Työllisyys kääntyi laskuun vuonna 2020

Etenkin nuorten ja naisten työllisyys heikkeni

Työvoimatutkimuksen mukaan 15–64-vuotiaiden työllisyysaste oli 71,6 prosenttia vuonna 2020. Työllisyysaste laski prosenttiyksikön vuodesta 2019. Miesten työllisyysaste laski 0,8 prosenttiyksikköä 72,5 prosenttiin, naisten työllisyysaste 1,1 prosenttiyksikköä 70,7 prosenttiin. (Kuvio 1.)

Vuonna 2020 oli 15–74-vuotiaita työllisiä keskimäärin 2 528 000, mikä on 37 000 vähemmän kuin vuonna 2019. Työllisiä miehiä oli 12 000 ja naisia 25 000 vähemmän kuin edellisvuonna.

Työvoimatutkimuksessa työllisyysaste ilmoitetaan vakiintuneen käytännön mukaisesti prosenttiosuutena 15–64-vuotiaasta väestöstä. Työvoimatutkimuksen vuosijulkaisun muut tiedot koskevat 15–74-vuotiasta väestöä, ellei toisin mainita.

Kuvio 1 Työllisyysasteet sukupuolen mukaan vuosina 1996–2020, 15–64-vuotiaat, prosenttia

15–74-vuotiaiden työllisyysaste oli 61,2 prosenttia ja 20–69-vuotiaiden työllisyysaste oli 69,9 prosenttia vuonna 2020. Työllisyysasteet ikäryhmäjaotteluilla on saatavissa työvoimatutkimuksen tietokantataulukosta Väestö työmarkkina-aseman, sukupuolen ja iän mukaan.

Työllisyysaste laski lähes kaikissa ikäryhmissä vuonna 2020 edellisvuoteen verrattuna, eniten 15–24-vuotiailla (kuvio 2). Korkein työllisyysaste (85,7 %) oli 45–54-vuotiaiden ikäryhmässä. Miesten työllisyysaste nousi ikäryhmissä 55–64-vuotiaat (1,8 prosenttiyksikköä) ja 65–74-vuotiaat (0,5 prosenttiyksikköä) vuoteen 2019 verrattuna. Naisten työllisyysaste laski kaikissa ikäryhmissä.

Kuvio 2 Työllisyysasteet ikäryhmittäin vuosina 1996–2020, prosenttia

Osa-aikatyö väheni naisilla, miehillä väheni kokoaikatyö

Vuonna 2020 kokoaikatyötä tekeviä palkansaajia oli 1 861 000 eli lähes saman verran kuin edellisvuonna. Osa-aikatyötä tekeviä palkansaajia oli 327 000, mikä on 29 000 vähemmän kuin vuonna 2019. Kokoaikatyössä oli miehiä 12 000 vähemmän ja naisia 9 000 enemmän kuin edellisvuonna. Vuonna 2020 naispalkansaajista osa-aikaisia oli 20 prosenttia eli 218 000 ja miespalkansaajista 10 prosenttia eli 110 000. Miehillä osa-aikatyötä tekevien osuus palkansaajista pysyi lähes samana kuin vuonna 2019. Naisilla osa-aikatyötä tekevien osuus palkansaajista laski 2 prosenttiyksikköä. Osa-aikatyötä tekevien palkansaajien osuus oli suurin majoitus- ja ravitsemistoiminnassa (I), 40 prosenttia.

Työllisten määrä väheni majoitus- ja ravitsemistoiminnassa ja kasvoi ammatillisen, tieteellisen ja teknisen toiminnan toimialoilla

Päätoimialoittain tarkasteltuna työllisten määrä väheni eniten majoitus- ja ravitsemistoiminnassa (I) 19 000 työllisellä, tukku- ja vähittäiskaupan (G) toimialoilla 17 000 työllisellä sekä terveys- ja sosiaalipalveluissa (Q) 11 000 työllisellä. Edellisvuoteen verrattuna työllisten määrä väheni myös kuljetuksessa ja varastoinnissa (H) 9 000 työllisellä, maa-, metsä- ja kalataloudessa sekä kaivostoiminnassa (A, B) 6 000 työllisellä sekä hallinto- ja tukipalvelutoiminnassa (N) niin ikään 6 000 työllisellä. Myös rakentamisessa (F) ja muussa palvelutoiminnassa (R–U) työllisten määrä väheni.

Työllisten määrä lisääntyi toimialalla ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta (M) 19 000 työllisellä vuoteen 2019 verrattuna. Julkisen hallinnon, maanpuolustuksen ja pakollisen sosiaalivakuutuksen toimialoilla (O) oli edellisvuoteen verrattuna 8 000 työllistä enemmän. Informaation ja viestinnän (J) toimiala kasvoi 7 000 työllisellä. Työllisten määrä lisääntyi myös toimialoilla sähkö-, kaasu-, lämpö- vesi ja jätehuolto ym. (D–E) sekä rahoitus- ja vakuutustoiminnan sekä kiinteistöalan (K, L) ja koulutuksen (P) toimialoilla.

