Tämä tilasto on lakkautettu.
Tilastosta ei enää tuoteta uusia tietoja.
Tuottavuuden kehittyminen valtionhallinnossa
Tilastokeskuksen Valtion tuottavuustilaston tietojen mukaan valtionhallinnon virastojen ja laitosten tuotosmäärä on kasvanut vuosituhannen alkuvuosina 2000–2005 ja pysynyt ennallaan 2006–2009. Vuosina 2006–2009 tuotosmäärä on laskenut hieman työpanoksen määrän laskiessa selvästi.
Työpanoksen käyttö on kasvanut vuodesta 2000 vuoteen 2005 keskimäärin 0,6 prosenttia vuodessa, kun vuosina 2006–2009 panoskäytön vähennystä on ollut keskimäärin -0,7 prosenttia. Tilaston virastoissa käytetään vuonna 2009 keskimäärin vuotta 2000 vastaava määrä työpanosta.Kuvio 1. Valtion virastojen ja laitosten tuotoksen, työpanoksen ja kokonaispanoksen muutokset 2000–2009, % edellisvuodesta
Vuoden 2009 kokonaispanoksen käytön nousu oli kolmanneksi suurin koko 2000-luvulla. Vuosina 2006–2009 kokonaispanoskäyttö on noussut keskimäärin 0,3 prosenttia vuodessa, kun keskimääräinen vuotuinen kasvu oli 0,8 prosenttia vuosina 2000–2005. Kokonaispanos vaihtelee vuosittain tuotosta ja työpanosta voimakkaammin. Vuosittaisista muutoksista ei voida lyhyellä aikavälillä päätellä trendin muutoksia. Valtionhallinnon hankintaprosessien valmistelu, organisaatiomuutokset ja kehittämishankkeet kuormittavat sen vuoden panoskäyttöä, jolle kulut kirjanpidossa kohdistuvat, vaikka aikaansaadut muutokset tuotoksessa tai tuottavuudessa voivat näkyä vasta tulevina vuosina.
Ero kokonaispanoksen ja työpanoksen kasvussa aiheutuu muiden tuotannontekijöiden kuin työpanoksen käytön vaihtelusta. Valtionhallinnon palvelutuotantoprosessit käyttävät tasaisesti työpanosta, mutta vaihtelevasti muita panoksia. Työpanoksen arvo valtionhallinnossa on hieman vajaa puolet käytettyjen panosten kokonaisarvosta. Kokonaispanoksen käyttö on kasvanut koko 2000 -luvun selvästi, keskimäärin 0,6 prosenttia vuodessa, joten muiden kuin työpanosten käyttöä on lisätty.
Työn tuottavuus on parantunut 2000-luvun alun jälkeen. Vuosina 2000, 2002, 2004 ja 2009 työn tuottavuus aleni hieman. Vuosien 2000–2005 keskimääräinen työn tuottavuusoli muuttumaton 0 prosenttia vuodessa. Vuosina 2006–2009 työn tuottavuus puolestaan on noussut keskimäärin 0,6 prosenttia vuodessa
Kokonaistuottavuus on heikentynyt hieman koko 2000-luvun. Vuosina 2000–2005 kokonaistuottavuus aleni keskimäärin 0,1 prosenttia vuodessa ja vuosina 2006–2009 kokonaistuottavuus puolestaan heikkeni keskimäärin 0,4 prosenttia vuodessa. Vaikuttaa siltä, että työn tuottavuutta on onnistuttu parantamaan viime vuosina, mutta kokonaistuottavuuden kehitys on ollut heikompaa. Mahdollisia syitä etsittäessä on otettava huomioon valtionhallinnon organisaatioiden muutos– ja kehittämishankkeet, joissa osaltaan työpanosta on korvattu muilla tuotannontekijöillä.Kuvio 2. Hallinnonaloittainen työn tuottavuuden ja kokonaistuottavuuden kehitys 2009, % edellisvuodesta
Tuottavuuskehitys poikkesi vuonna 2009 voimakkaasti erikseen tarkasteltujen hallinnonalojen välillä. Lähes kaikkien hallinnonalojen työn tuottavuus parani. Eniten työn tuottavuus nousi työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalalla. Kokonaistuottavuus nousi eniten sisäasiainministeriön hallinnonalalla. Työn ja kokonaistuottavuus laskivat eniten valtiovarainministeriön ja opetusministeriön hallinnonaloilla paljolti tuotosmäärän vähenemisen ja panoskäytön kasvun seurauksena.
Työpanos laski tai pysyi ennallaan lähes kaikilla hallinnonaloilla. Vain opetusministeriön ja sisäasiainministeriön hallinnonaloilla työpanosta käytettiin selvästi edellisvuotta enemmän. Työpanoksen määrän väheneminen selittää suuren osan työn tuottavuuden paranemisesta. Vastaavasti kokonaistuottavuuden muutos selittyy pääosin kokonaispanoksen käytön muutoksella. Osa panoskäytön kasvusta voi olla peräisin poikkeuksellisen alhaisen inflaation aiheuttamasta deflaattoreiden ja todellisten ostojen välisestä ajoitusongelmasta.
Tuotosmäärän kehitys on ollut maltillista kaikilla hallinnonaloilla vuonna 2009. Vain valtiovarainministeriön hallinnonalalla on tehty enemmän ja opetusministeriön hallinnonalalla vähemmän toiminnan ja tuotoksen supistamista. Muilla hallinnonaloilla tuotosmäärä on pysynyt entisellään. Tuottavuusmuutokset ovatkin aiheutuneet pääasiassa panoskäytön muutoksista, joten tuottavuuden nostoa tuotosta lisäämällä ei ole hallinnonaloilla tyypillisesti tapahtunut.
Kuvio 3. Tuotoksen, työpanoksen ja kokonaispanoksen kehitys 2009, % edellisvuodesta
Hallinnonaloittaiset tulokset julkistetaan niiltä hallinnonaloilta, joilta tiedot ovat kattavasti saatavilla. Tilaston kattavuutta parannetaan yhteistyössä Tilastokeskuksen, ministeriöiden ja valtion virastojen ja laitosten kesken. Koska valtion yksiköiden kokonaispanoksessa on mukana myös valtion budjetin ulkopuolisista rahoituslähteistä saatavaa rahoitusta, panoskäytön muutokset poikkeavat hieman budjettimenojen muutoksista. Esimerkiksi rahoituksen siirtyessä budjetin ulkopuolelle budjettimenot voivat pienentyä, vaikka yksiköiden panoskäyttö pysyisikin ennallaan tai kasvaisi.
Tuloksia tulkittaessa on huomioitava, että osa laatumuutoksista saattaa jäädä huomioimatta tuotosmittauksessa, sillä suoritteiden luokittelu ei täydellisesti erottele erilaatuisia tuotteita ja palveluita omiksi seurattaviksi kohteikseen.
Lähde: Valtion tuottavuustilasto 2009. Tilastokeskus.
Lisätietoja: Jani Heikkinen (09) 1734 3339, julkinen.tuottavuustilasto@tilastokeskus.fi
Vastaava tilastojohtaja: Ari Tyrkkö
Päivitetty 26.08.2010
Suomen virallinen tilasto (SVT):
Valtion tuottavuustilasto [verkkojulkaisu].
ISSN=1797-0423. 2009,
Tuottavuuden kehittyminen valtionhallinnossa
. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 23.11.2024].
Saantitapa: https://www.stat.fi/til/vatt/2009/vatt_2009_2010-08-26_kat_001_fi.html