Etusivu > Tilastot > Velkaantumistilasto > 2014 > Asuntokuntien velat kasvoivat vajaan prosentin

Asuntokuntien velat kasvoivat vajaan prosentin

Velallisia asuntokuntia oli 1,4 miljoonaa eli 53 prosentilla kaikista asuntokunnista oli velkaa vuonna 2014. Kaikkiaan asuntokunnilla oli velkaa 112 miljardia euroa. Edellisvuodesta velat kasvoivat reaalisesti vajaan prosentin.

Asuntokuntien kaikista veloista 74 prosenttia eli 82,5 miljardia euroa oli asuntovelkoja. Asuntovelkaa oli joka kolmannella eli 873 800 asuntokunnalla. Asuntovelkojen määrä ei reaalisesti enää vuonna 2014 kasvanut. Keskimäärin niillä oli asuntovelkaa 94 370 euroa.

Toiseksi eniten asuntokunnilla ns. muuta velkaa, millä tarkoitetaan kulutukseen tai suurehkoihin hankintoihin kuten autoa tai loma-asuntoa varten otettua velkaa. ¹⁾ Sellaista velkaa oli 765 440 asuntokunnalla. Muuta velkaa asuntokunnilla oli 21,1 miljardia euroa, mikä oli kolme prosenttia edellisvuotista enemmän. Velallista asuntokuntaa kohti muuta velkaa oli 27 560 euroa. Eniten asuntokuntien veloista kasvoivat opintovelat. Opintovelkaa asuntokunnilla oli 1,8 miljardia euroa eli 7,2 prosenttia edellisvuotista enemmän. Opintovelkaa oli 300 000 asuntokunnalla, velallista asuntokuntaa kohti sitä oli 6 070 euroa. Elinkeinotoimintaa ja tulonhankintaa varten otettuja velkoja oli 79 150 asuntokunnalla 6,7 miljardia euroa, mikä oli 2,4 prosenttia edellisvuotista enemmän.

Kuvio 1. Asuntokuntien velat velkalajeittain 2002-2014, vuoden 2014 hinnoin

Viime vuosikymmenellä asuntokuntien velkaantumista kasvatti eniten asuntovelkojen kasvu. Vuoteen 2002 verrattuna ovat asuntokuntien velat reaalisesti kaksinkertaistuneet. Asuntovelat kasvoivat tänä aikana eniten, 131 prosenttia. Viime vuosikymmenen alkupuolella asuntovelat kasvoivat reaalisesti yli kymmenen prosentin vuosivauhtia, mutta tämän vuosikymmenen aikana niiden kasvu on ollut huomattavasti hitaampaa. Asuntovelallisia asuntokuntia oli vuonna 2014 kolmannes eli 214 000 asuntokuntaa enemmän kuin vuonna 2002. Asuntokuntien keskimääräiset asuntovelat pienenivät vuonna 2013 reaalisesti 0,1 prosenttia ja 0,2 prosenttia vuonna 2014.

Elinkeinotoimintaa tai tulonhankintaa varten otetut velat ovat vuodesta 2002 kasvaneet kymmenen prosenttia. Asuntokuntia, joilla oli tällaista velkaa, oli 29 prosenttia vähemmän vuonna 2014 kuin vuonna 2002. Keskimäärin niillä oli elinkeinotoiminnan tai tulolähteen velkaa 84 310 euroa vuonna 2014. Opintovelallisia asuntokuntia oli vuonna 2014 yhtä paljon kuin vuonna 2002, noin 300 000. Opintovelkaa niillä oli reaalisesti seitsemän prosenttia enemmän.

Korkoja asuntokunnat maksoivat 2,0 miljardia euroa vuonna 2014. Vuoteen 2002 verrattuna asuntokunnat maksoivat korkoja reaalisesti lähes kolmanneksen vähemmän, vaikka niiden velat ovat tänä aikana kaksinkertaistuneet. Suurimmillaan korkomenot olivat vuosina 2007-2008.

Kuvio 2. Asuntokuntien korot velkalajeittain 2002-2014, vuoden 2014 hinnoin

Vuonna 2014 olivat asuntokuntien keskimääräiset korkomenot velallista asuntokuntaa kohti 1 430 euroa. Velallisista asuntokunnista 53 prosenttia eli 733 560 asuntokuntaa maksoi korkoja korkeintaan 1 000 euroa ja 3,9 prosenttia eli 53 230 asuntokuntaa yli 5 000 euroa.

