Etusivu > Tilastot > Velkaantumistilasto > 2019 > Asuntokunnilla velkaa keskimäärin 111 prosenttia suhteessa vuosituloihin

Asuntokunnilla velkaa keskimäärin 111 prosenttia suhteessa vuosituloihin

Velkojen rasittavuutta voidaan mitata suhteuttamalla velkamäärät asuntokuntien käytettävissä oleviin vuosituloihin. Velkojen suhde vuoden aikana saatuihin käytettävissä oleviin rahatuloihin on velkaantumisaste. Velkaantumistilaston aineistosta puuttuvat kotitalouksien osuus asunto-osakeyhtiöiden veloista sekä osa kulutusluotoista, joten ne poikkeavat esimerkiksi rahoitustilinpidon luvuista. Velkaantumistilastosta velkaantumisasteet on kuitenkin mahdollista laskea esimerkiksi asuntokunnan viitehenkilön iän tai asuinpaikan mukaan tai erikseen velallisille ja asuntovelallisille asuntokunnille.

Kotitaloudet velkaantuivat 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä nopeaa vauhtia, mutta 2010-luvulla velkojen kasvuvauhti hidastui selvästi. Asuntokuntien kaikki velat kasvoivat vuodesta 2002 vuoteen 2019 reaalisesti 122 prosenttia, kun niiden käytettävissä olevat rahatulot kasvoivat samana aikana reaalisesti 41 prosenttia. Vuosina 2002–2010 asuntokuntien velat kaksinkertaistuivat, mutta vuosina 2010–2019 kasvua oli enää 13 prosenttia. Kaikkien asuntokuntien velkaantumisaste, eli velkojen suhde käytettävissä oleviin rahatuloihin koko asuntokuntaväestössä, kasvoi vuosina 2002–2010 70 prosentista 110 prosenttiin. Siitä lähtien velkaantumisaste on pysytellyt 110 prosentin tuntumassa (Taulukko 1).

Vuonna 2019 kaikkien asuntokuntien velkaantumisaste oli 111 prosenttia. Asuntokuntien velat kasvoivat vuonna 2019 reaalisesti 2,1 prosenttia ja käytettävissä olevat rahatulot 1,6 prosenttia. Velkojen tuloja suurempi kasvu näkyi velkaantumisasteessa 0,6 prosenttiyksikön nousuna, joka kuitenkin jää piiloon tarkasteltaessa kokonaisia prosenttiyksiköitä.

Taulukko 1. Asuntokuntien velkaantumisaste ikäluokittain vuosina 2002–2019, %

Viitehenkilön ikä	2002	2007	2010	2014	2015	2016	2017	2018	2019
Yhteensä	70	101	110	111	112	113	112	111	111
-24	58	91	80	68	65	64	66	68	71
25-34	125	189	195	182	180	177	174	170	172
35-44	104	155	175	185	187	188	189	186	188
45-54	64	94	110	120	124	126	126	124	126
55-64	38	54	63	70	72	75	76	75	75
65-	12	18	23	30	32	34	34	33	33

Velkaisimpia olivat asuntokunnat, joiden viitehenkilö oli 25–44-vuotias. Asuntokunnilla, joiden viitehenkilö oli 35–44-vuotias, oli velkojen osuus vuosituloista keskimäärin 188 prosenttia, ja 25–34-vuotiaiden kotitalouksilla se oli 172 prosenttia. Alle 25-vuotiaiden ja yli 54-vuotiaiden asuntokuntien velkaantumisasteet olivat selvästi matalampia. Nuorimman ikäryhmän (viitehenkilö alle 25-vuotias) kohdalla velkaantumisaste on kuitenkin ollut viime vuosina nousussa.

Lähes viidenneksellä velallisista asuntokunnista eli 263 890 asuntokunnalla oli velkaa vähintään kolme kertaa käytettävissä olevien vuositulojen verran. Asuntokuntien kaikista veloista niillä oli 48 prosenttia. Asuntokuntia, joilla oli velkaa vähintään viisi kertaa vuositulojen verran, oli 65 460 eli 4,5 prosenttia velallisista asuntokunnista. Asuntokuntien kaikista veloista niillä oli 17 prosenttia (Liitetaulukko 2).

Paljon velkaa suhteessa käytettävissä oleviin rahatuloihin oli usein kahden huoltajan asuntokunnilla, joissa oli lapsia, ja joiden viitehenkilö oli 25–44-vuotias. Velallisista lapsiperheistä, joiden viitehenkilö oli 25–34-vuotias, oli 39 prosentilla velkaa kolme kertaa ja kahdeksalla prosentilla viisi kertaa vuositulojen verran (Liitetaulukko 2). Suuret velat olivat yleisiä muunkin tyyppisillä asuntokunnilla silloin, kun niiden viitehenkilö oli 25–44-vuotias (Kuvio 1).

