Etusivu > Tilastot > Velkaantumistilasto > 2016 > 1 Asuntokunnilla velkaa 118 miljardia euroa

1 Asuntokunnilla velkaa 118 miljardia euroa

Viime vuosikymmenellä kotitalouksien velkaantumisvauhti oli nopeaa, mihin vaikutti erityisesti asuntovelkojen kasvu. Tällä vuosikymmenellä velat ovat kasvaneet selvästi hitaammin ja asuntovelkojenkin reaalikasvu on ollut enimmillään parin prosentin luokkaa. Velkakehityksen tarkastelua vaikeuttaa jonkin verran viime vuosien muutokset verotuskäytännössä. Vuonna 2012 muutettiin muiden velkojen ilmoitusmenettelyä ¹⁾ ja vuodesta 2015 lähtien opintovelat sisältyvät muihin velkoihin. ²⁾

Vuonna 2016 oli hieman yli puolella eli 52 prosentilla kaikista asuntokunnista velkaa. Kaikkiaan velallisia asuntokuntia oli 1 392 000, mikä oli vajaat 6 000 asuntokuntaa edellisvuotista vähemmän. Vuodesta 2002 on velallisten asuntokuntien määrä kasvanut 106 000 asuntokunnalla eli kahdeksan prosenttia. Eniten on kasvanut asuntovelallisten asuntokuntien määrä. Kolmanneksella kaikista eli 879 500 asuntokunnalla oli asuntovelkaa vuonna 2016, kun vuonna 2002 asuntovelallisia asuntokuntia oli 660 000, eli 28 prosenttia kaikista asuntokunnista. Elinkeinotoimintaa ja tulonhankintaa varten otettua velkaa oli 80 200 asuntokunnalla. Asuntokuntien, joilla oli sellaista velkaa, lukumäärä on vuodesta 2002 vähentynyt 32 000 asuntokunnalla eli 29 prosenttia.

Kaikkiaan asuntokunnilla oli velkaa 117,8 miljardia euroa vuonna 2016. Velat kasvoivat edellisvuodesta reaalisesti 2,2 prosenttia. Asuntovelkaa asuntokunnilla oli 85,5 miljardia euroa, mikä oli puolitoista prosenttia edellisvuotista enemmän. Elinkeinotoiminnan ja tulolähteen velat kasvoivat 2,7 prosenttia, niitä asuntokunnilla oli 7,2 miljardia euroa.

Vuodesta 2015 ei opintovelkoja ole enää eritelty verotuksessa, vaan opintovelat sisältyvät muihin velkoihin. Vuonna 2016 oli kulutukseen tai opintoihin otettua muuta velkaa 965 600 asuntokunnalla kaikkiaan 25,1 miljardia euroa. Kulutus- ja opintovelat kasvoivat edellisvuodesta reaalisesti 4,7 prosenttia, vaikka velallisten asuntokuntien lukumäärä pieneni 2,6 prosenttia.

Taulukko 1. Asuntokuntien lukumäärät ja velat 2002, 2007, 2015 ja 2016

Vuosi	2002	2007	2015	2016	Muutos 2015–2016
Asuntokuntia yhteensä	2 354 082	2 476 505	2 634 339	2 654 657	0,8
Velallisia asuntokuntia	1 286 576	1 435 416	1 398 043	1 392 264	-0,4
Velallisten osuus, %	55	58	53	52	..
Asuntovelallisia asuntokuntia	659 965	797 054	876 874	879 531	0,3
Asuntovelallisten osuus, %	28	32	33	33	..
Opintovelallisia asuntokuntia 1)	300 606	279 645	...	...	..
Asuntokuntia, joilla elinkeinotoiminnan ja tulonlähteen velkoja	112 185	86 000	79 813	80 161	0,4
Asuntokuntia, joilla muuta velkaa	885 665	1 067 991	991 500	965 625	-2,6