1. Lapsiperheillä eniten asuntovelkaa

Useimmin asuntovelallisia olivat kahden huoltajan lapsiperheet, eli asuntokunnat, joissa oli vähintään kaksi aikuista sekä lapsia. Vuonna 2014 niistä oli asuntovelallisia 71 prosenttia. Kahden huoltajan lapsiperheillä oli muita asuntokuntia useammin muutakin kuin asuntovelkaa. Asuntovelkaa oli harvemmin niillä asuntokunnilla, joissa oli vain yksi huoltaja. Yksinhuoltajaperheistä, eli yhden aikuisen sekä vähintään yhden lapsen muodostamista asuntokunnista asuntovelkaa oli 39 prosentilla. Yhden hengen asuntokunnista harvemmalla kuin joka viidennellä oli asuntovelkaa vuonna 2014. Lapsettomien asuntokuntien velkaantuneisuus kuitenkin vaihteli huomattavasti iän mukaan. Useimmin asuntovelallisia yksinasuvista olivat 35–44-vuotiaat, joista 38 prosentilla oli asuntovelkaa.

Kahden aikuisen lapsettomista asuntokunnista asuntovelkaa oli 30 prosentilla. Niistäkin useimmin velkaa oli 35–44-vuotiaiden asuntokunnilla, joista 60 prosentilla oli asuntovelkaa. Lapsettomilla asuntokunnilla oli vuonna 2014 asuntovelkaa hieman harvemmin kuin edellisvuonna, mutta niillä asuntokunnilla, joissa oli lapsia, asuntovelkaa oli hieman edellisvuotista useammin.

Taulukko 1. Asuntokuntien luku ja velat 2014

	Velallisia asuntokuntia	Osuus asuntokunnista, %	Velat keskimäärin, €	Asuntovelallisia asuntokuntia	Osuus asuntokunnista, %	Asuntovelat keskimäärin, €
Yhteensä	1 380 390	52,7	81 170	873 780	33,4	94 368
1 hengen talous	392 139	35,7	44 988	203 765	18,6	64 323
- 24	47 015	43,7	16 723	6 847	6,4	80 181
25 - 34	90 735	58,1	48 423	42 096	27,0	85 605
35 - 44	56 839	54,2	68168	39 423	37,6	80 685
45 - 54	65 620	45,4	58 147	43 905	30,4	64 887
55 - 64	70 839	36,8	42 270	41 841	21,7	46 233
65 -	61 091	15,6	29 092	29 653	7,6	33 387
2 aikuista, ei lapsia	428 932	52,9	68 555	242 579	29,9	81 589
- 24	34 048	64,1	28 131	6 425	12,1	105 140
25 - 34	81 021	81,1	88 039	46 448	46,5	128 717
35 - 44	38 412	78,4	111 215	29 540	60,3	117 807
45 - 54	75 443	71,2	81 538	52 731	49,8	78 665
55 - 64	118 661	56,0	60 620	68 383	32,3	55 756
65 -	81 347	27,9	45 458	39 052	13,4	43 448
1 aikuinen + väh. 1 lapsi	62 316	60,9	63 966	39 416	38,5	85 446
Väh. 2 aikuista + väh. 1 lapsi	392 102	85,5	131 466	325 250	70,9	125 669
Muu asuntokunta	104 901	71,4	90 234	62 770	42,7	84 707

Lapsiperheiden asuntovelat olivat suurempia kuin lapsettomien asuntokuntien. Kahden huoltajan lapsiperheiden keskimääräinen asuntovelka oli 125 700 euroa vuonna 2014 ja yksinhuoltajaperheiden 85 400 euroa. Kahden aikuisen lapsettomilla asuntokunnilla oli asuntovelkaa keskimäärin 81 600 euroa ja yhden hengen asuntokunnilla 64 300 euroa. Lapsettomilla asuntokunnilla oli asuntovelkaa keskimäärin hieman edellisvuotta vähemmän.

Vuonna 2014 Suomessa oli 129 100 asuntokuntaa, joilla oli velkaa yli 200 000 euroa. Niin paljon velkaa oli 4,9 prosentilla kaikista ja 9,4 prosentilla velallisista asuntokunnista. Vuonna 2002 yhtä paljon velkaa oli vain alle prosentilla kaikista ja 1,7 prosentilla velallisista asuntokunnista, kun vuoden 2002 velat mitataan vuoden 2014 rahassa.

