Etusivu > Tilastot > Väestörakenne > 2010 > 80 vuotta täyttäneitä Suomessa jo neljännesmiljoona

Julkaistu: 18.3.2011

80 vuotta täyttäneitä Suomessa jo neljännesmiljoona

Tilastokeskuksen väestörakennetilaston mukaan Suomessa oli vuoden 2010 lopussa 80 vuotta täyttäneitä ja tätä vanhempia henkilöitä 255 912. Määrä on viisinkertaistunut viimeisen 40 vuoden aikana. 80 vuotta täyttäneistä selvä enemmistö on naisia, sillä miehiä oli 81 205 ja naisia 174 707.

80 vuotta täyttäneiden henkilöiden määrä Suomessa vuosina 1900–2010

Suomen virallinen väkiluku oli vuoden 2010 lopussa 5 375 276, joista miehiä oli 2 638 416 ja naisia 2 736 860. Maamme väkiluku kasvoi vuoden 2010 aikana 23 849 henkilöllä. Neljäntenä vuotena peräkkäin muuttovoitto ulkomailta oli luonnollista väestönlisäystä suurempi väkilukua kasvattava tekijä.

65 vuotta täyttäneiden määrä lisääntyi vuoden 2010 aikana runsaalla 30 000 henkilöllä, ja heitä oli vuoden 2010 lopussa väestössä 941 041. Suurimman väestössä olevan ikäluokan muodostivat vuonna 1948 syntyneet (82 048 henkilöä). 100 vuotta täyttäneitä oli 622, joista miehiä 93 ja naisia 529.

Ulkomailla syntyneistä henkilöistä joka viides on kotoisin Aasiasta

Suomessa asui vuoden 2010 lopussa 248 135 ulkomailla syntynyttä henkilöä. Ulkomailla syntyneistä enemmistö (65 prosenttia) on syntynyt Euroopassa. Seuraavaksi eniten on Aasiassa syntyneitä (20 prosenttia) ja Afrikassa syntyneitä (9 prosenttia). Ulkomailla syntyneistä henkilöistä 17 prosenttia puhuu äidinkielenään suomea.

Suomessa vuoden 2010 lopussa asuvat ulkomailla syntyneet henkilöt syntymämaanosan mukaan

Väestöstä äidinkieleltään suomenkielisiä oli 4 857 903 (90,4 %), ruotsinkielisiä 291 153 (5,4 %) ja saamenkielisiä 1 832 (0,03 %). Muita kuin suomea, ruotsia tai saamea äidinkielenään puhuvia oli 224 388 eli 4,2 prosenttia väestöstä. Suurimmat vieraskielisten ryhmät olivat venäjänkieliset (54 559), vironkieliset (28 493), somalinkieliset (12 985), englanninkieliset (12 855) ja arabiankieliset (10 415).

Suomessa asui vakinaisesti vuoden 2010 lopussa 5 207 322 Suomen kansalaista, joista 97 338 on syntynyt ulkomailla. Ulkomaiden kansalaisia asui Suomessa 167 954 henkilöä eli 3,1 prosenttia väestöstä.

Suomessa asui vuoden 2010 lopussa 54 912 henkilöä, joilla on Suomen kansalaisuuden lisäksi jonkun muun maan kansalaisuus. Suurimmat kaksoiskansalaisuusryhmät ovat Venäjän (15 348), Ruotsin (5 275) ja Yhdysvaltain (3 220) kansalaiset. Tilastoissa nämä henkilöt ovat Suomen kansalaisia.

Väkiluku kasvoi 10 maakunnassa ja 137 kunnassa

Maakuntien määrä väheni yhdellä Itä-Uudenmaan ja Uudenmaan maakuntien yhdistämisen johdosta. Väkiluku kasvoi vuoden 2010 aikana 10 maakunnassa ja pieneni 9 maakunnassa. Määrällisesti eniten väestön määrä lisääntyi Uudenmaan maakunnassa, 14 767 henkilöllä ja Pirkanmaan maakunnassa, 3 487 henkilöllä. Suhteellisesti eniten väestön määrä lisääntyi Ahvenanmaan ja Uudenmaan maakunnissa, 1,0 prosenttia.

