Etusivu > Tilastot > Velkaantumistilasto > 2017 > 1 Velkojen kasvuvauhti hidastunut

1 Velkojen kasvuvauhti hidastunut

Viime vuosikymmenellä kotitaloudet velkaantuivat nopeasti ja erityisesti asuntovelat kasvoivat selvästi. Velkaantuminen jatkui nopeana vuosikymmenen loppupuolelle asti, mutta sen jälkeen on velkojen kasvuvauhti hidastunut. Velkakehityksen tarkastelua vaikeuttaa jonkin verran viime vuosien muutokset verotuskäytännössä, mikä on vaikuttanut myös tietojen saatavuuteen ¹⁾ . Vuodesta 2015 lähtien opintovelat sisältyvät muihin velkoihin. ²⁾

Velallisia asuntokuntia oli vuonna 2017 kaikkiaan 1 419 000, mikä oli vajaat kaksi prosenttia edellisvuotista enemmän. Velkaa oli siten hieman yli puolella, 53 prosentilla asuntokunnista. Vuodesta 2002 on velallisten asuntokuntien lukumäärä kasvanut 112 400 asuntokunnalla eli kymmenen prosenttia. Asuntovelallisten asuntokuntien lukumäärä kasvoi tänä aikana kolmanneksen eli 218 800 asuntokunnalla

Asuntovelallisia asuntokuntia oli 878 800 eli kolmannes kaikista asuntokunnista. Elinkeinotoimintaa ja tulonhankintaa varten otettua velkaa oli 80 260 ja asuntokunnalla ja muuta velkaa, johon sisältyvät kulutukseen ja hankintoihin kuten autoja tai kesäasuntoja varten otetut velat sekä opintovelat, oli hieman yli miljoonalla asuntokunnalla. Edellisvuodesta kasvoi eniten, 4,2 prosenttia, sellaisten asuntokuntien lukumäärä, joilla oli muuta velkaa. Asuntovelkoja ja elinkeinotoiminnan- tai tulolähteen velkoja oli jokseenkin yhtä monella asuntokunnalla kuin edellisvuonnakin.

Kaikkiaan asuntokunnilla oli vuonna 2017 velkaa 120,9 miljardia euroa, mikä oli reaalisesti 1,9 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Asuntovelkaa asuntokunnilla oli 86,8 miljardia euroa, mikä oli reaalisesti vajaan prosentin enemmän kuin vuotta aiemmin. Asuntovelkoihin ei sisälly osuus taloyhtiön lainoista. Elinkeinotoiminnan ja tulolähteen velkaa asuntokunnilla oli 7,4 miljardia euroa eli 2,5 prosenttia edellisvuotista enemmän. Muuta velkaa asuntokunnilla 26,7 miljardia euroa. Ne kasvoivat edellisvuodesta 5,7 prosenttia.

Taulukko 1. Asuntokuntien lukumäärät ja velat 2002, 2007, 2016 ja 2017

Vuosi	2002	2007	2016	2017	Muutos 2016–2017
Asuntokuntia yhteensä	2 354 082	2 476 505	2 654 657	2 680 077	1,0
Velallisia asuntokuntia	1 286 576	1 435 416	1 392 264	1 418 998	1,9
Velallisten osuus, %	55	58	52	53	..
Asuntovelallisia asuntokuntia	659 965	797 054	879 531	878 771	-0,1
Asuntovelallisten osuus, %	28	32	33	33	..
Opintovelallisia asuntokuntia 1)	300 606	279 645	...	...	..
Asuntokuntia, joilla elinkeinotoiminnan ja tulonlähteen velkoja	112 185	86 000	80 161	80 259	0,1
Asuntokuntia, joilla muuta velkaa	885 665	1 067 991	965 625	1 006 185	4,2

1) Opintovelat sisältyvät vuodesta 2015 lähtien muihin velkoihin

Asuntokuntien veloista 72 prosenttia oli asuntovelkoja. Niiden osuus asuntokuntien kaikista veloista on vuodesta 2002 kasvanut seitsemällä prosenttiyksiköllä. Elinkeinotoiminnan velkojen osuus asuntokuntien veloista on samana aikana pienentynyt 11 prosentista kuuteen prosenttiin ja opinto- ja muiden velkojen 24 prosentista 22 prosenttiin. Asuntovelkojen osuus kasvoi varsinkin ennen vuotta 2008, jolloin asuntovelat kasvoivat reaalisesti yli kymmenen prosentin vuosivauhtia.

