Ulkomaalaistaustaisten määrä ylitti 300 000 rajan

Tilastokeskuksen mukaan Suomessa asui vuoden 2013 lopussa 301 524 ulkomaalaistaustaista, mikä oli 5,5 prosenttia koko väestöstä. Ensimmäisen polven eli ulkomailla syntyneitä ulkomaalaistaustaisia oli 256 241 ja toisen polven eli Suomessa syntyneitä 45 283.

Ulkomaalaistaustaiset 1990–2013

Maanosittain tarkasteltuna kaikista ulkomaalaistaustaisista 59 prosenttia oli taustaltaan eurooppalaisia. Aasialaistaustaisia oli 24 prosenttia ja afrikkalaistaustaisia 12 prosenttia.

Ulkomaalaistaustaisista selvästi suurin ryhmä olivat henkilöt, joiden taustamaa oli Venäjä tai entinen Neuvostoliitto. Heitä oli vuoden 2013 lopussa 74 202, mikä on neljäsosa kaikista ulkomaalaistaustaisista. Seuraavaksi suurimmat ryhmät olivat virolaistaustaiset, 40 990 henkilöä, somalialaistaustaiset, 15 723 henkilöä ja irakilaistaustaiset, 11 942 henkilöä.

Ulkomaalaistaustaiset ovat ikärakenteeltaan huomattavasti nuorempia

Ulkomaalaistaustaisten ikärakenne poikkeaa selvästi suomalaistaustaisista. Suomalaistaustaisista työikäisten (15–64-vuotiaiden) osuus oli 63 prosenttia. Ulkomaalaistaustaisista työikäisten osuus oli 76 prosenttia, ja ensimmäisen polven ulkomaalaistaustaisista 86 prosenttia.

Eläkeikäisiä (65 vuotta täyttäneitä) ulkomaalaistaustaisista oli 5 prosenttia, kun suomalaistaustaisista eläkeikäisiä oli 20 prosenttia. Ulkomaalaistaustaisista 18 prosenttia oli lapsia eli 0–14-vuotiaita, suomalaistaustaisista taas 16 prosenttia.

Ulkomaalaistaustaiset iän mukaan 2013

Myös ensimmäisen polven ja toisen polven ulkomaalaistaustaisten ikärakenne eroaa suuresti toisistaan. Ensimmäisen polven ulkomaalaistaustaisten joukossa 25–34-vuotiaat erottuvat erityisen selvästi muita ikäluokkia suurempana. Toisen polven ulkomaalaistaustaiset ovat vielä nuoria – heistä lähes puolet oli vielä alle kouluikäisiä eli 0–6-vuotiaita vuonna 2013. Alle 30-vuotiaita toisen polven ulkomaalaistaustaisista oli 93 prosenttia.

Sukupuolijakauma vaihtelee taustamaan mukaan

Vuoden 2013 lopussa ulkomaalaistaustaisista miehiä oli 153 007 ja naisia 148 517, eli miehiä oli 4 490 enemmän kuin naisia. Miesten osuus ulkomaalaistaustaisista oli 51 prosenttia, ja on ollut hitaassa nousussa 2000-luvulla. Suomalaistaustaisten joukossa miesten osuus oli vuoden 2013 lopussa 49 prosenttia kuten myös Suomen koko väestössä.

Taustamaittain tarkasteltuna erot Suomessa asuvien taustamaaryhmien sukupuolijakaumissa ovat huomattavia. Suurin miesten osuus oli brittiläistaustaisilla, joista 80 prosenttia oli miehiä. Seuraavaksi suurimmat miesten osuudet olivat nigerialais-, nepalilais- ja pakistanilaistaustaisilla.

Thaimaalaistaustaisista peräti 85 prosenttia ja filippiiniläistaustaisista 71 prosenttia oli naisia. Suurimmista taustamaaryhmistä myös esimerkiksi venäläis-, kiinalais- ja vietnamilaistaustaisilla oli naisenemmistö.

Ulkomaan kansalaisten osuus Suomessa pieni

Suomessa oli 207 511 ulkomaan kansalaista vuonna 2013. Vaikka ulkomaan kansalaisten suhteellinen lisäys on viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana ollut suurta, on Suomen ulkomaan kansalaisten suhteellinen määrä edelleen kansainvälisesti verrattuna pieni. Ulkomaan kansalaisten osuus koko väestöstä oli 3,8 prosenttia vuonna 2013.

Nykyisissä EU-maissa eli EU-27 -maissa ulkomaan kansalaisia oli keskimäärin 6,8 prosenttia vuonna 2012, joka on uusin vuosi josta tietoja on saatavilla. Suomen lukema oli EU-27 -maiden vertailussa seitsemänneksi alhaisin, 3,6 prosenttia. Vanhoista EU-maista (EU-15 -maat) Suomessa oli pienin ulkomaan kansalaisten osuus; kaikista EU-maista Unkarilla, Slovakialla, Liettualla, Bulgarialla, Romanialla ja Puolalla ulkomaan kansalaisten osuus oli Suomea pienempi.

Ulkomaan kansalaisten osuus (%) EU-27 -maissa 2012

Lähde: Eurostat. Ulkomaan kansalaisten osuudessa mukana myös ne, joiden kansalaisuudeksi on merkitty tuntematon.

Moni ulkomaalaistaustainen henkilö saa Suomen kansalaisuuden maassa vuosia asuttuaan. Ulkomaalaistaustaisista 33 prosenttia oli Suomen kansalaisia vuonna 2013.

Muuttovoitto oli vuonna 2013 Suomessa ennätyksellisen suuri, sillä maahan tuli 18 048 henkilöä enemmän kuin täältä lähti. Nettomuutosta valtaosa muodostui EU-maissa syntyneistä muuttajista.

Nämä ja muita tietoja löytyy juuri ilmestyneestä Tilastokeskuksen Ulkomaalaistaustainen väestö 2013 -julkaisusta. Julkaisu sisältää tietoja ulkomaalaistaustaisesta väestöstä ja viime vuosien kansainvälisestä muuttoliikkeestä. Lisäksi julkaisussa on selvitetty Suomen ulkomaalaistaustaisen väestön työllisyyttä. Väestöä tarkastellaan kansalaisuuden, syntymämaan, kielen sekä syntyperän mukaan.

Lähde: Väestörakenne 2013, Tilastokeskus

Lisätietoja: Marja-Liisa Helminen 029 551 3273, vaesto.tilasto@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Riitta Harala

Julkaisu pdf-muodossa (320,2 kt)

Taulukot

Tietokantataulukot

Poimi tarvitsemiasi tietoja taulukoiksi, tarkastele tietoja kuvioina, tai lataa dataa käyttöösi.

Kuviot

Liitekuvio 1.Väestö syntyperän, syntymämaan ja kielen mukaan 31.12.2013 (10.12.2014)
Liitekuvio 2. Suurimmat ulkomaalaistaustaisten taustamaaryhmät 2013 (10.12.2014)

Laatuselosteet

Laatuseloste: Väestörakenne 2013 (10.12.2014)

Päivitetty 10.12.2014

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Väestörakenne [verkkojulkaisu].
ISSN=1797-5379. Ulkomaalaistaustainen väestö 2013. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 28.12.2024].
Saantitapa: https://www.stat.fi/til/vaerak/2013/02/vaerak_2013_02_2014-12-10_tie_001_fi.html