Suomen ennakkoväkiluku maaliskuun lopussa 5 430 796

Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan Suomen väkiluku oli maaliskuun lopussa 5 430 796. Maamme väkiluku kasvoi vuoden 2013 ensimmäisellä neljänneksellä 4 120 henkeä, mikä on 370 henkeä enemmän kuin vastaavan ajanjakson ennakkotietojen mukaan vuosi sitten. Suurin syy väestönlisäykseen oli muuttovoitto ulkomailta: maahanmuuttoja oli 3 520 enemmän kuin maastamuuttoja. Luonnollinen väestönlisäys eli syntyneiden enemmyys kuolleisiin nähden oli 610 henkeä.

Väestönlisäys kuukausittain 2011–2013*

Tammi–maaliskuun ennakkotilaston mukaan ulkomailta muutti Suomeen 6 500 henkeä ja Suomesta ulkomaille 2 990 henkeä. Maahanmuuttoja oli 250 enemmän ja maastamuuttoja 70 vähemmän kuin edellisvuonna. Suomen kansalaisia maahanmuuttajista oli 1 550 ja maastamuuttajista 2 110.

Ensimmäisellä vuosineljänneksellä syntyi 14 300 lasta, mikä on 500 vähemmän kuin vastaavana aikana vuonna 2012. Kuolleiden määrä oli 13 690, mikä on 550 henkeä vähemmän kuin vuotta aiemmin.

Kuntien välisiä muuttoja kertyi maaliskuun loppuun mennessä 52 490. Vähennystä edellisen vuoden tammi–maaliskuuhun verrattuna oli 1 100 muuttoa vuoden 2013 kuntajaon mukaan.

Maakunnittaisten ennakkotietojen mukaan väkiluku kasvoi kuluvan vuoden ensimmäisellä neljänneksellä eniten Uudenmaan maakunnassa, jossa väkiluku kasvoi 3 850 hengellä. Seuraavaksi eniten väkiluku kasvoi Pohjois-Pohjanmaalla 680 hengellä ja Pirkanmaalla 560 hengellä. Väkilukuun suhteutettuna väestönlisäys oli suurinta samoissa maakunnissa: Uudellamaalla 2,5 promillea, Pohjois-Pohjanmaalla 1,7 promillea ja Pirkanmaalla 1,1 promillea. Määrällisesti suurin väestötappio, 290 henkeä, oli Pohjois-Savossa. Suhteellisesti suurin väestötappio oli Kainuussa, jossa väki väheni 1,6 promillella.

Väkiluvun kasvu nopeutui eniten Uudenmaan maakunnassa, jossa väestönlisäys oli nyt 360 henkeä suurempi kuin vuoden 2012 tammi–maaliskuussa. Väkiluvun suhteellinen kehitys nopeutui eniten Kainuun maakunnassa. Vaikka siellä oli väestötappiota 1,6 promillea, viime vuonna vastaavana aikana väestötappio oli vielä suurempi, 2,2 promillea.

Väestönkehitys hidastui ennakkotietojen mukaan eniten Pohjois-Savossa. Siellä väestötappio oli 170 henkeä edellisvuotta suurempi. Suhteessa väkilukuun väestönkehitys hidastui eniten Ahvenanmaalla, jossa väestönlisäys oli tammi–maaliskuussa 0,5 promillea, kun vuotta aiemmin väestönlisäys oli 1,2 promillea

Muuttoja maakunnasta toiseen tehtiin tammi–maaliskuun aikana 21 770. Määrällisesti eniten maakuntien välisen muuton voittoa oli Uudellamaalla, 910 henkeä, ja Pirkanmaalla, 280 henkeä. Molemmissa maakunnissa suhteellinen muuttovoitto oli myös suurinta, 0,6 promillea. Muuttotappiota maakuntien välisessä muutossa oli määrällisesti eniten Keski-Suomessa, tappiota 200 henkeä, ja suhteellisesti eniten Kainuussa, tappiota 1,2 promillea.

Lähde: Väestö- ja kuolemansyytilastot, Tilastokeskus

Lisätietoja: Eevi Lappalainen 09 1734 3367, Irma Pitkänen 09 1734 3262, vaesto.tilasto@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Riitta Harala

Julkaisu pdf-muodossa (312,1 kt)

Taulukot

Tietokantataulukot

Poimi tarvitsemiasi tietoja taulukoiksi, tarkastele tietoja kuvioina, tai lataa dataa käyttöösi.

Liitetaulukot

Kuviot

Laatuselosteet

Laatuseloste, Väestön ennakkotilasto (23.4.2013)

Päivitetty 23.4.2013

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Väestön ennakkotilasto [verkkojulkaisu].
ISSN=1798-8381. maaliskuu 2013. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 23.11.2024].
Saantitapa: https://www.stat.fi/til/vamuu/2013/03/vamuu_2013_03_2013-04-23_tie_001_fi.html