Syntyvyyden lasku jatkuu edelleen

Korjaus 2.9.2020. Korjattu kohta on merkitty punaisella.

Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan Suomen väkiluku oli vuoden lopussa 5 527 573. Maamme väkiluku kasvoi vuoden 2019 aikana 9 654 hengellä. Syy väestönlisäykseen oli muuttovoitto ulkomailta: maahanmuuttoja oli 17 903 enemmän kuin maastamuuttoja. Syntyneitä oli 7 962 vähemmän kuin kuolleita. Ennakollinen kokonaishedelmällisyysluku oli puolestaan koko mittaushistorian alhaisin, 1,35.

Väestönlisäys kuukausittain 2016–2019*

Joulukuun ennakkotilaston mukaan vuoden 2019 aikana syntyi 45 597 lasta, mikä on 1 980 lasta vähemmän kuin vuonna 2018. Viimeksi lapsia syntyi vähemmän nälkävuotena 1868 ja 1830-luvun lopulla. Kuolleiden määrä oli 53 559, mikä on 968 henkeä vähemmän kuin vuotta aiemmin.

Ulkomailta muutti Suomeen vuoden loppuun mennessä 32 428 henkeä ja Suomesta ulkomaille 14 525 henkeä. Maahanmuuttoja oli 1 322 enemmän ja maastamuuttoja 4 616 vähemmän kuin edellisvuonna. Suomen kansalaisia maahanmuuttajista oli 8 564 ja maastamuuttajista 9 865.

Kuntien välisiä muuttoja kertyi vuoden aikana ennakkotietojen mukaan 284 150. Vähennystä edelliseen vuoteen verrattuna oli 4 293 muuttoa vuoden 2019 kuntajaon mukaan.

Maaliskuussa 2017 samaa sukupuolta olevien avioliitto tuli mahdolliseksi uuden lain myötä. Avioliiton solmi vuoden 2019 aikana 264 naista ja 118 miestä niin, että aviopuoliso oli samaa sukupuolta. Rekisteröidyn parisuhteensa muutti avioliitoksi 1 naispari ja 1 miespari .

Maakunnittaisten ennakkotietojen mukaan väkiluku kasvoi vuonna 2019 vain Uudellamaalla, Pirkanmaalla, Varsinais-Suomessa, Pohjois-Pohjanmaalla ja Ahvenanmaalla.

Väkiluku kasvoi vuoden aikana määrällisesti eniten Uudellamaalla, jossa väestö kasvoi 19 385 hengellä. Seuraavaksi eniten väkiluku kasvoi Pirkanmaalla, 2 725 hengellä. Väkilukuun suhteutettuna väestönkasvu oli suurinta Uudellamaalla, 11,5 promillea, ja Pirkanmaalla, 5,3 promillea. Ahvenanmaan suhteellinen väestönkasvu oli kolmanneksi suurinta, 3,8 promillea. Määrällisesti suurin väestötappio oli Etelä-Savossa, joka menetti väestöstään 2 235 henkeä. Kymenlaakson väkiluku väheni 2 079 hengellä, mikä oli toiseksi suurin väestötappio. Etelä-Savo koki suhteellisesti suurimman väestötappion, 15,5 promillea.

Kuntien välisestä ja kansainvälisestä nettomuutosta eli kokonaisnettomuutosta eniten muuttovoittoa saivat Uusimaa, 15 891 henkeä, ja Pirkanmaa, 3 150 henkeä. Myös suhteellisesti eniten muuttovoittoa kokonaisnettomuuton mukaan saivat Uusimaa, 9,5 promillea, sekä Pirkanmaa, 6,1 promillea.

Määrällisesti suurin muuttotappio kokonaisnettomuutosta oli Etelä-Savon maakunnassa, 958 henkeä. Kymenlaakson maakunnassa tappio oli 883 henkeä. Muuttotappio kokonaisnettomuutosta oli suhteellisesti suurin Etelä-Savossa, 6,7 promillea väestöstä.

Muuttoja maakunnasta toiseen tehtiin vuoden 2019 aikana 132 042. Maakuntien välisessä muutossa muuttovoittoa saivat Uusimaa, Pirkanmaa ja Varsinais-Suomi. Määrällisesti eniten maakuntien välisen muuton voittoa oli Uudellamaalla, 7 773 henkeä. Suhteellinen muuttovoitto oli suurinta Uudellamaalla, 4,6 promillea väestöstä.

Määrällisesti suurin muuttotappio maakuntien välisessä muutossa oli Kymenlaakson maakunnassa, 1 245 henkeä. Suhteellisesti suurin muuttotappio maakuntien välisessä muutossa oli Etelä-Savon maakunnassa, 8,7 promillea väestöstä.

Lähde: Väestön ennakkotilasto, Tilastokeskus

Lisätietoja: Juhana Nordberg 029 551 3051, Joonas Toivola 029 551 3355, Laura Lipasti 029 551 3041, info@stat.fi

Vastaava tilastojohtaja: Jari Tarkoma

Julkaisu pdf-muodossa (285,8 kt)

Taulukot

Tietokantataulukot

Poimi tarvitsemiasi tietoja taulukoiksi, tarkastele tietoja kuvioina, tai lataa dataa käyttöösi.

Liitetaulukot

Kuviot

Laatuselosteet

Laatuseloste, Väestön ennakkotilasto (23.1.2020)

Päivitetty 23.01.2020

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Väestön ennakkotilasto [verkkojulkaisu].
ISSN=1798-8381. joulukuu 2019. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 28.12.2024].
Saantitapa: https://www.stat.fi/til/vamuu/2019/12/vamuu_2019_12_2020-01-23_tie_001_fi.html