Työttömien, piilotyöttömien ja lomautettujen määrä kääntyi kasvuun

Vuonna 2020 työttömiä oli keskimäärin 213 000, mikä on 29 000 enemmän kuin vuonna 2019. Työttömistä miehiä oli 114 000 ja naisia 98 000. Työttömiä miehiä oli 12 000 ja naisia 17 000 enemmän edellisvuoteen verrattuna.

15–74-vuotiaiden työttömyysaste oli vuonna 2020 keskimäärin 7,8 prosenttia, kun se vuonna 2019 oli 6,7 prosenttia. Miesten työttömyysaste nousi 8,0 prosenttiin ja naisten 7,5 prosenttiin.

Lomautettuja oli vuonna 2020 keskimäärin yhteensä 49 000, mikä on 41 000 enemmän kuin vuonna 2019. Lomautettuja miehiä oli 26 000 ja naisia 23 000.

Piilotyöttömiä oli 138 000 henkilöä, mikä on 24 000 enemmän kuin vuonna 2019. Heistä naisia oli 13 000 ja miehiä 11 000. Piilotyöttömien määrä kääntyi nousuun vuonna 2020, kun se oli laskenut kolmena aiempana vuotena. Piilotyöttömällä tarkoitetaan henkilöä, joka haluaisi ja olisi valmis vastaanottamaan työtä, mutta ei ole hakenut sitä viimeisen neljän viikon aikana.

Nuorten työttömyys kasvoi jyrkimmin

Vuonna 2020 työttömyysaste nousi kaikissa alle 65-vuotiaiden kymmenvuotisikäryhmissä, eniten 15–24-vuotiaiden ryhmässä (kuvio 3). Tässä ikäryhmässä työttömyysaste eli työttömien osuus työvoimasta oli 21,4 prosenttia, mikä on 4,2 prosenttiyksikköä enemmän kuin vuotta aiemmin. Vuonna 2020 nuoria 15–24-vuotiaita oli työttömänä 66 000 eli 31 prosenttia kaikista työttömistä.

Työttömien 15–24-vuotiaiden osuus saman ikäisestä väestöstä oli 10,8 prosenttia vuonna 2020, kun se vuonna 2019 oli 9,0 prosenttia.

Kuvio 3 Työttömyysasteet ikäryhmittäin vuosina 1996–2020, prosenttia

Työvoima väheni, työvoiman ulkopuolella olevien määrä kasvoi

Vuonna 2020 työikäistä väestöä eli 15–74-vuotiaita oli 4 133 000, mikä on 5 000 enemmän kuin vuonna 2019. Työvoimaan eli työllisiin ja työttömiin kuuluvien 15–74-vuotiaiden määrä väheni 9 000 henkilöllä vuodesta 2019. Työvoimaan kuuluvien osuus 15–74-vuotiaista oli 66,3 prosenttia vuonna 2020, viimevuotiseen verrattuna osuus pysyi lähes samana.

Työvoiman ulkopuolella olevia 15–74-vuotiaita oli 1 392 000 vuonna 2020, mikä on 14 000 enemmän kuin vuonna 2019. Naisia oli työvoiman ulkopuolella 10 000 enemmän ja miehiä 4 000 enemmän. 55–64-vuotiaiden ikäryhmässä työvoiman määrä kasvoi 9 000 henkilöllä ja työvoiman ulkopuolisten määrä väheni 12 000 henkilöllä.

Työvoimatutkimuksen uudistuksesta johtuen vuosikatsaus on julkaistu tavallista suppeampana. Lisää uudistuksesta täältä: Työvoimatutkimuksen uudistus.

Linkit

Työvoimatutkimuksen tietokantataulukot

Lähde: Työvoimatutkimus 2020. Tilastokeskus

Lisätietoja: Ulla Hannula 029 551 2924, Tatu Leskinen 029 551 3285, tyovoimatutkimus@tilastokeskus.fi

Vastaava osastopäällikkö: Hannele Orjala

Julkaisu pdf-muodossa (923,2 kt)

Katsaukset

1 Työvoimatutkimuksen tietosisältö 2008 2020 (4.3.2021)
2 Työvoimatutkimuksen keskeiset käsitteet ja määritelmät (4.3.2021)
3 Luokitukset (4.3.2021)
4 Huomautuksia liitetaulukoihin (4.3.2021)

Taulukot

Tietokantataulukot

Poimi tarvitsemiasi tietoja taulukoiksi, tarkastele tietoja kuvioina, tai lataa dataa käyttöösi.

Liitetaulukot

Laatuselosteet

Laatuseloste: Työvoimatutkimus (4.3.2021)

Päivitetty 4.3.2021

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Työvoimatutkimus [verkkojulkaisu].
ISSN=1798-7830. työllisyys ja työttömyys 2020. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 22.11.2024].
Saantitapa: https://www.stat.fi/til/tyti/2020/13/tyti_2020_13_2021-03-04_tie_001_fi.html