1) Opintovelat sisältyvät vuodesta 2015 lähtien muihin velkoihin
Asuntovelkojen osuus asuntokuntien kaikista veloista on vuodesta 2002 kasvanut kahdeksalla prosenttiyksiköllä. Vuonna 2016 asuntokuntien veloista suurin osa, 73 prosenttia oli asuntovelkoja. Elinkeinotoiminnan velkojen osuus asuntokuntien veloista on samana aikana pienentynyt 11 prosentista 6 prosenttiin ja opinto- ja muiden velkojen 24 prosentista 21 prosenttiin. Suurimmat muutokset eri velkalajien osuuksissa tapahtuivat ennen vuotta 2008. Silloin asuntovelat kasvoivat reaalisesti yli kymmenen prosentin vuosivauhtia,

Kuvio 1. Asuntokuntien velkojen rakenne 2002, 2007 ja 2016

Asuntovelallisilla oli asuntovelkaa vuonna 2016 keskimäärin 97 215 euroa, mikä oli hieman yli prosentin edellisvuotista enemmän. Asuntovelat kasvoivat viime vuosikymmenellä selvästi, lähes kymmenen prosentin vuosivauhtia, mutta vuodesta 2008 lähtien velkojen kasvu on selvästi hidastunut. Tällä vuosikymmenellä keskimääräiset asuntovelat ovat kasvaneet reaalisesti neljä prosenttia.

Elinkeinotoiminnan velkoja asuntokunnilla oli vuonna 2016 keskimäärin 89 760 euroa velallista asuntokuntaa kohti, edellisvuodesta ne kasvoivat 2,3 prosenttia. Elinkeinotoiminnan keskimääräiset velat ovat kasvaneet vuodesta 2002 reaalisesti 66 prosenttia. Vuonna 2016 eniten kasvoivat opinto- ja muut velat. Opinto- ja muuta velkaa asuntokunnilla oli 25 980 euroa velallista asuntokuntaa kohti eli 7,5 prosenttia edellisvuotista enemmän.

Kuvio 2. Asuntokuntien keskimääräiset velat velallista kohti velkalajeittain 2002–2016, euroa vuoden 2016 rahassa

1) Vuodesta 2012 lähtien muut velat eivät ole vertailukelpoisia aiempien vuosien kanssa, sillä verohallinto on muuttanut ohjeistustaan niiden ilmoittamisesta rahoituslaitosten vuosi-ilmoituksilla. Vuodesta 2012 lähtien velkatietoja ei tarvitse antaa kuluttajansuojalain 7 luvun 7 §:n 1 kohdassa tarkoitetuista jatkuvista luotoista. Jatkuvia luottoja ovat esimerkiksi yleis- ja erityisluottokorttiluotot, luotolliset tilit sekä muut luotot, joita kuluttaja voi luottorajan puitteissa käyttää jatkuvasti ilman luotonantajan erillistä luottopäätöstä. Muutos vaikuttaa muiden velkojen kokonaissummaan, mutta erityisesti velallisten lukumääriin. Tällaiset luotot ovat enimmäkseen pienehköjä, joidenkin satojen tai muutaman tuhannen euron luokkaa olevia, mutta niitä on monilla. Tarkkaa arviota siitä, paljonko muita velkoja jäi vuoden 2012 vuosi-ilmoitusmenettelymuutoksen takia ilmoittamatta, on vaikea tehdä, koska näitä luottoja ei verottajan aineistossa ole eroteltu. Luottokantatilaston ja Suomen Pankin tilastojen sekä vuosi-ilmoitusaineiston luottokohtaisten tietojen perusteella vaikutus oli noin 1,5–2,5 miljardia euroa eli 8–11 prosenttia muista veloista ja 2–3 prosenttia kaikista veloista vuonna 2012. Muutos vaikuttaa paitsi velkojen kokonaissummiin ja velallisten lukumääriin myös velallista kohti laskettuihin keskimääräisiin velkoihin. Vuonna 2012 asuntokuntia, joilla oli muuta velkaa, oli 325 000 edellisvuotista vähemmän.
2) Tuloverotuksessa ei vuonna 2015 enää voi vähentää opintolainan korkoja, eikä verottaja enää kerää rahoituslaitoksilta niistä tietoja eritellysti. Tilastossa opintovelat sisältyvät vuodesta 2015 lähtien muihin velkoihin ja opintovelkojen korot muihin korkoihin.

Lähde: Velkaantumistilasto 2016, Tilastokeskus

Lisätietoja: Timo Matala 029 551 3422, toimeentulo@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Jari Tarkoma

---

Päivitetty 22.6.2017