Tämä tilasto on lakkautettu.
Tilastosta ei enää tuoteta uusia tietoja.
Valtion tuottavuustilaston laatuseloste 2012
- 1. Tilastotietojen relevanssi
- 2. Tilastotutkimuksen menetelmäkuvaus
- 3. Tietojen oikeellisuus ja tarkkuus
- 4. Julkaistujen tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus
- 5. Tietojen saatavuus ja läpinäkyvyys/selkeys
- 6. Tilastojen vertailukelpoisuus
- 7. Selkeys ja eheys/yhtenäisyys
1. Tilastotietojen relevanssi
Tilasto kuvaa valtion tilivirastojen ja laitosten kokonaistuottavuuden ja työn tuottavuuden kehitystä. Tilaston yksiköt sisältyvät Sektoriluokitus 2000 mukaiseen luokkaan S1311 Valtionhallinto. Tilasto ei sisällä valtion liikelaitoksia, valtion omistamia yrityksiä tai valtionapujärjestöjä. Tilastossa yksiköiden mitattava toiminta ja kulut sisältävät budjettirahoituksen ohella muutkin rahoituslähteet.
Tilasto sisältää tietoja valtion virastojen ja laitosten kokonaistuottavuuden ja työn tuottavuuden muutoksesta sekä tuotoksen, työpanoksen ja kokonaispanoksen muutoksesta vuodesta 1995 lähtien. Tiedot julkaistaan kokonaistasolla ja hallinnonalatasolla niiltä osin kun kattavaa tietoa on saatavilla.Tilaston tietoja käytetään valtion tuottavuuden ohjaamiseen, seurantaan ja kehittämiseen.
Tilaston keskeisimmät käsitteet ovat tuotos, työpanos, kokonaispanos, työn tuottavuus ja kokonaistuottavuus. Tuotos tarkoittaa tuotettujen hyödykkeiden määrä tietyssä aikayksikössä. Työpanos kuvaa tiettynä ajanjaksona tehtyä työn määrää, jota mitataan työtunteina, työpäivinä tai henkilötyövuosina. Kokonaispanos pitää sisällään kulutetut aineet, tarvikkeet, tavarat, työpanokset, vuokrat, palvelut, muut kulut, sisäiset kulut, valmistevarastojen muutokset ja valmistuksen omaan käyttöön sekä poistot. Tuottavuus yleisesti ottaen kuvaa tuotosten ja niiden aikaasaamiseksi käytettyjen panosten suhdetta. Tuottavuus paranee mitattuna vuotena, jos edelliseen vuoteen verrattuna resurssien käyttöä vähennetään tuotoksen säilyessä ennallaan tai tuotoksien määrää nostetaan resurssien käytön pysyessä samana. Valtion tuottavuustilastossa käytettävä työntuottavuus tarkoittaa valtion tuottamien tuotoksien ja käyttämien työpanoksien välistä suhdetta. Kokonaistuottavuus kuvaa valtion tuottamien tuotosten ja kokonaispanosten välistä suhdetta. Katso lisätietoa tilaston käsitteet ja määritelmät sivulta ( http://www.tilastokeskus.fi/til/vatt/kas.html ).
Tilaston tuottaa Tilastokeskus yhteistyössä valtiovarainministeriön kanssa. Tiedonantovelvoite perustuu tilastolakiin (280/2004). Valtion viranomaiset ovat velvollisia antamaan Tilastokeskukselle tiedot hallussaan olevista tietoaineistoista sekä tiedot omasta toiminnastaan, taloudestaan, hoitamistaan tehtävistä, henkilöstöstään ja muista toiminnan edellyttämistä voimavaroista.
2. Tilastotutkimuksen menetelmäkuvaus
Tiedot tuotoksista ja panoksista kerätään valtion virastoilta ja laitoksilta Internet-tiedustelulla osoitteessa https://cinereus.stat.fi/vatu/. Otoksen perusjoukkoon kuuluvat kaikki valtion virastot ja laitokset, joille kaikille lähetetään vastauspyyntö. Kunkin vuoden tiedot on laadittu niiden yksiköiden tiedoista, joista on saatavilla peräkkäisiltä vuosilta laadukkaat ja vertailukelpoiset tiedot.
Tuotos- ja panosindikaattoreista muodostettava Divisia-Törnqvist indeksi tuotokselle ja panokselle on:
n = tuotosten (panosten) lukumäärä
Tuottavuuden muutos saadaan jakamalla tuotosindeksin muutos panosindeksin muutoksella. Tilastossa lasketaan työn tuottavuuden muutos, jossa tuotosindeksi jaetaan työpanosindeksillä ja kokonaistuottavuuden muutos, jossa tuotosindeksi jaetaan kokonaispanosindeksillä.
Kokonaispanoksen osatekijöitä ovat kulutetut aineet, tarvikkeet, tavarat, työpanos, vuokrat, palvelut, muut kulut, sisäiset kulut, valmistevarastojen muutos ja valmistus omaan käyttöön sekä pääoman korvausta edustavat poistot.
