Etusivu > Tilastot > Velkaantumistilasto > 2014 > 4 Suuret velat eivät enää yleistyneet

4 Suuret velat eivät enää yleistyneet

Vuonna 2014 Suomessa oli 129 100 asuntokuntaa, joilla oli velkaa yli 200 000 euroa. Niin paljon velkaa oli 4,9 prosentilla kaikista ja 9,4 prosentilla velallisista asuntokunnista. Vuonna 2002 yhtä paljon velkaa oli vain alle prosentilla kaikista ja 1,7 prosentilla velallisista asuntokunnista, kun vuoden 2002 velat mitataan vuoden 2014 rahassa.

Sellaisten asuntokuntien, joilla on suhteellisen paljon velkaa, lukumäärä kasvoi selvästi viime vuosikymmenen aikana, mutta vuoden 2010 jälkeen suuret, yli 200 000 euron velat eivät ole enää yleistyneet. Vuonna 2002 asuntokuntia, joilla oli velkaa vuoden 2014 rahassa vähintään 200 000 euroa oli 22 300. Vuonna 2010 sellaisia asuntokuntia oli lähes kuusi kertaa niin paljon, 125 200 asuntokuntaa. Sen jälkeen ovat suuret velat yleistyneet selvästi hitaammin. Vuosina 2010–2014 niin velkaisten asuntokuntien lukumäärä kasvoi enää vajaalla neljällä tuhannella asuntokunnalla. Vuonna 2014 sellaisia asuntokuntia oli 880 enemmän kuin vuotta aiemmin.

Kuvio 6. Asuntokunnat, joilla velkaa vähintään 100 000 tai 200 000 vuosina 2002–2014, euroa vuoden 2014 rahassa

Vuonna 2014 asuntokunnista, joilla oli velkaa vähintään 200 000 euroa, oli 93 prosentilla asuntovelkaa. Suurten velkamäärien kasvu vuosina 2002-2007 oli suurelta osin seurausta suurten asuntolainojen yleistymisestä. Vuonna 2002 alle puolet suurista asuntokuntakohtaisista lainoista oli asuntolainoja ja noin kolmasosa elinkeinotoiminnan ja tulonlähteen velkoja. Vuoteen 2007 mennessä asuntovelkojen osuus näin suurista veloista oli kasvanut 68 prosenttiin ja elinkeinotoiminnan ja tulolähteen velkojen osuus pienentynyt 11 prosenttiin.

Kuvio 7. Yli 200 000 euron asuntokuntakohtaisten velkojen rakenne 2002, 2007 ja 2014, miljoonaa euroa vuoden 2014 rahassa

Suhteellisesti eniten suuria velkoja oli Ahvenanmaalla, missä 1 300 asuntokunnalla eli joka kymmenennellä oli velkaa vähintään 200 000 euroa. Pääkaupunkiseudulla niin paljon velkaa oli 7,4 prosentilla asuntokunnista ja muun Helsinki-Uusimaan asuntokunnista hieman useammalla, 8,3 prosentilla asuntokunnista. Vähiten suuria velkoja oli Pohjois- ja Itä-Suomessa, missä 3,3 prosentilla asuntokunnista oli velkaa vähintään 200 000 euroa.

Useimmin suuria, yli 200 000 euron asuntokuntakohtaisia velkoja, oli kahden aikuisen asuntokunnilla. Kahden huoltajan lapsiperheistä 76 700 asuntokunnalla eli 17 prosentilla oli velkaa vähintään 200 000 euroa. Lapsettomista kahden aikuisen asuntokunnista niin paljon velkaa oli neljällä prosentilla eli 30 100 asuntokunnalla. Yhden hengen talouksista niin velkaisia oli vain 0,8 prosenttia ja yksinhuoltajista 2,3 prosenttia asuntokunnista.

Kuvio 8. Asuntokunnat, joilla velkaa yli 200 000 asuntokunnan rakenteen mukaan 2002–2014, euroa vuoden 2014 rahassa

Velkojen rasittavuutta olisi syytä tarkastella suhteessa asuntokunnan käytettävissä oleviin tuloihin. Vuoden 2014 osalta tulotiedot eivät ole vielä saatavilla. Kymmenellä prosentilla asuntokunnista eli 265 000 asuntokunnalla velat olivat vuonna 2013 vähintään kolminkertaiset käytettävissä oleviin vuosituloihin verrattuna. Vuonna 2002 niin paljon velkaa oli 97 380 asuntokunnalla eli neljällä prosentilla asuntokunnista. Kaikkien asuntokuntien velkaantumisaste, eli velkojen suhde käytettävissä oleviin rahatuloihin, oli 110 prosenttia vuonna 2013, kun se vuonna 2002 oli 70 prosenttia. Tietoa velkojen ja tulojen suhteesta vuosilta 2002–2013 on saatavilla velkaantumistilaston katsauksesta sekä tilaston tietokantatauluista.

Lähde: Velkaantumistilasto 2014. Tilastokeskus

Lisätietoja: Timo Matala 029 551 3422, toimeentulo@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Riitta Harala

---

Päivitetty 26.6.2015