Etusivu > Tilastot > Velkaantumistilasto > 2020 > Asuntokunnilla velkaa keskimäärin 114 prosenttia suhteessa vuosituloihin

Asuntokunnilla velkaa keskimäärin 114 prosenttia suhteessa vuosituloihin

Velkojen rasittavuutta voidaan mitata suhteuttamalla velkamäärät asuntokuntien käytettävissä oleviin vuosituloihin. Velkojen suhde vuoden aikana saatuihin käytettävissä oleviin rahatuloihin on velkaantumisaste. Velkaantumistilaston aineistosta puuttuvat kotitalouksien osuus asunto-osakeyhtiöiden veloista sekä osa kulutusluotoista, joten ne poikkeavat esimerkiksi rahoitustilinpidon luvuista. Velkaantumistilastosta velkaantumisasteet on kuitenkin mahdollista laskea esimerkiksi asuntokunnan viitehenkilön iän tai asuinpaikan mukaan tai erikseen velallisille ja asuntovelallisille asuntokunnille.

Asuntokunnat velkaantuivat 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä melko nopeasti, mutta 2010-luvulla velkojen kasvuvauhti hidastui. Asuntokuntien kaikki velat kasvoivat vuodesta 2002 vuoteen 2020 reaalisesti 130 prosenttia. Samalla aikavälillä käytettävissä olevat rahatulot kasvoivat 42 prosenttia. Vuodesta 2010 vuoteen 2020 asuntokuntien velat ovat kasvaneet 17 prosenttia, kun puolestaan vuodesta 2002 vuoteen 2010 velat kasvoivat 97 prosenttia. Kaikkien asuntokuntien velkaantumisaste, eli velkojen suhde käytettävissä oleviin rahatuloihin koko asuntokuntaväestössä, kasvoi vuosina 2002–2010 70 prosentista 110 prosenttiin. Velkaantumisaste on pysytellyt tämän jälkeen pitkään 110 prosentin tuntumassa ja nousi 114 prosenttiin vuonna 2020 (Taulukko 1). Asuntokuntien velat kasvoivat vuodesta 2019 reaalisesti 3,4 prosenttia vuonna 2020.

Taulukko 1. Asuntokuntien velkaantumisaste ikäluokittain vuosina 2002–2020, %

Viitehenkilön ikä	2002	2007	2010	2015	2016	2017	2018	2019	2020
Yhteensä	70	101	110	112	113	112	111	111	114
–24	58	91	80	65	64	66	68	71	74
25-34	125	189	195	180	177	174	170	172	178
35-44	104	155	175	187	188	189	186	188	192
45-54	64	94	110	124	126	126	124	126	130
55-64	38	54	63	72	75	76	75	75	77
65-	12	18	23	32	34	34	33	33	33

Asuntokunnat, joiden viitehenkilö oli 35–44-vuotias, olivat velkaantumisasteeltaan velkaisimpia. Tämän ikäisen viitehenkilön asuntokuntien velkaantumisaste oli 192 prosenttia vuonna 2020. Myös 25–34-vuotiaan viitehenkilön asuntokunnat olivat selvästi keskimääräistä velkaisempia 178 prosentin velkaantumisasteella. Tämän ikäluokan velkaantumisaste nousi kuusi prosenttiyksikköä vuodesta 2019. Muiden ikäluokkien, pl. vähintään 65-vuotiaiden velkaantumisasteet nousivat kahdesta neljään prosenttiyksikköä. Vähintään 65-vuotiaan viitehenkilön ikäluokan asuntokuntien velkaantumisaste puolestaan pysyi 33 prosentissa, mikä oli ikäluokista selvästi matalin luku.

Vähintään kolme kertaa käytettävissä olevien vuositulojen verran oli velkaa 277 770 asuntokunnalla, eli vajaalla viidenneksellä kaikista velallisista asuntokunnista ja puolet kaikista asuntokuntien veloista oli näillä asuntokunnilla. Vähintään viisi kertaa vuositulojen verran velkaa oli 72 860 asuntokunnalla, eli viidellä prosentilla velallisista asuntokunnista. Kaikista asuntokuntien veloista näillä oli 19 prosenttia. (Liitetaulukko 2).

Paljon velkaa suhteessa käytettävissä oleviin rahatuloihin oli usein kahden huoltajan asuntokunnilla, joilla oli lapsia ja joiden viitehenkilö oli 25–44-vuotias. Velallisista kahden aikuisen lapsiperheistä, joiden viitehenkilö oli 25–34-vuotias, oli 41 prosentilla velkaa vähintään kolme kertaa ja kymmenellä prosentilla vähintään viisi kertaa vuositulojen verran. Viitehenkilön ollessa 35–44-vuotias, kahden aikuisen lapsiperheistä 31 prosentilla oli velkaa vähintään kolme kertaa ja kuudella prosentilla vähintään viisi kertaa vuositulojen verran (Liitetaulukko 2). Myös muun tyyppisissä asuntokunnissa suuret velat olivat yleisiä, kun viitehenkilö oli 25–44-vuotias (Kuvio 1).