Määrällisesti eniten väkiluku pieneni Etelä-Savon maakunnassa, 900 henkilöllä ja Kainuun maakunnassa, 561 henkilöllä. Suhteellisesti eniten väkiluku pieneni Kainuun maakunnassa, 0,7 prosenttia ja Etelä-Savon maakunnassa, 0,6 prosenttia.

Vuoden 2011 alussa astui voimaan kuusi kuntaliitosta, joiden seurauksena kuntien määrä väheni Suomessa kuudella kunnalla. Suomessa on nyt 336 kuntaa. Vuoden 2010 aikana väkiluku kasvoi 137 kunnassa ja väheni 197 kunnassa.

Määrällisesti eniten väkilukuaan kasvattivat Helsinki, 5 199 henkilöllä, Espoo (3 640) ja Oulu, (2 538). Väkiluku väheni määrällisesti eniten Pieksämäellä, 282 henkilöllä, Jämsässä, (258) ja Kauhavalla, (237). Vuoden 2010 aikana Vantaan väkiluku ylitti neljäntenä kuntana 200 000 asukkaan rajan.

Väestöllinen huoltosuhde korkein Etelä–Savossa, alhaisin Uudellamaalla

Väestöllinen huoltosuhde eli alle 15-vuotiaiden ja 65 vuotta täyttäneiden määrä 100 työikäistä kohden, oli vuoden 2010 lopussa 51,6. Alueellisesti tarkasteltuna väestöllinen huoltosuhde oli korkein Etelä-Savon maakunnassa, 59,5 ja Etelä-Pohjanmaan maakunnassa, 58,5.

Väestöllinen huoltosuhde oli alhaisin Uudenmaan maakunnassa, 44,9 ja Pirkanmaan maakunnassa, 51,1. Kunnittain tarkasteltuna väestöllinen huoltosuhde oli korkein Luhangan kunnassa, 91,0, Kivijärvellä, 84,1, ja Multian kunnassa, 80,9 sekä alhaisin Helsingissä, 39,9, Tampereella, 42,4 ja Oulussa, 42,5.

Lähde: Väestörakenne 2010, Tilastokeskus

Lisätietoja: Markus Rapo (09) 1734 3238, vaesto.tilasto@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Jari Tarkoma

Julkaisu pdf-muodossa (365,6 kt)

Taulukot

Tietokantataulukot

Poimi tarvitsemiasi tietoja taulukoiksi, tarkastele tietoja kuvioina, tai lataa dataa käyttöösi.

• Tietokantataulukot ja niiden muuttujat
• Arkistoidut taulukot

Liitetaulukot

• Liitetaulukko 1. Aluejärjestelyt 1.1.2011 (18.3.2011)
• Liitetaulukko 2. Väestöllinen huoltosuhde maakunnittain 1980 - 2010 (18.3.2011)
• Liitetaulukko 3. 80 vuotta täyttäneiden ja tätä vanhempien henkilöiden määrä Suomessa 1900-2010 (18.3.2011)

Kuviot

• Liitekuvio 1. Suomen väestö 1750 - 2010 (18.3.2011)
• Liitekuvio 2. Väestö syntymämaan, kansalaisuuden ja äidinkielen mukaan 31.12.2010 (18.3.2011)
• Liitekuvio 3. Suurimmat vieraskieliset ryhmät 2000 ja 2010 (18.3.2011)
• Liitekuvio 4. Ulkomaan kansalaiset sukupuolen mukaan 1980 - 2010 (18.3.2011)
• Liitekuvio 5. Väkiluvun muutos kunnittain 1980 - 2010, prosenttia (18.3.2011)

Laatuselosteet

• Laatuseloste: Väestörakenne 2010 (18.3.2011)

---

Päivitetty 18.3.2011