Kuvio 1. Velalliset asuntokunnat, joilla velkaa vähintään kolme tai viisi kertaa vuositulot, viitehenkilön iän ja perhetyypin mukaan vuonna 2019

Nuorilla asuntovelallisilla usein paljon velkaa

Kolmanneksella kaikista asuntokunnista eli 875 900 asuntokunnalla oli asuntovelkaa. Asuntovelallisten velkaantumisasteet olivat selvästi suuremmat kuin kaikilla asuntokunnilla. Vuonna 2019 asuntovelallisella asuntokunnalla oli velkaa keskimäärin 220 prosenttia käytettävissä olevista vuosituloistaan. Asuntovelallisten asuntokuntien velat suhteessa tuloihin olivat keskimäärin sitä suuremmat, mitä nuorempi oli asuntokunnan viitehenkilö. Alle 35-vuotiailla asuntovelallisilla velkaa oli keskimäärin yli kolme kertaa vuositulojen verran, mutta vielä yli 55-vuotiaillakin asuntovelallisilla oli velkaa noin puolitoista kertaa vuositulot. Asuntovelallisten velkaantumisaste kasvoi edellisvuodesta kaikissa ikäryhmissä lukuunottamatta yli 65-vuotiaiden asuntokuntia (Taulukko 2). Keskimäärin asuntovelallisilla oli vuonna 2019 asuntovelkaa 102 240 euroa, mikä oli runsaan prosentin enemmän kuin edellisvuonna.

Taulukko 2. Asuntovelallisten asuntokuntien velkaantumisaste ikäluokittain vuosina 2002–2019, %

Viitehenkilön ikä	2002	2007	2010	2014	2015	2016	2017	2018	2019
Yhteensä	151	203	216	217	219	220	219	217	220
-24	236	321	323	317	314	315	319	314	315
25-34	213	287	300	299	302	304	303	302	308
35-44	157	216	236	245	248	251	251	248	252
45-54	116	159	177	185	188	190	189	187	190
55-64	104	132	144	151	152	155	155	153	154
65-	95	124	134	139	142	146	143	141	141

Asuntovelallisia asuntokuntia, joilla oli velkaa vähintään kolme kertaa vuositulojen verran, oli 246 400 eli 28 prosenttia asuntovelallisista asuntokunnista. Asuntokuntien kaikista asuntoveloista niillä oli 50 prosenttia. Viisi kertaa vuositulojen verran velkaa oli 58 800 asuntovelallisella asuntokunnalla eli seitsemällä prosentilla asuntovelallisista. Asuntokuntien kaikista asuntoveloista niillä oli 15 prosenttia (Liitetaulukko 3).

Yksinasuvista asuntovelallisista 34 prosentilla, yksinhuoltajista 40 prosentilla ja kahden huoltajan lapsiperheistä 31 prosentilla oli velkaa vähintään kolme kertaa vuositulot. Kaikista perhetyypeistä suurten velkojen osuus oli sitä suurempi, mitä nuorempi asuntokunnan viitehenkilö oli. Alle 35-vuotiaiden asuntovelallisten asuntokunnista noin puolella oli velkaa vähintään kolme kertaa vuositulojen verran. 35–44-vuotiaiden asuntovelallisten asuntokunnista suhteessa yhtä velkaisia oli runsas kolmannes. Vanhemmissa ikäluokissa sen kokoiset velat olivat harvinaisempia (Liitetaulukko 3).

Asuntovelallisia asuntokuntia, joilla oli velkaa vähintään kolme kertaa vuositulojen verran, oli vuonna 2019 noin kolme kertaa niin paljon kuin vuonna 2002. Viime vuosina on suurten velkojen kokonaismäärä lähtenyt hitaaseen laskuun. Vähintään kolme kertaa vuositulojen suuruisten velkojen määrä on kasvanut lähinnä 35–44-vuotiaiden ikäryhmässä (Kuvio 2).

Kuvio 2. Asuntovelalliset asuntokunnat, joilla velkaa vähintään kolme kertaa vuositulot, viitehenkilön iän mukaan vuosina 2002–2019

Alueellisesti tarkasteltuna eniten velkaa suhteessa tuloihin oli Ahvenanmaan, pääkaupunkiseudun ja muun Helsinki-Uusimaan asuntovelallisilla asuntokunnilla (Taulukko 3). Näillä alueilla keskimääräiset velkaantumisasteet olivat selvästi koko maan keskiarvon yläpuolella. Pienimmät velkaantumisasteet olivat Etelä-Suomessa ja Pohjois- ja Itä-Suomessa.

