Julkaistu: 5.11.2015
Kuntien koulutustasoissa huomattavia eroja 2014
Vuoden 2014 loppuun mennessä 3 213 533 henkeä eli 70 prosenttia 15 vuotta täyttäneestä väestöstä oli suorittanut tutkinnon perusasteen jälkeen. Kauniaisissa asui koulutetuin ja Kivijärvellä vähiten koulutettu väestö. Kauniaislaiset olivat kouluttautuneet perusasteen jälkeen keskimäärin 5,8 vuotta ja kivijärveläiset 2,1 vuotta.
20 vuotta täyttäneen väestön koulutustaso kunnittain 2014
Koulutettu väestö keskittyy pääasiassa yliopistokaupunkeihin sekä näiden ympäryskuntiin, kun taas vähemmän koulutettu väestö sijoittuu useammin maaseutumaisiin kuntiin. Kivijärvi ja Kauniainen ovat koulutustasolla mitattuna kuntajakauman ääripäissä. Kivijärvellä korkea-asteen tutkinnon suorittaneita on 10 prosenttia väestöstä, kun Kauniaisissa vastaava luku on 57 prosenttia. Kivijärvi ja Kauniainen ovat yhdessä Ahvenanmaalla sijaitsevan Kumlingen kanssa ainoat kunnat, joissa miesväestö on naisväestöä koulutetumpaa. Valkeakoskella miehet ja naiset olivat yhtä kouluttautuneita, minkä lisäksi koulutuspituudella mitatut sukupuolten väliset koulutuserot olivat pieniä Espoossa, Kaskisessa, Tampereella sekä Pirkkalassa. Tämän tilaston tietokantatauluissa on lisää tietoa mm. alueelliseista koulutuseroista (ks. tietokantaulut ).
Toisen polven eli Suomessa syntyneet ulkomaalaistaustaiset ovat valtaosin nuorta väestöä. Toisen polven ulkomaalaistaustaisista 69,5 prosenttia kuuluu ikäryhmään 15–24-vuotiaat, joiden koulutusura on vasta alussa. Korkeimmin koulutettuja toisen polven ulkomaalaistaustaisista ovat 45–54-vuotiaat, joista perusasteen jälkeisen tutkinnon on suorittanut 86,7 prosenttia ja korkea-asteen suorittaneita on 35,4 prosenttia. 45–54-vuotiaat ovat väestöosuuksilla mitattuna lähes yhtä koulutettuja kuin samanikäiset Suomessa syntyneet suomalaistaustaiset, joista perusasteen jälkeisen tutkinnon suorittaneita on 87,9 prosenttia ja korkea-asteen 41,9 prosenttia.
Toisen polven ulkomaalaistaustaisten koulutustaso ikäryhmän mukaan 2014
Ikä | 15 vuotta täyttänyt väestö | Ei perusasteen jälkeistä tutkintoa | Tutkinnon suorittaneita yhteensä | Keskiaste | Korkea-aste | |||||
% | % | % | % | % | ||||||
Yhteensä | 11 210 | 100,0 | 6 911 | 61,7 | 4 299 | 38,3 | 3 177 | 28,3 | 1 122 | 10,0 |
15-24 | 7 787 | 100,0 | 5 778 | 74,2 | 2 009 | 25,8 | 1 947 | 25,0 | 62 | 0,8 |
25-34 | 429 | 100,0 | 117 | 27,3 | 312 | 72,7 | 188 | 43,8 | 124 | 28,9 |
35-44 | 241 | 100,0 | 63 | 26,1 | 178 | 73,9 | 95 | 39,4 | 83 | 34,4 |
45-54 | 226 | 100,0 | 30 | 13,3 | 196 | 86,7 | 116 | 51,3 | 80 | 35,4 |
55-64 | 827 | 100,0 | 201 | 24,3 | 626 | 75,7 | 345 | 41,7 | 281 | 34,0 |
65-74 | 1 207 | 100,0 | 458 | 37,9 | 749 | 62,1 | 377 | 31,2 | 372 | 30,8 |
75- | 493 | 100,0 | 264 | 53,5 | 229 | 46,5 | 109 | 22,1 | 120 | 24,3 |
Vuonna 2014 pelkän perusasteen suorittaneita 20–29-vuotiaita oli 115 816 kappaletta, mikä on 17,0 prosenttia ikäluokasta. Miehistä perusasteen varassa oli 19,0 prosenttia ja naisista 14,9 prosenttia ikäluokasta. Perusasteen varassa olevien osuus on laskenut edelliseen vuoteen verrattuna 0,3 prosenttiyksikköä. Miesten osuus on laskenut 0,7 prosenttiyksikköä, kun taas naisten osuus on säilynyt muuttumattomana. Alimmillaan perusasteen varassa olevien osuus oli 2000-luvun alussa, jolloin osuus oli 16,4 prosenttia.
Väestö koulutusasteen, iän ja sukupuolen mukaan 2014
Lähde: Koulutustilastot 2015. Tilastokeskus
Lisätietoja: Mika Witting 029 551 3571, koulutustilastot@tilastokeskus.fi
Vastaava tilastojohtaja: Jari Tarkoma
Julkaisu pdf-muodossa (247,4 kt)
- Taulukot
-
Tietokantataulukot
Poimi tarvitsemiasi tietoja taulukoiksi, tarkastele tietoja kuvioina, tai lataa dataa käyttöösi.
Liitetaulukot
- Laatuselosteet
-
- Laatuseloste: Väestön koulutusrakenne (5.11.2015)
Päivitetty 5.11.2015
Suomen virallinen tilasto (SVT):
Väestön koulutusrakenne [verkkojulkaisu].
ISSN=1799-4586. 2014. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 22.11.2024].
Saantitapa: https://www.stat.fi/til/vkour/2014/vkour_2014_2015-11-05_tie_001_fi.html