Kuvio 1. Velalliset asuntokunnat, joilla velkaa vähintään kolme tai viisi kertaa vuositulot, viitehenkilön iän ja perhetyypin mukaan vuonna 2020

Nuoremmat asuntovelalliset velkaisimpia

Vuonna 2020 asuntovelallisia asuntokuntia oli 868 940 kappaletta, eli 31 prosenttia kaikista asuntokunnista. Asuntovelallisten asuntokuntien keskimääräinen velkaantumisaste oli 227 prosenttia käytettävissä olevista vuosituloista, mikä oli selvästi kaikkien asuntokuntien keskimääräistä velkaantumisastetta suurempi. Viitehenkilön iän mukaan tarkasteltuna suurimmat velkaantumisasteet asuntovelallisilla asuntokunnilla olivat alle 25-vuotiaiden ja 25–34-vuotiaiden ikäluokissa. Molemmissa ikäluokissa velkaa oli yli kolme kertaa vuositulojen verran. Asuntovelallisten velkaantumisasteet nousivat vuonna 2020 kaikissa ikäluokissa vuodesta 2019 ja muutokset olivat suurimpia nuorimmissa ikäluokissa. Alle 25-vuotiaiden velkaantumisaste nousi yhdeksän prosenttiyksikköä ja 25–34-vuotiaiden ikäluokassa 11 prosenttiyksikköä vuodesta 2019 (Taulukko 2).

Taulukko 2. Asuntovelallisten asuntokuntien velkaantumisaste ikäluokittain vuosina 2002–2020, %

Viitehenkilön ikä	2002	2007	2010	2015	2016	2017	2018	2019	2020
Yhteensä	151	203	216	219	220	219	217	220	227
-24	236	321	323	314	315	319	314	315	324
25-34	213	287	300	302	304	303	302	308	319
35-44	157	216	236	248	251	251	248	252	259
45-54	116	159	177	188	190	189	187	190	195
55-64	104	132	144	152	155	155	153	154	158
65-	95	124	134	142	146	143	141	141	146

Asuntovelallisista asuntokunnista 30 prosentilla oli velkaa vähintään kolme kertaa vuositulojen verran. Asuntoveloista 53 prosenttia oli tällä joukolla. Viisi kertaa vuositulojen verran velkaa oli puolestaan kahdeksalla prosentilla asuntovelallisista asuntokunnista ja näiden asuntokuntien osuus asuntoveloista oli 17 prosenttia.

Ikäluokittain tarkasteltuna alle 35–vuotiaan viitehenkilön asuntokuntien joukossa suurten velkojen osuus oli suurin. Alle 25-vuotiaan ja 25–34-vuotiaan viitehenkilön ikäluokissa hieman yli puolella asuntovelallisista asuntokunnista oli velkaa vähintään kolme kertaa vuositulojen verran. 35–44-vuotiaiden ikäluokassa suurten velkojen osuus oli 36 prosenttia asuntovelallisista ja vanhemmissa ikäluokissa suuret velat olivat jo harvinaisempia.

Yhden aikuisen asuntovelallisista lapsiperheistä 41 prosentilla oli velkaa vähintään kolme kertaa vuositulojen verran. Yhden hengen asuntokunnista 36 prosentilla ja vähintään kahden aikuisen lapsiperheistä kolmanneksella oli tämän verran velkaa. Vastaavan suuruisten velkojen osuus kahden aikuisen lapsettomista asuntokunnista oli 23 prosenttia (Liitetaulukko 3).

Vähintään kolme kertaa vuositulojen verran velkaa olevien asuntovelallisten asuntokuntien lukumäärä kasvoi viisi prosenttia vuonna 2020 vuodesta 2019. Lukumäärän kehitys kääntyi näin nousuun oltuaan aikaisempina vuosina hienoisessa laskussa. Kasvu on tullut erityisesti 25–34- ja 35–44-vuotiaiden ikäluokista, mutta myös 45–54-vuotiaiden ikäluokassa oli nousua vuonnna 2020 (Kuvio 2).

Kuvio 2. Asuntovelalliset asuntokunnat, joilla velkaa vähintään kolme kertaa vuositulot, viitehenkilön iän mukaan vuosina 2002–2020

Alueittain asuntovelallisilla asuntokunnilla oli eniten velkaa suhteessa tuloihin pääkaupunkiseudulla ja Ahvenanmaalla (Taulukko 3). Koko maan keskiarvon yläpuolella oli myös muun Helsinki-Uusimaan asuntovelallisten velkaantumisaste. Pienimmät velkaantumisasteet olivat muun Etelä-Suomen ja Pohjois- ja Itä-Suomen alueilla.

