Etusivu > Tilastot > Ulosottoasiat > 2020 > Laatuseloste: Ulosottoasiat

Laatuseloste: Ulosottoasiat

• 1. Tilastotietojen relevanssi
• 2. Tilastotutkimuksen menetelmäkuvaus
• 3. Tietojen oikeellisuus ja tarkkuus
• 4. Julkaistujen tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus
• 5. Tietojen saatavuus ja läpinäkyvyys/selkeys
• 6. Tilastojen vertailukelpoisuus
• 7. Selkeys ja eheys/yhtenäisyys

1. Tilastotietojen relevanssi

Tietosisältö ja käyttötarkoitus

Ulosottoasioilla tarkoitetaan kalenterivuoden aikana ulosottopiireissä vireillä olleita tai päättyneitä ulosottoasioita. Ulosottoasia luokitellaan avoimeksi tai päättyneeksi sen mukaan, jatkuuko asian vireilläolo vielä kalenterivuoden päätyttyä. Ulosottovelallisten määrä koskee velallisia, joilla on tilastovuoden viimeisenä päivänä vireilläolevia ulosottoasioita ja velallisia, joiden ulosottoasioiden vireilläolo on päättynyt tilastovuoden aikana. Ulosottoasian hakijana voi olla luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö. Ulosottovelallinen voi niin ikään olla luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö. Ulosottoasioita säätelee ulosottokaari (705/2007), joka astui voimaan 1.1.2008. Ulosottokaari korvasi aikaisemmin voimassa olleet ulosottolainsäännökset.

Ulosotossa on tavallisimmin kysymys rahasaatavien perinnästä. Ulosottoa edeltää yleensä oikeudenkäynti. Oikeudenkäynnissä tutkitaan velkojan saatavan oikeellisuus ja määrätään velallisen maksuvelvollisuudesta. Jos oikeuden tuomiota ei vapaaehtoisesti noudateta, se pannaan täytäntöön ulosotossa. Velkoja voi pyytää ulosottomiehen toimenpiteitä sen jälkeen, kun hänen saatavastaan on olemassa tuomioistuimen päätös, jossa maksuvelvollisuus on määrätty. Kun saatava tulee ulosottoon perittäväksi, ulosottomies lähettää velalliselle yleensä vireilletuloilmoituksen. Tietyt saatavat, esimerkiksi verot ja eräät vakuutusmaksut voidaan periä ilman tuomioistuimen päätöstä. Myös rikosoikeudelliset rahamääräiset seuraamukset, kuten sakot ja rikesakot, peritään ulosotossa. Elatusapujen perinnän osalta ei vaadita tuomioistuimen päätöstä, jos elatusmaksuista on laadittu kirjallinen sopimus, jonka lastenvalvoja on vahvistanut. Osamaksusopimusten osalta perintään voidaan ryhtyä ulosottomiehen laatiman osamaksutilityspöytäkirjan perusteella.

2. Tilastotutkimuksen menetelmäkuvaus

Tilastokeskukselle toimitetaan kerran vuodessa oikeusministeriön oikeushallinto-osaston ulosottoyksikön työmäärä- ja euromäärätilastoja. Aineisto on kokonaisaineisto. Tiedot saadaan oikeushallinnon ulosoton tietojärjestelmän tietovarastosta, josta käytetään lyhennettä dwUljas. Tilastokeskuksessa kotimaan väestöön kuuluviin ulosottovelallisiin yhdistetään Tilastokeskuksen aineistoista sosioekonomisia taustatietoja. Kaikki julkaistavat taulukot laaditaan Tilastokeskuksessa. Aineistoon yhdistettäviä sosioekonomisia taustatietoja ovat velallisen pääasiallinen toiminta, koulutusaste, ammatti, ansiotulot sekä perhetyyppi ja lasten lukumäärä.

Pääasiallisen toiminnan käsite kuvaa henkilön taloudellisen toiminnan laatua.

Pääasiallisen toiminnan ryhmittely:

• työvoima

• työllinen

• työtön

• työvoiman ulkopuolella oleva

• opiskelija, koululainen

• eläkeläinen

• muu työvoiman ulkopuolella oleva

• tuntematon

Pääasiallisen toiminnan ryhmittely perustuu tietoihin henkilön toiminnasta vuoden viimeisellä viikolla. Tiedot pääasiallisesta toiminnasta perustuvat eri rekistereistä saatuihin tietoihin. Tieto kuvaa henkilön toimintaa vuonna 2018.

Koulutusasteen ryhmittely:

• toinen aste tai erikoisammattikoulutusaste

• alin korkea-aste

• alempi korkeakouluaste

• ylempi korkeakouluaste tai tutkijakoulutus

• ei perusasteen jälkeistä tutkintoa tai koulutusaste tuntematon

Tiedot henkilön koulutuksesta saadaan Tilastokeskuksen tutkintorekisteristä. Käytetyt tiedot ovat vuodelta 2018.

Velallisen ammatin ryhmittely:

• johtajat ja ylimmät virkamiehet

• erityisasiantuntijat

• asiantuntijat

• toimisto- ja asiakaspalvelutyöntekijät

• palvelu-, myynti- ja hoitotyöntekijät

• maanviljelijät ja metsätyöntekijät

• rakennus-, korjaus- ja valmistustyöntekijät

• prosessi- ja kuljetustyöntekijät

• muut työntekijät

• sotilaat

• ammatti ei tiedossa

Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen työssäkäyntitilaston tuottamiin tietoihin. Käytetyt tiedot ovat vuodelta 2017. Luokka 'ammatti ei tiedossa' sisältää alle 15-vuotiaat, opiskelijat, eläkeläiset, varusmiehet, siviilipalvelusmiehet, työttömät ja muut ammatissa toimimattomat.

