Etusivu > Tilastot > Työvoimatutkimus > 2013 > työllisyys ja työttömyys > 4 Työvoimaan kuulumattomattomien määrä kasvoi

4 Työvoimaan kuulumattomattomien määrä kasvoi

4.1 Suurten ikäluokkien eläköityminen jatkui

Vuonna 2013 työvoimaan kuulumattomia 15–74-vuotiaita henkilöitä oli yhteensä 1 411 000 henkilöä. Työvoimatutkimuksessa työvoimaan kuulumattomilla tarkoitetaan henkilöitä, jotka tutkimusviikolla eivät olleet työllisiä eivätkä työttömiä.

Työvoimatutkimuksessa kerätään tietoa myös siitä, mitä työvoimaan kuulumattomat itse katsovat pääasialliseksi toiminnakseen. Työvoimaan kuulumattomista valtaosa, noin 60 prosenttia, oli vanhuus- tai työkyvyttömyyseläkkeellä tai pitkäaikaisesti sairaita. Noin neljännes työvoimaan kuulumattomista oli päätoimisia opiskelijoita tai koululaisia. Työvoimaan kuulumattomista vajaa kymmenesosa ilmoitti olevansa työtön tai lomautettu, mutta ei täyttänyt työvoimatutkimuksen työttömän kriteereitä. Omia lapsia tai muuta omaista hoitavia oli noin 6 prosenttia. Tieto pääasiallisesta toiminnasta perustuu vastaajan omaan ilmoitukseen.

Vuodesta 2008 vuoteen 2013 työvoimaan kuulumattomien lukumäärä kasvoi yhteensä 110 000 henkilöllä. Vanhuuseläkkeellä olevien määrä lisääntyi 77 000 henkilöllä, mihin vaikutti suurten ikäluokkien eläköityminen. Työvoimaan kuulumattomien työttömien ja lomautettujen (vastaajan oma ilmoitus) määrä kasvoi 41 000 hengellä. Myös opiskelijoiden ja omia lapsia tai omaista hoitavien määrät lisääntyivät, mutta selvästi vähemmän. Sen sijaan työkyvyttömyyseläkkeellä olevien tai pitkäaikaisesti sairaiden määrä väheni. (Kuvio 20.)

Kuvio 20. Työvoiman ulkopuoliset pääasiallisen toiminnan mukaan vuosina 2008 ja 2013, 15–74–vuotiaat

Tieto pääasiallisesta toiminnasta perustuu vastaajan omaan ilmoitukseen.

4.2 Piilotyöttömien määrä kasvoi edelleen

Piilotyöttömäksi katsotaan työvoimatutkimuksessa työvoimaan kuulumaton henkilö, joka olisi halunnut työtä ja olisi voinut ottaa työn vastaan kahden viikon kuluessa, mutta ei ollut aktiivisesti hakenut työtä edeltävän neljän viikon aikana. Piilotyöttömiä voidaan pitää potentiaalisena lisätyövoimana.

Piilotyöttömien lukumäärän tilastointi aloitettiin vuonna 1997, jolloin 15–74-vuotiaita piilotyöttömiä oli 138 000. Piilotyöttömien määrä oli pienimmillään 77 000 henkeä hyvän työllisyyden aikaan vuonna 2008, minkä jälkeen määrä on vähitellen kasvanut 124 000:een vuonna 2013. (Kuvio 21.)

Kuvio 21. Piilotyöttömät vuosina 1997–2013, 15–74–vuotiaat

Oletus, että työtä ei ole saatavilla (36 000), sekä opiskelu (23 000) olivat tavallisimmat piilotyöttömien ilmoittamat syyt siihen, miksi he eivät hakeneet työtä, vaikka olisivat halunneet työtä (kuvio 22). Esimerkiksi työttömyyskorvausta saava, opiskelija tai eläkkeellä oleva voi luopua aktiivisesta työnhausta eli vetäytyä pois työmarkkinoilta. Tällöin heidät luetaan työvoimatutkimuksessa työvoimaan kuulumattomiksi.