Taulukko 2. Asuntokunnat, joilla velkaa vähintään 100 000 tai 200 000 euroa 2014

	Velallisia asuntokuntia	Velallisten asuntokuntien osuus, %	Asuntokuntia, joiden velat vähintään 100 000, €	Osuus velallisista asuntokunnista, %	Asuntokuntia, joiden velat vähintään 200 000, €	Osuus velallisista asuntokunnista, %
Ikäluokat yhteensä	1 380 390	52.7	423 925	30.7	129 070	9.4
-24	94 798	51.8	8 367	8.8	1 168	1.2
25 - 34	291 385	72.6	115 155	39.5	31 780	10.9
35 - 44	299 374	75.6	148 732	49.7	50 161	16.8
45 - 54	305 279	66.3	96 983	31.8	29 680	9.7
55 - 64	236 514	50.2	40 435	17.1	12 063	5.1
65 -	153 040	21.7	14 253	9.3	4 218	2.8

Suuret velat olivat yleisimpiä asuntokunnilla, joiden viitehenkilö oli 25–44-vuotias. Eniten asuntokuntia, joilla oli velkaa vähintään 200 000 euroa, oli niiden asuntokuntien joukossa, joiden viitehenkilö oli 35–44-vuotias. Sen ikäisistä velallisista asuntokunnista lähes 17 prosentilla oli velkaa vähintään 200 000 euroa (Taulukko 2). Alle 25-vuotiailla ja eläkeikäisillä oli niin suuria velkoja harvoin.

Vähintään 100 000 euroa asuntovelkaa oli 336 000 asuntokunnalla ja yli 200 000 euroa 82 180 asuntokunnalla (Taulukko 3). Yhdeksällä prosentilla asuntovelallisista oli siten asuntovelkaa vähintään 200 000 euroa.

Taulukko 3. Asuntovelallisten asuntokuntien asuntovelat 2014

	Asuntovelallisia auntokuntia	Asuntovelat keskimäärin, €	Asuntovelat vähintään 100 000 €	Osuus asuntovelallisista, %	Asuntovelat vähintään 200 000 €	Osuus asuntovelallisista, %
Asuntokunnat yhteensä	873 780	94 368	335 981	38,5	82 183	9,4
1 hengen talous	203 765	64 323	41 475	20,4	4 603	2,3
-24	6 847	80 181	1 833	26,8	55	0,8
25 - 34	42 096	85 605	13 760	32,7	890	2,1
35 - 44	39 423	80 686	11 404	28,9	1 464	3,7
45 - 54	43 905	64 887	8 538	19,5	1 241	2,8
55 - 64	41 841	46 233	4 263	10,2	654	1,6
65 -	29 653	33 387	1 677	5,7	299	1,0
2 aikuista, ei lapsia	242 579	81 589	77 498	32,0	17 673	7,3
-24	6 425	105 140	3 213	50,0	320	5,0
25 - 34	46 448	128 717	28 984	62,4	6 737	14,5
35 - 44	29 540	117 807	15 236	51,6	4 174	14,1
45 - 54	52 731	78 665	14 856	28,2	3 135	6,0
55 - 64	68 383	55 756	11 066	16,2	2 344	3,4
65 -	39 052	43 448	4 143	10,6	963	2,5
1 aikuinen + väh. 1 lapsi	39 416	85 446	13 227	33,6	1 602	4,1
Väh. 2 aikuista + väh. 1 lapsi	325 250	125 669	183 845	56,5	53 109	16,3
Muu asuntokunta	62 770	84 707	19 936	31,8	5 196	8,3

Suuret asuntovelat olivat tavallisia silloin, kun asuntokunnassa oli kaksi aikuista. Useimmin suuria asuntovelkoja oli niillä kahden huoltajan asuntokunnilla, joissa oli lapsia. Sellaisista asuntovelallisista asuntokunnista oli 57 prosentilla vähintään 100 000 ja 16 prosentilla vähintään 200 000 euroa asuntovelkaa (Taulukko 3). Suuria asuntovelkoja oli usein myös nuorehkoilla kahden aikuisen lapsettomilla asuntokunnilla.