Velalliset luokitellaan ansiotulojen mukaan tulodesiileihin. Tulodesiilit jakavat kaikki velalliset ansiotulojen mukaan kymmeneen yhtä suureen luokkaan (desiiliin). Velallisen ansiotulot käsittävät valtionveronalaiset tulot, jotka määritellään seuraavasti: Eräin poikkeuksin kaikki rahana tai rahanarvoisena etuutena saatu tulo on veronalaista. Veronalaisia eivät ole mm. eräät sosiaaliavustukset, päivärahat ja korvaukset. Tällaisia ovat esimerkiksi lapsilisät, asumistuet ja toimeentulotuki. Veronalaisia eivät myöskään ole mm. julkisyhteisöiltä saadut stipendit ja apurahat. Tiedot perustuvat verohallituksen verotietokannan valtionveronalaisia tuloja koskeviin tietoihin. Käytetyt tiedot ovat vuodelta 2017.

Perhetyypin ryhmittely:

• aviopari

• avopari

• yksinhuoltaja

• perheeseen kuulumaton

• tuntematon

Aviopareiksi luetaan kaikki avioliitossa tai rekisteröidyssä parisuhteessa elävät. Tieto henkilön perhetyypistä on vuodelta 2018.

3. Tietojen oikeellisuus ja tarkkuus

Tilastojen perusaineistona dwUljasta voidaan pitää erittäin kattavana, tiedot kohdistuvat ajallisesti täsmällisesti ja mitattavat muuttujat vastaavat hyvin määritelmiänsä. Aineistossa voi kuitenkin olla vääriä tietoja esimerkiksi tiedonantajan tallennusvirheistä johtuen. Näitä virheitä korjataan tarkastamalla vääriltä vaikuttavat tiedot. Tietoja tarkastetaan myös tekemällä vertailua oikeushallinnon ulosottotoimen tilastoon.

4. Julkaistujen tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus

Ulosottoasioiden tilasto julkaistaan kerran vuodessa.

5. Tietojen saatavuus ja läpinäkyvyys/selkeys

Ulosottoasioiden tilastosta julkaistaan tuorein julkistus Internetissä Tilastokeskuksen kotisivulla. Julkistus ilmestyy aina julkaisupäivänä kello 9.00. Aikasarjat julkaistaan myös Tilastokeskuksen tilastotietojen itsepalvelujärjestelmässä (StatFin).

6. Tilastojen vertailukelpoisuus

Ulosottoasioiden tilaston aikasarja alkaa vuodesta 2008 ja tiedot ovat ajallisesti vertailukelpoisia tästä lähtien. Tilastoissa käytetään uusinta julkaisuhetkellä voimassa olevaa ulosottopiirien luokitusta. Aikaisempien vuosien luvut muutetaan vastaamaan uusinta ulosottopiiriluokitusta, jotta tilastot olisivat vertailukelpoisia. Asiatyypin osalta käytetään tilastovuonna voimassa olevaa luokitusta. Myös näiden osalta aikaisempien vuosien luvut muutetaan vastaamaan uusinta luokitusta. Vuonna 2019 sakko- ja korvausasioihin lisättiin seuraavat asialajit: liikenteenharjoittajan seuraamusmaksu, tilaajavastuulain mukainen laiminlyöntimaksu, seuraamusmaksu kalastuspolitiikan vastaisesta teosta, rikkomusmaksu kalastuspolitiikan vastaisesta teosta ja alkoholilain mukainen seuraamusmaksu.

Ulosottotoimi muuttui 1.12.2020 yhdeksi valtakunnalliseksi virastoksi (Ulosottolaitos). Paikalliset ulosottovirastot, Ahvenanmaan maakunnanvoudinvirasto sekä Valtakunnanvoudinvirasto lakkautettiin. Tästä johtuen ulosottoasioita ei pystytä enää tilastoimaan ulosottovirastoittain. Tämä aiheutti myös ongelmia aineiston poimintaan, mistä johtuen Tilastokeskus ei saanut oikeaa tietoa ulosottovelkojen asia- ja euromääristä. Näitä tietoja ei löydy vuoden 2020 julkaisusta.

7. Selkeys ja eheys/yhtenäisyys

Ulosottoasioiden tilastolla ei ole suoria kosketuspintoja muihin Tilastokeskuksen oikeustilastojen aineistoihin. Oikeushallinnon ulosottoyksikkö tuottaa vuosittain paperijulkaisun ulosottotoimesta. Julkaisun tilastot eivät ole täysin yhtenäisiä Tilastokeskuksen ulosottoasioiden tilaston kanssa. Tilastojen välisten erojen oletetaan kuitenkin olevan vähäisiä. Erot tilastojen välillä johtuvat lähinnä siitä, että oikeushallinnon ulosottoyksikön paperijulkaisuun tehdään ulosottovirastojen esitysten perusteella manuaalisia korjauksia. Manuaalikorjaukset eivät kuitenkaan sisälly Tilastokeskukseen toimitettavaan perusaineistoon (dwUljakseen). Velallisiin kohdistuvien ulosottoasioiden lukumäärä voi olla hieman suurempi kuin ulosottoasioiden kokonaismäärä, sillä yhteen ulosottoasiaan voi liittyä useampi kuin yksi ulosottovelallinen. Velallistiedoissa velalliseen kohdistuva ulosottoasia lasketaan aina yhdeksi riippumatta ulosottoasiaan liittyvien velallisten lukumäärästä.

Lähde: Ulosottoasiat 2020, Tilastokeskus

Lisätietoja: Salla-Tuulia Tuominiemi 029 5 513 691, oikeus@tilastokeskus.fi

Vastaava osastopäällikkö: Hannele Orjala

---

Päivitetty 29.6.2021