitapa: https://www.stat.fi/til/tyoolot/kas.html