Joka seitsemäs 30–34-vuotias on ulkomaalaistaustainen

Tilastokeskuksen väestörakennetilaston mukaan Suomessa vakituisesti vuoden 2020 lopussa asuneista 30-34-vuotiaista henkilöistä joka seitsemäs oli ulkomaalaistaustainen. Pääkaupunkiseudulla 30-34-vuotiaista jo joka neljäs oli ulkomaalaistaustainen.

Ulkomaalaistaustaisten osuus väestöstä iän mukaan 2020

Kaikkiaan Suomessa asui vuoden 2020 lopussa vakituisesti 444 031 ulkomaalaistaustaista henkilöä, mikä on kahdeksan prosenttia väestöstä. Ensimmäisen polven eli ulkomailla syntyneitä ulkomaalaistaustaisista oli 367 417 henkilöä ja Suomessa syntyneitä eli toisen polven 76 614.

Venäjän tai entisen Neuvostoliiton taustamaaryhmä suurin

Ulkomaalaistaustaisista selvästi suurin ryhmä olivat henkilöt, joiden taustamaa oli Venäjä tai entinen Neuvostoliitto. Heitä oli vuoden 2020 lopussa 90 801, mikä on viidesosa kaikista ulkomaalaistaustaisista. Seuraavaksi suurimmat ryhmät olivat virolaistaustaiset, 50 590 henkilöä, irakilaistaustaiset, 25 439 ja somalialaistaustaiset, 22 534 henkilöä.

Suurimmat taustamaaryhmät väestössä 2020

*) Bosnia ja Hertsegovina, Entinen Serbia ja Montenegro, Kroatia, Montenegro, Pohjois-Makedonia, Serbia, Slovenia

Afrikkalaistaustaisten osuus suurenee toisessa polvessa

Vuoden 2020 lopussa ensimmäisen polven ulkomaalaistaustaisista eurooppalaistaustaisten osuus oli yli puolet (53 prosenttia). Aasialaistaustaisten osuus oli 30 ja afrikkalaistaustaisten osuus 11 prosenttia.

Suomessa syntyneistä ulkomaalaistaustaisista eurooppalaistaustaisten osuus oli 46 prosenttia, aasialaistaustaisten osuus 28 ja afrikkalaistaustaisten osuus 22 prosenttia. Afrikkalaistaustaisten osuus ulkomaalaistaustaisista on kaksinkertainen toisessa polvessa.

Ulkomaalaistaustaiset taustamaanosan mukaan 2020

Ulkomaista syntyperää olevien osuus korkein Ahvenanmaalla ja pääkaupunkiseudulla

Ulkomaista syntyperää olevien osuus väestöstä oli korkein Ahvenanmaan maakunnassa, 16,7 prosenttia ja toiseksi korkein Uudellamaalla, 14,9 prosenttia. Ahvenanmaan ulkomaista syntyperää olevista ruotsalaistaustaisia oli 41 prosenttia. Matalin ulkomaista syntyperää olevien osuus väestöstä oli Etelä-Pohjanmaalla, 2,5 prosenttia.

Kaikista ulkomaalaistaustaisista henkilöistä puolet asui pääkaupunkiseudulla. Kunnittain tarkasteltuna ulkomaalaistaustaisten henkilöiden osuus oli Manner-Suomen kunnista korkein Vantaalla, 22,0 prosenttia, Espoossa, 19,1 prosenttia sekä Närpiössä 18,5 prosenttia.

Ulkomaalaistaustaisten osuus väestöstä pääkaupunkiseudulla, kehysalueella ja muualla Suomessa 1990-2020

*) Kehysalue: Hyvinkää, Järvenpää, Kirkkonummi, Kerava, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Sipoo, Tuusula, Vihti

Joka kymmenes alle kouluikäinen on ulkomaalaistaustainen, pääkaupunkiseudulla jo joka neljäs

Ensimmäisen polven ulkomaalaistaustaisten keski-ikä oli 38,7 vuotta vuonna 2020, kun koko väestön keski-ikä oli 43,4 vuotta. Suomalaistaustaisten keski-ikä oli 44,2 vuotta. Toisen polven ulkomaalaistaustaisten keski-ikä oli 11,3 vuotta.

Alle kouluikäisistä (0–6-vuotiaat) ulkomaalaistaustaisten osuus oli vuoden 2020 lopussa 11,7 prosenttia. Pääkaupunkiseudulla alle kouluikäisistä jo joka neljäs on ulkomaalaistaustainen.

Lähde: Väestörakenne 2020, Tilastokeskus

Lisätietoja: Markus Rapo 029 551 3238, info@tilastokeskus.fi, vaesto.tilasto@stat.fi

Vastaava osastopäällikkö: Hannele Orjala

Julkaisu pdf-muodossa (346,4 kt)

Taulukot

Tietokantataulukot

Poimi tarvitsemiasi tietoja taulukoiksi, tarkastele tietoja kuvioina, tai lataa dataa käyttöösi.

Liitetaulukot

Kuviot

Liitekuvio 1. Ulkomaalaistaustaiset 1990 - 2020 (28.5.2021)

Laatuselosteet

Laatuseloste: Väestörakenne 2020 (28.5.2021)

Päivitetty 28.05.2021

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Väestörakenne [verkkojulkaisu].
ISSN=1797-5379. vuosikatsaus 2020. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 22.11.2024].
Saantitapa: https://www.stat.fi/til/vaerak/2020/02/vaerak_2020_02_2021-05-28_tie_001_fi.html