Suuria asuntovelkoja oli usein Etelä-Suomen asuntokunnilla. Joka toisella pääkaupunkiseudun asuntovelallisista asuntokunnista oli asuntovelkaa vähintään 100 000 ja 19 prosentilla yli 200 000 euroa. Lähes yhtä yleisiä suuret asuntovelat olivat myös muun Helsinki‑Uusimaan sekä Ahvenanmaan asuntokunnilla. Vähiten suuria asuntovelkoja oli Pohjois‑Suomessa. Siellä hieman alle kolmanneksella asuntovelallisista asuntovelkaa oli yli 100 000 euroa.

2. Asuntokuntien velkaantumisen kasvu taittunut

Velkojen rasittavuutta voidaan mitata suhteuttamalla velkamäärät asuntokuntien käytettävissä oleviin vuosituloihin. Velkojen suhde vuoden aikana saatuihin käytettävissä oleviin rahatuloihin on velkaantumisaste. Verohallinto muutti vuonna 2012 ohjeistustaan rahoituslaitosten ilmoituksista ns. muiden velkojen osalta, joten velkaantumisasteet vuodesta 2012 lähtien eivät ole vertailukelpoisia aiempien vuosien kanssa. ²⁾

Asuntokuntien velkaantumisvauhti oli viime vuosikymmenellä nopea, mutta viime vuosina velkaantuminen on selvästi hidastunut. Vuodesta 2002 vuoteen 2014 asuntokuntien velat reaalisesti kaksinkertaistuivat, kun niiden käytettävissä olevat rahatulot kasvoivat samana aikana 30 prosenttia. Vuosina 2002-2010 velat kasvoivat reaalisesti 97 prosenttia, mutta vuosina 2010-2014 enää kolme prosenttia. Kaikkien asuntokuntien velkaantumisaste, eli velkojen suhde käytettävissä oleviin rahatuloihin, oli 111 prosenttia vuonna 2014, kun se vuonna 2002 oli 70 prosenttia. Vuonna 2013 kaikkien asuntokuntien velkaantumisaste oli 110 prosenttia, yhtä paljon kuin vuonna 2010. (Taulukko 4).

Taulukko 4. Asuntokuntien velkaantumisaste ikäluokittain 2002-2014, %

Viitehenkilön ikä	2002	2007	2010	2011	2012 1)	2013	2014
Yhteensä	70	101	110	111	111	110	111
-24	58	91	80	79	76	71	68
25 - 34	125	189	195	195	192	187	182
35 - 44	104	155	175	178	181	181	185
45 - 54	64	94	110	112	115	117	120
55 - 64	38	54	63	65	67	68	70
65 -	12	18	23	26	27	28	30

1) Velkaantumiasteet eivät ole vuodesta 2012 lähtien vertailukelpoisia edellisten vuosien kanssa.

Velkaisimpia olivat nuorten tai keski-ikäisten asuntokunnat. Asuntokunnilla, joiden viitehenkilö oli 25–34-vuotias, oli velkojen osuus vuosituloista 182 prosenttia ja 185 prosenttia, kun viitehenkilö oli 35–44-vuotias. Eläkeikäisten asuntokuntien velkaantumisasteet olivat selvästi muita pienempiä: yli 65-vuotiaiden asuntokunnilla oli velkaa 30 prosenttia vuosituloista vuonna 2014. Vuodesta 2010 ovat nuorten, alle 35-vuotiaiden asuntokuntien velkaantumisasteet pienentyneet, mutta yli 35-vuotiaiden kasvaneet.

Kolmanneksella velallisista asuntokunnista eli 470 450 asuntokunnalla oli velkaa vähintään kaksi kertaa käytettävissä olevat vuositulot. Asuntokuntia, joilla oli velkaa vähintään kolme kertaa vuositulojen verran, oli 265 050, eli 19 prosenttia velallisista asuntokunnista. Vuonna 2002 niin paljon velkaa oli 97 380 asuntokunnalla eli kahdeksalla prosenttilla velallisista asuntokunnista. Vähintään viisinkertaiset velat suhteessa tuloihin oli 63 640 asuntokunnalla eli viidellä prosentilla velallisista asuntokunnista.

Yleisimpiä suuret velat vuosituloihin verrattuna olivat niillä asuntokunnilla, joiden viitehenkilö oli 25–44-vuotias. Lähes kaikilla niistä oli asuntovelkaa. Puolella asuntovelallisista asuntokunnista, joiden viitehenkilö oli 25–34-vuotias, olivat velat vuosituloihin verrattuna vähintään kolminkertaiset.

