Tämä sivu on arkistoitu.

5.4.2022 jälkeen julkaistut tiedot löydät uudistetulta sivustolta.

Siirry uudelle tilastosivulle

5 Käsitteitä

Ei–työllinen on henkilö, joka on työtön tai työvoiman ulkopuolella.

Lapsiperheen vanhempia - äitejä ja isiä - ovat ne naiset ja miehet, joilla on samassa kotitaloudessa asuvia alle 18-vuotiaita omia tai puolison lapsia. Koska otoksessa on vain vähän samaa sukupuolta olevien vanhempien lapsiperheitä, näitä ei ole sisällytetty analyyseihin.

Lapsettomiksi luokitellaan tässä naiset ja miehet, joilla ei ole samassa kotitaloudessa asuvia alle 18-vuotiaita lapsia. Lapsettomiin kuuluvat siis

  • henkilöt, joilla ei ole lainkaan lapsia

  • ns. etävanhemmat, joiden lapsi asuu tai on kirjoilla toisen vanhemman luona

  • sekä vanhemmat, joiden lapset ovat täyttäneet 18 vuotta tai ovat jo muuttaneet omaan kotitalouteen.

Nuorimman lapsen ikä: Perheen nuorimman (tai ainoan) lapsen ikä vuosina. 1-vuotias on täyttänyt yksi, mutta on kuitenkin alle kaksivuotias. Vastaavasti 2-vuotias on täyttänyt kaksi, mutta ei vielä kolmea vuotta.

Perhevapaisiin sisältyvät äitiys- ja isyysvapaa, vanhempainvapaa ja hoitovapaa. Ne ovat vapaita, joita pienten lasten vanhemmilla on lain mukaan oikeus pitää lasten hoidon takia siihen saakka, kun nuorin lapsi täyttää kolme vuotta. Perhevapailla olevista luokitellaan työvoimatutkimuksessa työllisiksi äitiys- ja isyysvapaalla olevat sekä ne, joiden muut perhevapaat kestävät vähemmän kuin kolme kuukautta.

Työllinen on henkilö, joka on tutkimusviikolla tehnyt ansiotyötä vähintään tunnin rahapalkkaa tai luontaisetua vastaan tai voittoa saadakseen, tai on ollut tilapäisesti poissa työstä. Myös tutkimusviikolla työstä tilapäisesti pois ollut palkansaaja lasketaan työlliseksi, jos poissaolon syy on äitiys- tai isyysvapaa tai oma sairaus tai jos poissaolo on kestänyt alle 3 kuukautta. Vähintään kolme kuukautta yhtäjaksoisesti perhevapaalla olleet palkansaajat luokittuvat työvoiman ulkopuolelle. Yrittäjä tai samassa kotitaloudessa asuvan perheenjäsenen yrityksessä palkatta työskentelevä lasketaan työlliseksi riippumatta poissaolon pituudesta tai syystä.

Työllisyysaste on työllisten prosenttiosuus samanikäisestä väestöstä. Koko väestön työllisyysaste lasketaan 15–64-vuotiaiden työllisten prosenttiosuutena samanikäisestä väestöstä.

Työssäoloaste on työssä olleiden prosenttiosuus kaikista työllisistä.

Työttömyysaste on työttömien prosenttiosuus samanikäisestä työvoimasta eli työllisistä ja työttömistä. Koko väestön työttömyysaste lasketaan 15–74-vuotiaiden työttömien prosenttiosuutena samanikäisestä työvoimasta.

Koulutusaste: Perusasteen tutkinnon suorittaneilla on koulutusta korkeintaan yhdeksän vuotta. Näitä koulutuksia ovat esim. kansa-, keski- ja peruskoulun tutkinnot. Toisen asteen tutkinnon suorittaneilla on koulutusta 11–12 vuotta. Näitä koulutuksia ovat esim. ylioppilastutkinnot, 1–3-vuotiset ammatilliset tutkinnot. Korkea-asteen tutkinnot sisältävät alimman korkea-asteen tutkinnot (esim. teknikko, merkonomi), alemmat korkeakoulututkinnot (ammattikorkeakoulu- ja alemmat korkeakoulututkinnot) sekä ylemmän korkeakouluasteen tutkinnot (esim. maisteri, lääketieteen lisensiaatti, ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot) sekä tutkijakoulutusasteen tutkinnot (lisensiaatin ja tohtorin tutkinnot).


Lähde: Työvoimatutkimus 2018. Tilastokeskus

Lisätietoja: Tarja Nieminen 029 551 3561, Olga Kambur 029 551 3565, tyovoimatutkimus@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Jari Tarkoma


Päivitetty 14.11.2019

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Työvoimatutkimus [verkkojulkaisu].
ISSN=1798-7830. perheet ja työ 2018, 5 Käsitteitä . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 28.12.2024].
Saantitapa: https://www.stat.fi/til/tyti/2018/14/tyti_2018_14_2019-11-14_kat_005_fi.html