Kuvio 1. Asuntokuntien velkojen rakenne 2002, 2007 ja 2017

Asuntovelallisilla oli asuntovelkaa vuonna 2017 keskimäärin 98 735 euroa. Edellisvuodesta keskimääräinen asuntovelka kasvoi vajaan prosentin. Tällä vuosikymmenellä ovat keskimääräiset asuntovelat kasvaneet reaalisesti vajaat viisi prosenttia. Viime vuosikymmeneen verrattuna on asuntovelkojen kasvuvauhti selvästi hidastunut, sillä vuodesta 2002 vuoteen 2007 asuntokuntien asuntovelat reaalisesti kaksinkertaistuivat ja keskimääräiset asuntovelat kasvoivat 60 prosenttia.

Elinkeinotoiminnan velkoja asuntokunnilla oli vuonna 2017 keskimäärin 92 560 euroa, edellisvuodesta ne kasvoivat 2,3 prosenttia. Vuodesta 2002 elinkeinotoiminnan keskimääräiset velat ovat kasvaneet reaalisesti 70 prosenttia. Opinto- ja muuta velkaa asuntokunnilla oli 26 570 euroa velallista kohti. Vuotta aiemmin niillä oli vastaavaa velkaa puolitoista prosenttia vähemmän.

Kuvio 2. Asuntokuntien keskimääräiset velat velallista kohti velkalajeittain 2002–2017, vuoden 2017 rahassa

1) Vuodesta 2012 lähtien muut velat eivät ole vertailukelpoisia aiempien vuosien kanssa, sillä verohallinto on muuttanut ohjeistustaan niiden ilmoittamisesta rahoituslaitosten vuosi-ilmoituksilla. Vuodesta 2012 lähtien velkatietoja ei tarvitse antaa kuluttajansuojalain 7 luvun 7 §:n 1 kohdassa tarkoitetuista jatkuvista luotoista. Jatkuvia luottoja ovat esimerkiksi yleis- ja erityisluottokorttiluotot, luotolliset tilit sekä muut luotot, joita kuluttaja voi luottorajan puitteissa käyttää jatkuvasti ilman luotonantajan erillistä luottopäätöstä. Muutos vaikuttaa muiden velkojen kokonaissummaan, mutta erityisesti velallisten lukumääriin. Tällaiset luotot ovat enimmäkseen pienehköjä, joidenkin satojen tai muutaman tuhannen euron luokkaa olevia, mutta niitä on monilla. Tarkkaa arviota siitä, paljonko muita velkoja jäi vuoden 2012 vuosi-ilmoitusmenettelymuutoksen takia ilmoittamatta, on vaikea tehdä, koska näitä luottoja ei verottajan aineistossa ole eroteltu. Luottokantatilaston ja Suomen Pankin tilastojen sekä vuosi-ilmoitusaineiston luottokohtaisten tietojen perusteella vaikutus oli noin 1,5–2,5 miljardia euroa eli 8–11 prosenttia muista veloista ja 2–3 prosenttia kaikista veloista vuonna 2012. Muutos vaikuttaa paitsi velkojen kokonaissummiin ja velallisten lukumääriin myös velallista kohti laskettuihin keskimääräisiin velkoihin. Vuonna 2012 asuntokuntia, joilla oli muuta velkaa, oli 325 000 edellisvuotista vähemmän.
2) Opintovelat sisältyvät vuodesta 2015 lähtien muihin velkoihin. Tuloverotuksessa ei vuonna 2015 enää voi vähentää opintolainan korkoja tuloverotuksessa, eikä verottaja enää kerää rahoituslaitoksilta niistä tietoja eritellysti. Tilastossa opintovelat sisältyvät vuodesta 2015 lähtien muihin velkoihin ja opintovelkojen korot muihin korkoihin.

Lähde: Velkaantumistilasto 2017, Tilastokeskus

Lisätietoja: Timo Matala 029 551 3422, toimeentulo@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Jari Tarkoma

---

Päivitetty 21.6.2018