Tämä sivu on arkistoitu.

5.4.2022 jälkeen julkaistut tiedot löydät uudistetulta sivustolta.

Siirry uudelle tilastosivulle

4 Kuudella prosentilla asuntokunnista velkaa yli 200 000 euroa

Vähintään 100 000 euroa velkaa oli 451 800 asuntokunnalla ja vähintään 200 000 euroa 156 900 asuntokunnalla vuonna 2018. Yli 200 000 euroa velkaa oli siten 5,8 prosentilla kaikista ja 11,0 prosentilla velallisista asuntokunnista. Asuntokuntien kaikista veloista niillä oli 41 prosenttia ja asuntoveloista 40 prosenttia. Vähintään 300 000 euroa velkaa oli 54 800 asuntokunnalla eli 3,8 prosentilla velallisista asuntokunnista. Neljänneksellä velallisista asuntokunnista oli velkaa korkeintaan 10 000 euroa ja puolella korkeintaan 50 000 euroa.

Sellaisten asuntokuntien lukumäärä, joilla oli paljon velkaa, kasvoi etenkin viime vuosikymmenen aikana. Vuonna 2002 asuntokuntia, joilla oli velkaa vuoden 2018 rahassa vähintään 200 000 euroa, oli 23 740, eli prosentti kaikista ja noin kaksi prosenttia velallisista asuntokunnista. Vuonna 2010 yhtä velkaisia asuntokuntia oli lähes kuusi kertaa niin paljon, 131 570 asuntokuntaa. Tällä vuosikymmenellä niin velkaisten asuntokuntien lukumäärä on kasvanut selvästi hitaammin. Vuosina 2010–2018 asuntokuntien, joilla oli velkaa yli 200 000 euroa, lukumäärä kasvoi 25 300 asuntokunnalla eli vajaan viidenneksen. Edellisvuodesta sellaisten asuntokuntien lukumäärä kasvoi 2 100 asuntokunnalla eli hieman yli prosentin.

Kuvio 7. Asuntokunnat, joilla velkaa vähintään 100 000 tai 200 000 euroa vuosina 2002–2018, vuoden 2018 rahassa

Kuvio 7. Asuntokunnat, joilla velkaa vähintään 100 000 tai 200 000 euroa vuosina 2002–2018, vuoden 2018 rahassa
Lähes kaikki asuntokunnat, joilla oli paljon velkaa, olivat asuntovelallisia. Asuntokunnista, joilla oli velkaa vähintään 200 000 euroa, 93 prosentilla oli asuntovelkaa vuonna 2018. Suuret velat olivat yleisiä myös niillä asuntokunnilla, joilla oli elinkeinotoiminnan tai tulolähteen velkaa. Kahdella kolmanneksella asuntokunnista, joilla oli elinkeinotoiminnan tai tulolähteen velkaa, velkaa oli vähintään 100 000 ja runsaalla kolmanneksella 200 000 euroa.

Kuvio 8. Asuntokuntien, joilla velkaa vähintään 200 000 euroa, velkojen rakenne 2002, 2007 ja 2018, miljoonaa euroa vuoden 2018 rahassa

Kuvio 8. Asuntokuntien, joilla velkaa vähintään 200 000 euroa, velkojen rakenne 2002, 2007 ja 2018, miljoonaa euroa vuoden 2018 rahassa

Suhteellisesti eniten suuria velkoja oli Ahvenanmaalla, missä 1 700 asuntokunnalla eli 12 prosentilla kaikista oli velkaa vähintään 200 000 euroa. Pääkaupunkiseudun ja muun Helsinki-Uudenmaan asuntokunnista yhtä paljon velkaa oli yhdeksällä prosentilla. Muualla Suomessa niin suuria velkoja oli 4–5 prosentilla asuntokunnista. Eniten näin velkaisten asuntokuntien määrä kasvoi pääkaupunkiseudulla, viisi prosenttia edellisvuodesta.

Useimmin suuria velkoja oli kahden aikuisen asuntokunnilla. Kahden huoltajan lapsiperheistä 90 210 asuntokunnalla eli 24 prosentilla velallisista oli velkaa vähintään 200 000 euroa. Lapsettomista kahden aikuisen asuntokunnista niin paljon velkaa oli 38 530 asuntokunnalla eli yhdeksällä prosentilla velallisista asuntokunnista. Yhden hengen talouksista niin velkaisia oli 11 960 ja yksinhuoltajista 3 390 henkeä.

Kuvio 9. Asuntokunnat, joilla velkaaa vähintään 200 000 euroa vuoden 2018 rahassa asuntokunnan rakenteen mukaan 2002–2018

Kuvio 9. Asuntokunnat, joilla velkaaa vähintään 200 000 euroa vuoden 2018 rahassa asuntokunnan rakenteen mukaan 2002–2018

Velkojen rasittavuutta olisi syytä tarkastella suhteessa asuntokunnan käytettävissä oleviin tuloihin. Vuoden 2018 osalta tulotietoja ei ole vielä saatavilla. Vuonna 2017 oli 269 750 asuntokunnalla velkaa vähintään kolme kertaa käytettävissä olevien vuositulojen verran. Niin paljon velkaa oli kymmenellä prosentilla kaikista ja 19 prosentilla velallisista asuntokunnista Asuntokuntien kaikista veloista heillä oli puolet. Vuonna 2002 niin paljon velkaa oli 97 380 asuntokunnalla eli neljällä prosentilla asuntokunnista. Kaikkien asuntokuntien velkaantumisaste, eli velkojen suhde käytettävissä oleviin rahatuloihin, oli 112 prosenttia vuonna 2017, kun se vuonna 2002 oli 70 prosenttia. Tietoa velkojen ja tulojen suhteesta vuosilta 2002–2017 on saatavilla velkaantumistilaston katsauksesta sekä tilaston tietokantatauluista.


Lähde: Velkaantumistilasto 2018, Tilastokeskus

Lisätietoja: Timo Matala 029 551 3422, toimeentulo@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Jari Tarkoma


Päivitetty 20.6.2019

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Velkaantumistilasto [verkkojulkaisu].
ISSN=1797-8793. 2018, 4 Kuudella prosentilla asuntokunnista velkaa yli 200 000 euroa . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 29.12.2024].
Saantitapa: https://www.stat.fi/til/velk/2018/velk_2018_2019-06-20_kat_004_fi.html