Taulukko 3. Asuntovelallisten asuntokuntien velkaantumisaste suuralueittain vuosina 2002–2020, %

Suuralue	2002	2007	2010	2015	2016	2017	2018	2019	2020
Yhteensä	151	203	216	219	220	219	217	220	227
Pääkaupunkiseutu	153	209	227	233	239	239	239	248	260
Muu Helsinki-Uusimaa	157	222	233	231	232	231	229	228	236
Etelä-Suomi	150	202	213	212	211	208	205	204	210
Länsi-Suomi	152	198	211	216	217	216	213	215	220
Pohjois- ja Itä-Suomi	148	194	203	205	206	204	199	199	202
Ahvenanmaa-Åland	151	208	226	246	260	265	268	258	269

Ahvenanmaalla ja pääkaupunkiseudulla asuntovelallisten asuntokuntien vähintään kolminkertaiset velat vuosituloihin nähden olivat yleisempiä kuin muilla alueilla. Molemmilla alueilla näin velkaisten asuntovelallisten osuus oli 42 prosenttia kaikista alueiden asuntovelallisista. Muun Helsinki-Uudenmaan alueella vastaava osuus oli 34 prosenttia ja muun Etelä-Suomen, Länsi-Suomen sekä Pohjois- ja Itä-Suomen alueilla asuntovelallisista karkeasti neljänneksellä oli velkaa kolme kertaa vuositulojen verran (kuvio 3). Vuosituhannen alkuun verrattuna erot eri alueiden välillä ovat kasvaneet selvästi.

Kuvio 3. Asuntovelallisten asuntokuntien, joilla velkaa vähintään kolme kertaa vuositulot, osuus kaikista asuntovelallisista suuralueittain vuosina 2002–2020, %

Asuntovelallisten asuntokuntien käytettävissä olevat vuositulot olivat karkeasti 40 prosenttia suuremmat kuin kaikilla asuntokunnilla. Asuntovelallisten asuntokuntien keskimääräiset käytettävissä olevat rahatulot olivat 58 140 euroa vuonna 2020, kun puolestaan kaikilla asuntokunnilla ne olivat 41 650 euroa. Asuntovelallisista asuntokunnista 30 prosenttia kuului ylimpään tuloviidennekseen, kun taas pienituloisimpaan tuloviidennekseen niistä kuului seitsemän prosenttia. Keskimääräiset asuntovelat ylimmän tuloviidenneksen asuntovelallisilla asuntokunnilla olivat 141 470 euroa ja pienituloisimman tuloviidenneksen keskimääräiset asuntovelat olivat puolestaan 65 040 euroa. Velkaantumisasteet olivat asuntovelallisilla sitä suurempia mitä alempaan tuloviidennekseen asuntokunta sijoittui. Alimman tuloviidenneksen velkaantumisaste oli 325 prosenttia ja ylimmän 213 prosenttia (Taulukko 4).

Taulukko 4. Asuntovelallisten asuntokuntien velkaantumisaste tuloviidenneksittäin vuosina 2002–2020, %

Tuloviidennes	2002	2007	2010	2015	2016	2017	2018	2019	2020
Yhteensä	151	203	216	219	220	219	217	220	227
1. tuloviidennes	238	348	372	352	343	337	331	326	325
2. tuloviidennes	180	244	258	253	251	249	244	244	247
3. tuloviidennes	162	220	231	233	233	232	229	229	234
4. tuloviidennes	151	205	214	218	219	220	217	219	227
5. tuloviidennes	134	177	190	196	200	200	199	204	213

Alimpaan tuloviidennekseen kuuluvista asuntovelallisista asuntokunnista 41 prosentilla oli velkaa vähintään kolme kertaa vuositulojen verran, kun ylimpään viidennekseen kuuluvista 27 prosentilla oli tämän verran velkaa. Vuonna 2002 vastaavat osuudet olivat 29 ja 8 prosenttia (Kuvio 4).

Kuvio 4. Asuntovelallisten asuntokuntien, joilla velkaa vähintään kolme kertaa vuositulot, osuus kaikista asuntovelallisista tuloviidenneksittäin vuosina 2002–2020, %

Lähde: Velkaantumistilasto 2020. Tilastokeskus

Lisätietoja: Ossi Kohvakka 029 551 3534, toimeentulo.tilastokeskus@stat.fi

Vastaava osastopäällikkö: Hannele Orjala

---

Päivitetty 17.12.2021