Etusivu > Tilastot > Velkaantumistilasto > 2017 > 3 Lapsiperheillä paljon asuntovelkaa

3 Lapsiperheillä paljon asuntovelkaa

Useimmin velallisia olivat asuntokunnat, joiden viitehenkilö oli 25–44 -vuotias. Sen ikäisistä noin kolmella neljästä asuntokunnasta oli velkaa. Harvimmin velallisia olivat vanhimmat asuntokunnat, 65-74-vuotiaista 32 prosentilla ja yli 75-vuotiaista 12 prosentilla oli velkaa. Alle 25-vuotiaiden asuntokunnista velkaa oli yli puolella, 57 prosentilla kaikista.

Asuntokunnan ikä ja perhetyyppi vaikutti eniten asuntovelkojen yleisyyteen. Useimmin asuntovelkaisia olivat asuntokunnat, joiden viitehenkilö oli 34–44-vuotias. Sen ikäisistä asuntokunnista 61 prosentilla oli asuntovelkaa. Nuorimmilla ja vanhimmilla asuntokunnilla asuntovelkoja oli harvemmin kuin muita velkoja: alle 25-vuotiaiden asuntokunnista seitsemällä ja vähintään 75-vuotiaiden asuntokunnista kuudella prosentilla oli asuntovelkaa vuonna 2017.

Asuntovelat olivat yleisiä asuntokunnilla, joissa oli lapsia. Useimmin asuntovelallisia olivat kahden huoltajan lapsiperheet, eli asuntokunnat, joissa oli vähintään kaksi aikuista sekä lapsia. Asuntovelallisia niistä oli 71 prosenttia vuonna 2017. Useimmin lapsiperheillä oli asuntovelkaa silloin, kun niiden viitehenkilö oli 35–44-vuotias. Sen ikäisistä kahden huoltajan lapsiperheistä 79 prosentilla oli asuntovelkaa. Asuntovelallisia lapsiperheistä oli 70 prosenttia silloin, kun viitehenkilö oli 25–34-vuotias ja 67 prosenttia, kun viitehenkilö oli 45–54-vuotias. Yhden huoltajan perheistä, eli yhden aikuisen sekä vähintään yhden lapsen muodostamista asuntokunnista asuntovelkaa oli 38 prosentilla.

Harvemmalla kuin joka viidennellä yhden hengen asuntokunnista oli asuntovelkaa, mutta lapsettomien asuntokuntien velkaantuneisuus vaihteli huomattavasti iän mukaan. Useimmin asuntovelallisia olivat yksinasuvistakin 35–44-vuotiaat, joista 37 prosentilla oli asuntovelkaa, kun alle 25-vuotiaista viisi ja yli 65-vuotiaista yksinasuvasta kahdeksan prosenttia oli asuntovelallisia. Kahden aikuisen lapsettomista asuntokunnista asuntovelkaa oli 30 prosentilla. Niistäkin useimmin velkaisia olivat 35–44-vuotiaiden asuntokunnat, joista 60 prosentilla oli asuntovelkaa.

Nuorimpien asuntovelallisten asuntokuntien lukumäärä pieneni edellisvuodesta hieman kun eniten kasvoi vanhimpien asuntovelallisten määrä. Yli 65-vuotiaiden asuntovelallisten lukumäärä kasvoi edellisvuodesta hieman yli neljä prosenttia, mutta alle 25-vuotiaiden pieneni yhtä paljon.