Tiedot tuotos-, työpanos- ja kokonaispanosindekseistä lasketaan jokaiselle kyselyyn vastanneelle yksikölle ja summataan hallinnonalatasolle sekä koko valtionhallintotasolle käyttämällä tuotos- ja kokonaispanosindeksille painoina virastojen kokonaiskuluja. Työpanokselle painoina käytetään henkilöstökuluja. Vuoteen 2004 saakka käytettiin painoina pelkästään henkilöstökuluja.
Valtion tuottavuustilastoinnin laskelmat laaditaan parivuositarkasteluna, jossa vastanneen yksikön palvelujen tuotosten ja panosten määrää verrataan edellisen vuoden vastaaviin eriin. Vertailusta poistetaan valtiosektorin ulkopuolelle siirretyt yksiköt, muuttuneet yksiköt ja uudet perustetut yksiköt, joille ei ole olemassa vertailutietoja edeltävältä vuodelta. Mittauksessa mukana olevien virastojen ja laitosten joukko vaihtelee hieman vuodesta ja hallinnonalasta toiseen, riippuen saatujen vastausten määrästä ja laadusta.
Tuloksia tulkittaessa on huomioitava, että osa laatumuutoksista saattaa jäädä huomioimatta tuotosmittauksessa, sillä suoritteiden luokittelu ei täydellisesti erottele erilaatuisia tuotteita ja palveluita omiksi seurattaviksi kohteikseen. Huomion arvoista on myös, että vuosittaisista muutoksista ei välttämättä voi päätellä trendin muutoksia, sillä valtionhallinnon hankintaprosessien valmistelu, organisaatiomuutokset ja kehittämishankkeet kuormittavat sen vuoden panoskäyttöä, jolle kulut kirjanpidossa kohdistuvat, vaikka aikaansaadut muutokset tuotoksessa tai tuottavuudessa voivat näkyä vasta tulevina vuosina.
3. Tietojen oikeellisuus ja tarkkuus
Tilaston tiedot tuotoksista ja niiden muutoksista perustuvat virastojen ja laitosten itse määrittelemiin suoritteisiin. Tilastokeskuksessa tilaston laatija arvioi yksikön ilmoittamien tietojen käyttökelpoisuutta vastaustietojen, yksiköiden tulosraporttien, muiden tilastojen ja tarvittaessa lisäselvitysten perusteella.
4. Julkaistujen tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus
Tilasto julkistetaan kerran vuodessa koskien edellisen kalenterivuoden tietoja. Tiedot ovat lopullisia.
5. Tietojen saatavuus ja läpinäkyvyys/selkeys
Tiedot työn tuottavuuden ja kokonaistuottavuuden muutoksista julkaistaan vuosittain koko valtionhallinnon ja yksittäisten hallinnonalojen tasolla Tilastokeskuksen internet-sivuilla.
6. Tilastojen vertailukelpoisuus
Tuottavuuden muutostietoja on tuotettu vuodesta 1995 lähtien. Tilaston kattavuus on noussut vuosittain, minkä vuoksi tilaston aikasarja ei koostu samoista yksiköistä.
Vuosien 1995–2004 kehitys ei ole täysin vertailukelpoinen vuoden 2004 jälkeisen kehityksen kanssa. Vertailukelpoisuuden muutos aiheutuu painotustavan muutoksesta tilastoinnin kehittämisen yhteydessä. Painotusmenetelmän muutoksen aiheuttama vaikutus tuottavuuden muutosprosenttiin on muutamia prosenttiyksikön kymmenyksiä.
Vuoden 2010 tilastosta lähtien tilastossa ei ole mukana yliopistoja, jotka poistuivat valtiosektorista vuoden 2010 alussa. Näin ollen aikasarja ei ole täysin vertailukelpoinen aikaisempien vuosien kanssa.
7. Selkeys ja eheys/yhtenäisyys
Tuottavuustilastot ja -tutkimukset laaditaan usein eri menetelmillä. Yrityssektorin tuottavuuskehitystä kuvaavissa tilastoissa ja kansantalouden tilinpidosta johdetuissa tuottavuustilastoissa kokonaistuottavuuden ja työn tuottavuuden muutos lasketaan valtion tuottavuustilastoinnista poikkeavilla menetelmillä.
Kuntien ja kuntayhtymien tuottavuustilastossa ja yrityssektorin tuottavuuslaskelmissa hyödynnetään kansantalouden tilinpidon tietoja tuotoksen ja panoskäytön volyymin kehityksestä. Eri tuottavuustutkimuksissa saatetaan käyttää toisistaan poikkeavia tuotos- ja panosmäärittelyjä laskelmien laadinnassa.
Lähde: Valtion tuottavuustilasto 2012. Tilastokeskus.
Lisätietoja: Tomi Rajala 09 1734 3385, julkinen.tuottavuustilasto@tilastokeskus.fi
Vastaava tilastojohtaja: Leena Storgårds
Päivitetty 11.10.2013
Suomen virallinen tilasto (SVT):
Valtion tuottavuustilasto [verkkojulkaisu].
ISSN=1797-0423. 2012,
Valtion tuottavuustilaston laatuseloste 2012
. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 23.11.2024].
Saantitapa: https://www.stat.fi/til/vatt/2012/vatt_2012_2013-10-11_laa_001_fi.html