Velallisilla asuntokunnilla oli velkaa 174 prosenttia vuosituloista vuonna 2014. Velkaisimpia olivat 25–34-vuotiaiden asuntokunnat, joilla velkaantumisaste oli 226 prosenttia (liitetaulukko 1). Eläkeikäisilläkin velallisasuntokunnilla oli velkaa keskimäärin hieman yli vuositulojen verran. Velallisilla yksinhuoltajatalouksilla ja lapsiperheillä velat olivat yli kaksinkertaiset vuosituloihin verrattuna. Eniten velkaa suhteessa tuloihin, keskimäärin 269 prosenttia oli kahden aikuisen asuntokunnilla, joissa oli lapsia ja joiden viitehenkilö oli 25–34-vuotias. Lähes kaikki velalliset lapsiperheet olivat sellaisia, joissa viitehenkilö oli iältään 25–54-vuotias.

3. Nuorilla asuntovelallisilla velkaa kolme kertaa vuositulojen verran

Asuntovelallisilla asuntokunnilla oli velkaa keskimäärin 217 prosenttia vuosituloista. Asuntovelallisia asuntokuntia, joilla oli velkaa vähintään kaksi kertaa vuositulojen verran, oli 440 540. Joka toisella asuntovelallisella asuntokunnalla oli siten niin paljon velkaa. Kolme kertaa vuositulojen verran velkaa oli 249 900 asuntovelallisella asuntokunnalla eli 28 prosentilla asuntovelallisista.

Asuntovelallisten asuntokuntien velkaantumisaste oli sitä korkeampi, mitä nuorempi oli asuntokunnan viitehenkilö (Taulukko 5). Kaikkien asuntovelallisten asuntokuntien velat suhteessa vuosituloihin olivat yli kaksinkertaiset ja nuorimmilla reilusti yli kolminkertaiset. Vielä eläkeikäisilläkin asuntovelallisilla oli velkaa selvästi yli vuositulojen verran. Alle 35-vuotiaiden asuntovelallisten asuntokunnista joka toisella oli velkaa vähintään kolme kertaa vuositulojen verran.

Vähintään viisi kertaa vuositulojen verran velkaa oli 56 520 asuntokunnalla eli kuudella prosentilla asuntovelallisista asuntokunnista. Alle 35-vuotiaista asuntovelallisista niin paljon velkaa oli kymmenellä prosentilla.

Taulukko 5. Asuntovelallisten asuntokuntien velkaantumisasteet ikäluokittain 2002-2014, %

Viitehenkilön ikä	2002	2007	2010	2011	2012 1)	2013	2014
Yhteensä	152	203	216	216	216	215	217
-24	236	321	323	330	322	317	317
25-34	213	287	300	300	300	299	299
35-44	157	216	236	237	240	239	245
45-54	116	159	177	178	180	182	185
55-64	104	132	144	147	148	149	151
65-	95	124	134	136	137	138	139

1) Velkaantumiasteet eivät ole vuodesta 2012 lähtien vertailukelpoisia edellisten vuosien kanssa.

Eniten velkaa suhteessa tuloihin oli Ahvenanmaan, pääkaupunkiseudun ja muun Helsinki-Uusimaan asuntovelallisilla asuntokunnilla. Näiden alueiden asuntovelallisista asuntokunnista hieman yli kolmanneksella oli velkaa vähintään kolme kertaa vuositulojen verran. Pienimmät velkaantumisasteet olivat Pohjois- ja Itä-Suomessa. Siellä asuntovelallisista neljänneksellä oli velkaa yli kolme kertaa vuositulojen verran.

