Etusivu > Tilastot > Velkaantumistilasto > 2016 > 2 Suurimmat asuntovelat pääkaupunkiseudulla

2 Suurimmat asuntovelat pääkaupunkiseudulla

Suhteellisesti eniten asuntovelallisia asuntokuntia vuonna 2016 oli Ahvenanmaan (40 %), Kanta-Hämeen (37 %) ja Keski-Pohjanmaan (37 %) maakunnissa. Vähiten asuntovelallisia oli Pohjois-Karjalan, Etelä-Savon ja Kainuun maakunnissa, missä noin 30 prosentilla asuntokunnista oli asuntovelkaa. Asuntovelallisten määrä on viime vuosikymmenen alusta kasvanut eniten Uudellamaalla, Ahvenanmaalla ja Pirkanmaalla, missä asuntovelallisia asuntokuntia oli vuonna 2016 runsaat 40 prosenttia enemmän kuin vuonna 2002.

Vuonna 2016 asuntovelallisten asuntokuntien lukumäärä ei koko maassa juuri kasvanut edellisvuodesta, mutta erot maakuntien välillä olivat melko suuria. Suurinta kasvu oli Ahvenanmaalla ja Uudellamaalla, missä asuntovelallisia oli runsaan prosentin verran edellisvuotista enemmän. Monessa maakunnassa asuntovelallisten lukumäärä sen sijaan hieman pieneni. Eniten, runsaan prosentin, asuntovelallisten luku väheni Kymenlaaksossa ja Kainuussa. Vähiten asuntovelallisten lukumäärä onkin kasvanut viime vuosikymmenen alusta Kainuussa, missä se kasvoi 13 prosenttia, kun koko maassa asuntovelallisten lukumäärä kasvoi kolmanneksen. Suhteellisen vähän, alle viidenneksen, asuntovelallisten määrä on kasvanut myös Lapissa, Satakunnassa ja Etelä-Savossa.

Ahvenanmaata lukuun ottamatta on asuntovelallisten asuntokuntien määrän kasvu kaikissa maakunnissa hidastunut vuoden 2007 jälkeen. Ahvenanmaalla asuntovelallisten määrä on sen jälkeen kasvanut vielä runsaan viidenneksen, kun koko maassa asuntovelallisia oli vuonna 2016 kymmenen prosenttia enemmän kuin vuonna 2007. Hieman koko maata enemmän asuntovelallisten määrä kasvoi myös Uudellamaalla, Pirkanmaalla, Keski-Suomessa ja Pohjanmaan maakunnissa, mutta esimerkiksi Satakunnassa, Kymenlaaksossa ja Kainuussa asuntovelallisten määrä kasvoi enää 2–3 prosenttia. Tarkempaa tietoa asuntokuntien velkaantumisesta alueittain on saatavissa velkaantumistilaston tietokantataulukoista .

Kuvio 3. Asuntovelallisten osuus asuntokunnista maakunnittain 2002, 2007 ja 2016, %

Eniten asuntovelkaa oli Uudenmaan ja Ahvenanmaan asuntokunnilla. Uudellamaalla asuntovelallisilla oli asuntovelkaa keskimäärin 125 890 euroa ja Ahvenanmaalla 120 530 euroa vuonna 2016. Pääkaupunkiseudulla asuntovelallisia oli hieman muuta maata vähemmän, mutta velat olivat siellä suurimmat. Pääkaupunkiseudun asuntovelallisilla oli keskimäärin 133 630 euroa asuntovelkaa. Vähiten, keskimäärin 80 630 euroa, asuntovelkaa oli Pohjois- ja Itä-Suomen asuntovelallisilla. Pääkaupunkiseudulla asuntovelallisia oli 30 prosenttia asuntokunnista. Eniten asuntovelallisia, runsaat 40 prosenttia asuntokunnista, oli muualla Helsinki-Uusimaalla ja Ahvenanmaalla.

Kuvio 4. Asuntokuntien keskimääräinen asuntovelka asuntovelallista kohti maakunnittain 2002, 2007 ja 2016, vuoden 2016 rahassa

Vuosina 2002–2007 asuntovelallisten keskimääräinen asuntovelka kasvoi varsin nopeasti kaikissa maakunnissa. Uudellamaalla, Pirkanmaalla sekä Pohjois-Savossa se kasvoi reaalisesti kymmenen prosentin vuosivauhtia. Hitaimmin asuntovelat kasvoivat Kainuussa, mutta sielläkin kasvuvauhti oli keskimäärin yli seitsemän prosenttia vuodessa. Vuosina 2007–2016 asuntovelat kasvoivat selvästi aiempaa hitaammin kaikissa maakunnissa. Eniten, 27 prosenttia, asuntovelat kasvoivat tänä aikana Ahvenanmaalla ja vähiten Etelä-Karjalassa ja Kymenlaaksossa, missä ne kasvoivat neljä prosenttia. Vuodesta 2002 vuoteen 2016 on keskimääräinen asuntovelka kasvanut eniten Ahvenanmaalla, Pohjois-Karjalassa ja Uudellamaalla, vähiten Etelä-Karjalassa ja Kainuussa. Edellisvuodesta asuntovelallisten keskimääräinen asuntovelka kasvoi eniten Ahvenanmaalla (2,1 %) ja Uudellamaalla (1,9 %). Kymenlaaksossa, Kanta-Hämeessä, Etelä-Savossa, Päijät-Hämeessä ja Etelä-Karjalassa keskimääräiset asuntovelat sen sijaan hieman pienenivät. Eniten, runsaan prosentin, ne pienenivät Kymenlaaksossa.

Lähde: Velkaantumistilasto 2016, Tilastokeskus

Lisätietoja: Timo Matala 029 551 3422, toimeentulo@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Jari Tarkoma

---

Päivitetty 22.6.2017