Taulukko 2. Asuntokuntien ja velallisten asuntokuntien lukumäärä velkalajeittain asuntokunnan rakenteen mukaan vuonna 2017

	1 hengen talous	1 aikuinen, väh. 1 lapsi	Väh. 2 aikuista, väh. 1 lapsi	2 aikuista, ei lapsia	Muu asuntokunta
Asuntokuntia yhteensä	1 162 308	107 235	445 897	821 554	143083
Velallisia asuntokuntia	423 734	64 722	382 352	444 293	103 897
Velallisten osuus, %	36	60	86	54	73
Asuntovelallisia asuntokuntia	209 859	40 571	317 834	248 095	62 412
Asuntovelallisten osuus, %	18	38	71	30	44
Asuntokuntia, joilla opinto- tai muuta velkaa	288 723	41 211	258 743	332 937	84 571
Asuntokuntia, joilla elinkeinotoiminnan ja tulonlähteen velkoja	13 381	1 841	26 606	28 447	9 984

Asuntovelkaisimpia olivat kahden huoltajan lapsiperheet, joilla asuntovelkaa oli keskimäärin 133 350 euroa vuonna 2017. Lapsiperheistä eniten asuntovelkaa, keskimäärin 149 480 euroa, oli niillä kahden huoltajan lapsiperheillä, joiden viitehenkilö oli 25–34-vuotias. Yhden huoltajan perheillä asuntovelkaa oli keskimäärin 90 040 euroa.

Kahden aikuisen lapsettomilla asuntokunnilla oli asuntovelkaa keskimäärin 84 990 euroa ja yhden hengen asuntokunnilla 67 040 euroa. Lapsettomillakin asuntokunnilla asuntovelat olivat suuria silloin kun niiden viitehenkilö oli suhteellisen nuori. Kahden aikuisen lapsettomilla asuntokunnilla, joiden viitehenkilö oli 25–34-vuotias, oli asuntovelkaa keskimäärin 136 750 euroa ja saman ikäisillä yksinasuvilla 90 700 euroa.

Vuosina 2002–2007 kaiken tyyppisten asuntokuntien keskimääräiset asuntovelat kasvoivat suunnilleen yhtä paljon, noin 60 prosenttia. Vuoden 2007 jälkeen ovat lapsiperheiden asuntovelat kasvaneet lapsettomia nopeammin. Lapsettomilla asuntokunnilla oli asuntovelkaa vuonna 2017 keskimäärin kymmenen prosenttia enemmän kuin vuonna 2007. Yksilapsisilla asuntokunnilla asuntovelkaa oli 19 prosenttia, kaksilapsisilla 24 ja useampilapsisilla 22 prosenttia enemmän kuin vuonna 2007. Vuosina 2007–2017 kasvoivat yksinasuvien keskimääräiset asuntovelat reaalisesti yhdeksän ja kahden aikuisen lapsettomien asuntokuntien seitsemän prosenttia, kun yhden huoltajan perheillä ne kasvoivat 16 ja kahden huoltajan lapsiperheillä 23 prosenttia.

Kuvio 5. Asuntokuntien keskimääräinen asuntovelka asuntovelallista kohti asuntokunnan rakenteen mukaan 2002, 2007 ja 2017, euroa vuoden 2017 rahassa

Asuntovelallisten asuntokuntien rakenne on vuoden 2002 jälkeen muuttunut jonkin verran. Kun vuonna 2002 asuntovelkaa ottaneista asuntokunnista lähes joka toisessa oli lapsia, oli lapsiperheiden osuus asuntovelallisista vuonna 2017 enää 42 prosenttia. Muutos johtuu sekä rakenteellisista tekijöistä että asuntokuntien erilaisesta velkaantumiskehityksestä. Lapsettomien asuntokuntien määrä kasvoi vuosina 2002–2017 noin 357 000 asuntokunnalla, kun lapsiperheiden määrä samana aikana väheni 31 000 asuntokunnalla. Asuntovelallisista taas ovat keskimääräistä nopeammin kasvaneet yhden ja kahden aikuisen lapsettomat taloudet. Asuntovelallisten kahden huoltajan lapsiperheiden lukumäärän kasvu on ollut melko hidasta viime vuosina.

Lähde: Velkaantumistilasto 2017, Tilastokeskus

Lisätietoja: Timo Matala 029 551 3422, toimeentulo@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Jari Tarkoma

---

Päivitetty 21.6.2018