Etusivu > Tilastot > Velkaantumistilasto > 2015 > 3 Lapsiperheillä suurimmat asuntovelat

3 Lapsiperheillä suurimmat asuntovelat

Asuntovelkojen yleisyyteen vaikutti eniten asuntokunnan ikä ja perhetyyppi. Useimmin asuntovelkaisia olivat asuntokunnat, joiden viitehenkilö oli 34–44-vuotias. Sen ikäisistä asuntokunnista 62 prosentilla oli asuntovelkaa. Harvinaisimpia asuntovelat olivat nuorimmilla ja vanhimmilla asuntokunnilla: alle 25-vuotiaiden asuntokunnista yhdeksällä ja vähintään 65-vuotiaiden asuntokunnista 11 prosentilla oli asuntovelkaa vuonna 2015.

Asuntovelat olivat yleisiä asuntokunnilla, joissa oli lapsia. Useimmin asuntovelallisia olivat kahden huoltajan lapsiperheet, eli asuntokunnat, joissa oli vähintään kaksi aikuista sekä lapsia. Asuntovelallisia niistä oli 71 prosenttia vuonna 2015. Yksinhuoltajaperheistä, eli yhden aikuisen sekä vähintään yhden lapsen muodostamista asuntokunnista asuntovelkaa oli 38 prosentilla. Useimmin lapsiperheilläkin oli asuntovelkaa silloin, kun niiden viitehenkilö oli 35–44-vuotias. Sen ikäisistä kahden huoltajan lapsiperheistä 79 prosentilla oli asuntovelkaa.

Lapsettomien asuntokuntien velkaantuneisuus vaihteli iän mukaan. Harvemmalla kuin joka viidennellä yhden hengen asuntokunnista oli asuntovelkaa vuonna 2015. Useimmin asuntovelallisia olivat heistäkin 35–44-vuotiaat, joista 37 prosentilla oli asuntovelkaa. Kahden aikuisen lapsettomista asuntokunnista asuntovelkaa oli 30 prosentilla. Niistäkin useimmin velkaisia olivat 35–44-vuotiaiden asuntokunnat, joista 60 prosentilla oli asuntovelkaa.

Nuorimpien asuntovelkaisten asuntokuntien lukumäärä pieneni edellisvuodesta hieman kun taas eniten kasvoi vanhimpien asuntovelallisten määrä. Alle 25-vuotiaiden asuntokunnista asuntovelkaisia oli kymmenen prosenttia edellisvuotista vähemmän kun eläkeikäisten asuntovelallisten määrä kasvoi kahdeksan prosenttia.

Taulukko 2. Asuntokuntien ja velallisten asuntokuntien lukumäärä velkalajeittain asuntokunnan rakenteen mukaan vuonna 2015

	1 hengen talous	1 aikuinen, väh. 1 lapsi	Väh. 2 aikuista, väh. 1 lapsi	2 aikuista, ei lapsia	Muu asuntokunta
Asuntokuntia yhteensä	1 112 342	103 255	455 164	817 049	146 529
Velallisia asuntokuntia	400 993	62 726	389 870	438 891	105 563
Velallisten osuus, %	36	61	86	54	72
Asuntovelallisia asuntokuntia	205 822	39 581	323 157	245 239	63 075
Asuntovelallisten osuus, %	19	38	71	30	43
Asuntokuntia, joilla opinto- tai muuta velkaa 1)	270 249	40 359	264 858	329 742	86 292
Asuntokuntia, joilla elinkeinotoiminnan ja tulonlähteen velkoja	12 867	1 675	26 883	27 922	10 466

1) Opintovelat sisältyvät vuodesta 2015 lähtien muihin velkoihin

Perhetyyppi ja lasten lukumäärä vaikuttivat paitsi asuntovelkojen yleisyyteen myös niiden määriin. Velkaisimpia olivat kahden huoltajan lapsiperheet, joilla asuntovelkaa oli keskimäärin 128 210 euroa vuonna 2015. Eniten asuntovelkaa, 145 600 euroa oli niillä kahden huoltajan lapsiperheillä, joiden viitehenkilö oli 25–34-vuotias. Yksinhuoltajaperheillä asuntovelkaa oli keskimäärin 87 110 euroa. Lapsettomista asuntokunnista kahden aikuisen asuntokuntien keskimääräinen asuntovelka oli 82 340 euroa ja yhden hengen asuntokuntien 65 190 euroa.

Vuosina 2002–2007 kaiken tyyppisten asuntokuntien keskimääräiset asuntovelat kasvoivat suunnilleen yhtä paljon, noin 60 prosenttia. Vuoden 2007 jälkeen ovat lapsiperheiden asuntovelat kasvaneet lapsettomia nopeammin. Lapsettomilla asuntokunnilla oli asuntovelkaa vuonna 2015 keskimäärin kahdeksan prosenttia enemmän kuin vuonna 2007. Yksilapsisilla asuntokunnilla asuntovelkaa oli 15 prosenttia ja useampilapsisilla 21 prosenttia enemmän kuin vuonna 2007. Vuosina 2010–2015 kahden aikuisen lapsettomien asuntokuntien asuntovelat hieman pienenivät reaalisesti, kun yksinhuoltajilla ne kasvoivat kolme ja kahden huoltajan lapsiperheillä kuusi prosenttia.

Kuvio 5. Asuntokuntien keskimääräinen asuntovelka asuntovelallista kohti asuntokunnan rakenteen mukaan 2002, 2007 ja 2015, euroa vuoden 2015 rahassa

Asuntovelallisten asuntokuntien rakenne on vuoden 2002 jälkeen muuttunut jonkin verran. Kun vuonna 2002 asuntovelkaa ottaneista asuntokunnista lähes joka toisessa oli lapsia, oli lapsiperheiden osuus asuntovelallisista vuonna 2015 enää 43 prosenttia. Muutos johtuu sekä rakenteellisista tekijöistä että asuntokuntien erilaisesta velkaantumiskehityksestä. Lapsettomien asuntokuntien määrä kasvoi vuosina 2002–2015 yli 300 000 asuntokunnalla, kun lapsiperheiden määrä vastaavana ajankohtana väheni 26 000 asuntokunnalla. Asuntovelallisista taas ovat keskimääräistä nopeammin kasvaneet yhden ja kahden aikuisen lapsettomat taloudet. Asuntovelallisten kahden huoltajan lapsiperheiden määrän kasvu on ollut melko hidasta viime vuosina.

Lähde: Velkaantumistilasto 2015. Tilastokeskus

Lisätietoja: Timo Matala 029 551 3422, toimeentulo@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Jari Tarkoma

---

Päivitetty 22.6.2016