Taulukko 3. Asuntovelallisten asuntokuntien velkaantumisaste suuralueittain vuosina 2002–2019, %

Suuralue	2002	2007	2010	2014	2015	2016	2017	2018	2019
Yhteensä	151	203	216	217	219	220	219	217	220
Pääkaupunkiseutu	153	209	227	233	233	239	239	239	248
Muu Helsinki-Uusimaa	157	222	233	230	231	232	231	229	228
Etelä-Suomi	150	202	213	211	212	211	208	205	204
Länsi-Suomi	152	198	211	213	216	217	216	213	215
Pohjois- ja Itä-Suomi	148	194	203	205	205	206	204	199	199
Ahvenanmaa-Åland	151	208	226	246	246	260	265	268	258

Ahvenanmaalla asuntovelallisista asuntokunnista 41 prosentilla, pääkaupunkiseudulla 38 prosentilla ja muualla Helsinki-Uudellamaalla 32 prosentilla velat olivat vähintään kolminkertaiset vuosituloihin verrattuna. Etelä-Suomessa ja Pohjois- ja Itä-Suomessa asuntovelallisista alle neljänneksellä oli velkaa vähintään kolme kertaa vuositulojen verran (Kuvio 3). Vuosituhannen alkuun verrattuna erot eri alueiden välillä ovat kasvaneet selvästi.

Kuvio 3. Asuntovelallisten asuntokuntien, joilla velkaa vähintään kolme kertaa vuositulot, osuus kaikista asuntovelallisista suuralueittain vuosina 2002–2019, %

Asuntovelallisten asuntokuntien käytettävissä olevat vuositulot olivat karkeasti 40 prosenttia suuremmat kuin kaikilla asuntokunnilla. Asuntovelallisten asuntokuntien keskimääräiset käytettävissä olevat rahatulot olivat 57 560 euroa vuonna 2019, kun ne kaikilla asuntokunnilla olivat 41 690 euroa. Asuntovelallisista asuntokunnista 30 prosenttia kuului ylimpään tuloviidennekseen ja vain seitsemän prosenttia pienituloisimpaan viidennekseen. Tulojen kasvaessa myös asuntovelallisten keskimääräiset asuntovelat kasvoivat. Alimpaan tuloviidennekseen kuluvilla asuntokunnilla oli asuntovelkaa keskimäärin 63 720 euroa ja ylimpään tuloviidennekseen kuuluvilla 135 190 euroa. Tuloihin suhteutettuna velat olivat silti sitä suuremmat, mitä pienituloisempi asuntokunta oli: pienituloisimpaan tuloviidennekseen kuuluvien velkaantumisaste oli 326 prosenttia, kun ylimmässä tuloviidenneksessä velkaantumisaste oli 204 prosenttia (Taulukko 4).

Taulukko 4. Asuntovelallisten asuntokuntien velkaantumisaste tuloviidenneksittäin vuosina 2002–2019, %

Tuloviidennes	2002	2007	2010	2014	2015	2016	2017	2018	2019
Yhteensä	151	203	216	217	219	220	219	217	220
1. tuloviidennes	238	348	372	352	352	343	337	331	326
2. tuloviidennes	180	244	258	252	253	251	249	244	244
3. tuloviidennes	162	220	231	230	233	233	232	229	229
4. tuloviidennes	151	205	214	216	218	219	220	217	219
5. tuloviidennes	134	177	190	195	196	200	200	199	204

Alimpaan tuloviidennekseen kuuluvista asuntovelallisista asuntokunnista 41 prosentilla oli velkaa vähintään kolme kertaa vuositulojen verran, kun ylimpään viidennekseen kuuluvista 24 prosentilla oli niin paljon velkaa (Kuvio 4). Vuonna 2002 vastaavat osuudet olivat 29 ja 8 prosenttia (Kuvio 4). Suurten velkojen osuus alimmissa tuloviidenneksissä on jonkin verran laskenut vuoden 2010 jälkeen.

Kuvio 4. Asuntovelallisten asuntokuntien, joilla velkaa vähintään kolme kertaa vuositulot, osuus kaikista asuntovelallisista tuloviidenneksittäin vuosina 2002–2019, %

Lähde: Velkaantumistilasto 2019. Tilastokeskus

Lisätietoja: Auli Hämäläinen 029 551 3615, Hannele Orjala , toimeentulo@tilastokeskus.fi

---

Päivitetty 28.1.2021