Kuvio 22. Piilotyöttömien vuonna 2013 yleisimmin ilmoittamat syyt sille, miksi eivät hakeneet aktiivisesti työtä, vaikka haluaisivat työtä, 15–74–vuotiaat

Vuonna 2013 piilotyöttömien määrä oli suurin 15–24-vuotiaiden (37 000) ja 55–64-vuotiaiden (29 000) joukossa. 15–24-vuotiaista piilotyöttömistä valtaosa mainitsi opiskelun syyksi, miksi ei hakenut työtä. 55–64-vuotiailla yleisin syy oli käsitys, että työtä ei ole saatavilla. Piilotyöttömiä oli myös 65–74-vuotiaiden joukossa (17 000). He mainitsivat yleisimmin eläkkeellä olemisen syyksi työn hakemattomuuteen.

4.3 Ei työssä eikä koulutuksessa eikä asevelvollisuutta suorittamassa olevat nuoret

Koska suuri osa 15–24-vuotiaista työttömistä on osa-aikatyötä tai kesätyötä hakevia opiskelijoita, on nuorten työttömyyden rinnalla haluttu viime vuosina seurata myös työn ja koulutuksen ulkopuolella olevien nuorten määrää ja osuutta vastaavasta ikäluokasta. Seuraavassa kuvataan sellaisia nuoria, jotka eivät ole työllisiä eivätkä ole osallistuneet mihinkään koulutukseen tutkimusta edeltäneiden neljän viikon aikana ja jotka eivät ole myöskään suorittamassa asevelvollisuutta. Koulutukseen osallistumisella tarkoitetaan tässä yhteydessä sekä tutkintoon johtavaa koulutusta että erilaisille kursseille osallistumista. ¹⁾

Vuosina 2008–2013 ei työssä eikä opiskelemassa olleiden 15–24-vuotiaiden nuorten määrä on vaihdellut 51 000:n ja 63 000:n välillä (kuvio 23), ja heidän osuutensa kaikista samanikäisistä nuorista kahdeksan ja kymmenen prosentin välillä. Tyttöjen ja poikien osuudet ovat olleet lähellä toisiaan. Määrän muutokset ovat heijastelleet yleisen työllisyystilanteen muutoksia. Vuosina 2008–2013 lähes kolme neljännestä näistä ei työssä eikä opiskelemassa eikä myöskään asevelvollisuutta suorittamassa olleista nuorista oli 20–24-vuotiaita. Enemmistö ryhmän tämänikäisistä nuorista oli suorittanut keskiasteen koulutuksen.

Kuvio 23. Nuoret, jotka eivät ole työssä, koulutuksessa eivätkä asevelvollisia, vuosina 2008–2013

Vuonna 2013 nuoria, jotka eivät olleet työssä, koulutuksessa eivätkä asevelvollisuutta suorittamassa, oli 59 000, mikä oli yhdeksän prosenttia 15–24-vuotiaiden koko ikäluokasta. Heistä lähes kaksi kolmasosaa piti itseään työttömänä. Vajaa kuudesosa ei työssä eikä koulutuksessa olleista nuorista oli oman ilmoituksensa mukaan työkyvyttömyyseläkkeellä tai pitkäaikaisesti sairaita. Runsas kymmenesosa hoiti omia lapsia.

Ei työssä, koulutuksessa eikä asevelvollisuutta suorittamassa olevat nuoret koostuvat useista erilaisista ryhmistä. Vaikka selvä enemmistö piti itseään työttömänä ja työkyvyttömienkin osuus oli merkittävä, ei ryhmä kokonaisuudessaan kuitenkaan edusta syrjäytyneitä tai syrjäytymisvaarassa olevia nuoria. Ei työssä, koulutuksessa ja eikä asevelvollisuutta suorittamassa olevien nuorten määrä on ollut suurimmillaan kesällä ja vuodenvaihteessa, mikä osaltaan viittaa siihen, että kyseessä on monen kohdalla lyhytaikainen pääsykokeisiin valmistautumis-, loma- tai odotteluvaihe erilaisten opintojen, työn ja asevelvollisuuden suorittamisen välillä.

1) Eurostat käyttää tällaisista nuorista käsitettä NEET (Not in Employment, Education or Training) sekä käsitettä NEET rate (NEET-aste). Käsitettä on selitetty osoitteessa http://tilastokeskus.fi/meta/kas/ei_tyossa__koul.html.

Lähde: Työvoimatutkimus 2013. Tilastokeskus

Lisätietoja: Heidi Melasniemi-Uutela 09 1734 2523, Joanna Viinikka 09 1734 3796, tyovoimatutkimus@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Riitta Harala

---

Päivitetty 1.4.2014