Taulukko 6. Asuntovelallisten asuntokuntien velkaantumisaste suuralueittain 2002-2014, %

Suuralue	2002	2007	2010	2011	2012 1)	2013	2014
Koko maa	152	203	216	216	216	215	217
Pääkaupunkiseutu	153	209	227	227	231	225	233
Muu Helsinki-Uusimaa	157	222	233	233	232	231	230
Etelä-Suomi	150	202	213	213	210	211	211
Länsi-Suomi	152	198	211	211	211	212	213
Pohjois- ja Itä-Suomi	148	194	203	204	203	204	205
Ahvenanmaa-Åland	151	208	226	228	234	237	246

1) Velkaantumiasteet eivät ole vuodesta 2012 lähtien vertailukelpoisia edellisten vuosien kanssa

Asuntovelallisten asuntokuntien tulot olivat kolmanneksen suuremmat kuin kaikilla asuntokunnilla. Asuntovelallisista asuntokunnista 29 prosenttia kuului ylimpään tuloviidennekseen ja vain kahdeksan prosenttia pienituloisimpaan viidennekseen. Eniten suhteellisen pienituloisia asuntovelallisia oli nuorimpien asuntokuntien joukossa. Alle 24-vuotiaista asuntovelallista asuntokunnista 15 prosenttia kuului alimpaan ja vain seitsemän prosenttia ylimpään tuloviidennekseen. Nuorimpienkin asuntovelallisten tulot olivat silti selvästi, 74 prosenttia korkeammat kuin kaikilla saman ikäisillä asuntokunnilla.

Taulukko 7. Asuntovelallisten asuntokuntien velkaantumisasteet tuloviidenneksittäin 2002-2014, %

Tuloviidennes	2002	2007	2010	2011	2012 1)	2013	2014
Kvintiilit yhteensä	152	203	216	216	216	215	217
1. Kvintiili	238	348	372	369	361	359	352
2. Kvintiili	180	244	258	258	254	253	252
3. Kvintiili	162	220	231	232	229	231	230
4. Kvintiili	151	205	214	215	214	214	216
5. Kvintiili	134	177	190	190	193	191	195

1) Velkaantumiasteet eivät ole vuodesta 2012 lähtien vertailukelpoisia edellisten vuosien kanssa

1) Muut velat eivät ole vuodesta 2012 lähtien vertailukelpoisia aiempien vuosien kanssa, sillä verohallinto muutti silloin ohjeistustaan niiden ilmoittamisesta rahoituslaitosten vuosi-ilmoituksilla. Vuodesta 2012 lähtien velkatietoja ei tarvitse antaa kuluttajansuojalain 7 luvun 7 §:n 1 kohdassa tarkoitetuista jatkuvista luotoista. Jatkuvia luottoja ovat esimerkiksi yleis- ja erityisluottokorttiluotot, luotolliset tilit sekä muut luotot, joita kuluttaja voi luottorajan puitteissa käyttää jatkuvasti ilman luotonantajan erillistä luottopäätöstä. Muutos vaikuttaa muiden velkojen kokonaissummaan, mutta erityisesti velallisten lukumääriin. Tällaiset luotot ovat enimmäkseen pienehköjä, joidenkin satojen tai muutaman tuhannen euron luokkaa olevia, mutta niitä on monilla.
2) Ns. jatkuvien luottojen ilmoitusvelvollisuuden poisto aiheutti sen, että velallisten joukosta poistui paljon velallisia, joiden velat olivat koostuneet lähinnä pienehköistä kulutusluotoista. Velallisten asuntokuntien velkaantumisaste kasvoi sen seurauksena 155 prosentista 171 prosenttiin vuodesta 2011 vuoteen 2012. Toisaalta kaikkien asuntokuntien velkaantumisteiden kasvu jäi todennäköisesti liian pieneksi, koska osaa kulutusluotoista ei enää tarvinnut ilmoittaa. Velkaantumistilastossa kaikkien asuntokuntien velkaantumisaste oli 111 prosenttia sekä vuonna 2011 että vuonna 2012, mutta rahoitustilinpidon tietoihin perustuvat kotitaloussektorin velkaantumisasteet kasvoivat samana aikana runsaat kaksi prosenttiyksikköä 115 prosentista 117,3 prosenttiin. Rahoitustilinpidon velkakäsite on velkaantumistilastoa laajempi, siihen sisältyvät myös mm. asuntoyhtiöiden osakkaiden osuudet taloyhtiöiden veloista. Myös asuntovelallisten asuntokuntien velkaantumisasteet olisivat ilman muutosta todennäköisesti kasvaneet jonkin verran enemmän. Asuntovelallisten veloista oli muita velkoja 14 prosenttia vuonna 2011 ja 13 prosenttia vuonna 2012.

Lähde: Velkaantumistilasto 2014. Tilastokeskus

Lisätietoja: Timo Matala 029 551 3422, toimeentulo@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Jari Tarkoma

---

Päivitetty 25.1.2016