Etusivu > Tilastot > Valtion kuukausipalkat > 2007 > Uusi laskentamenetelmä > Laatuseloste: Valtion kuukausipalkat

Laatuseloste: Valtion kuukausipalkat

• 1.1 Tiedustelun tietosisältö
• 2 Tilastotutkimuksen menetelmäkuvaus
• 3 Tietojen oikeellisuus ja tarkkuus
• 4 Julkaistujen tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus
• 5 Tietojen saatavuus ja läpinäkyvyys/selkeys
• 6 Tilastojen vertailukelpoisuus
• 7 Selkeys ja eheys/yhtenäisyys

1.1 Tiedustelun tietosisältö

Tiedustelun tietosisältö on muuttunut vuoden 2006 tiedustelussa.

Valtiokonttori kerää Tahti -järjestelmään kuukausittain palkkatietoja valtioon palvelussuhteessa olevista kuukausi- ja tuntipalkkaisista henkilöistä. Tilastokeskukselle toimitetaan tilaston muodostamista varten loka-, marras- ja joulukuun tiedot Tahti- järjestelmästä.

Tilastokeskuksen tietokannan tietosisältö on tilaston tuottamiseen liittyviltä olennaisilta kohdiltaan seuraava:

• sukupuoli

• henkilötunnus

• suoritettuja tutkintoja koskevat tiedot

• ulkomaalaisen kansalaisuus

• virasto

• viraston toimiala

• tieto budjetin pääluokasta, luvusta ja momentista, jolta palkka on maksettu

• työpaikan tai asemapaikan sijaintikunta

• palvelussuhdetiedot

• virka-/ammattinimike

• virassa/toimessa sovellettu työaikasääntö

• säännöllinen työaika

• palveluksessaoloaika valtiolla

• henkilökohtainen palkka

• säännöllisen työajan ansio

• kokonaisansio

• tulospalkkio

• lomaraha

• palkkauksen täysimääräisyys

Tutkinto- ja toimialatiedot täydennetään aineistoon Tilastokeskuksen rekistereistä.

1.2 Käytetyt luokitukset, käsitteet ja tilastolliset tunnusluvut

Luokitukset

Tilaston sisältöä täydennetään Tilastokeskuksen ylläpitämillä luokituksilla ja tutkintorekisterin tiedoilla. Seuraavassa on yhteenveto käytetyistä luokituksista:

Toimialaluokitus: Tilastossa käytetään Tilastokeskuksen vuoden 2002 toimialaluokitusta, joka perustuu Euroopan unionin yhteiseen toimialaluokitukseen, NACE 2002:een.

Ammattiluokitus: Tilastossa käytetään Tilastokeskuksen vuoden 2001 ammattiluokitusta, joka perustuu Euroopan unionin yhteiseen ammattiluokitukseen ISCO-88(COM)iin.

Koulutusluokitus: Tilastossa käytetään Tilastokeskuksen vuoden 2006 koulutusluokitusta, jota käytetään henkilön saaman koulutuksen luokittamiseen. Koulutusluokituksen perusrakenne uudistettiin vuonna 1997. Se noudattaa mahdollisimman tarkasti kansainvälisen koulutusluokituksen ISCED 1997:n koulutusalojen ja koulutusasteiden sisältöä. Aineiston palkansaajien koulutustiedon täydennyksessä käytetään Tilastokeskuksen tutkintorekisteriä, johon kerätään tiedot erilaisista tutkinnonsuorittajista. Mikäli palkansaajalla ei ole koulutusta tai hän on suorittanut tutkinnon ulkomailla, niin henkilö sijoitetaan koulutusasteeltaan perusasteelle.

Lisätietoja Tilastokeskuksen luokituksista: http://tilastokeskus.fi/tk/tt/luokitukset/index.html

Käsitteet

Henkilökohtainen palkka sisältää tehtäväkohtaisen peruspalkan lisäksi euromääräisinä maksetut vuosisidonnaiset lisät sekä henkilökohtaiset lisät.

Säännöllisen työajan ansio sisältää henkilökohtaisen palkan lisäksi työaikalisät, muut säännöllisen työajan lisät sekä luontoisedut.

Kokonaisansio sisältää säännöllisen työajan ansion lisäksi yli- ja lisätyöpalkat, päivystys- ja varallaolokorvaukset sekä muut ei-säännöllisesti maksetut lisät. Kokonaisansio ei sisällä kertaluonteisia palkkaeriä, kuten lomarahaa ja tulospalkkioita. Valtion palkkatilastoinnissa käytetty kokonaisansion käsite sisältää tulospalkkiot.

Tilastolliset tunnusluvut

Keskiarvo on aritmeettinen keskiarvo.

Keskihajonta kuvaa havaintoarvojen keskimääräistä poikkeamaa keskiarvosta.

Vaihtelu- eli variaatiokerroin (%) osoittaa kuinka monta prosenttia havaintoarvojen keskihajonta on havaintoarvojen keskiarvosta. Tämä tunnusluku mahdollistaa eri ryhmien sisäisen vaihtelun vertailun.

Mediaani on suuruusjärjestykseen asetettujen havaintoarvojen keskimmäinen arvo eli esimerkiksi ansio, jonka alittaa 50 % palkansaajista. Mediaani soveltuu keskiarvoa paremmin jakauman keskikohtaa mittaavaksi luvuksi, kun aineistossa on suuresti poikkeavia havaintoja.

Desiili ilmoittaa muuttujan arvot, joiden alapuolelle jakaumassa jää 10 % 20 %, ... , 90 % tapauksista. Esimerkiksi 1. desiilin mukaisen ansion alittaa 10 % palkansaajista ja 9. desiilin mukaisen ansion alle jää 90 % palkansaajista.

2 Tilastotutkimuksen menetelmäkuvaus

Valtion henkilöstön palkoista kerätään tietoja Valtion työmarkkinalaitoksen omistamaan Tahti -järjestelmään kuukausittain. Tiedot on kerännyt Valtiokonttori. Suurin osa niistä on saatu konekielisesti palkanlaskentajärjestelmistä. Tiedoista toimitetaan Tilastokeskukselle palkkatilastointia varten loka-, marras- ja joulukuun tiedot. Tilastokeskus vie Tahti -aineistosta saamansa tiedot omaan tietokantaansa, josta tuotetaan tilastojulkaisun tarvitsemat tiedot. Julkistettavat tiedot ovat pääosin marraskuulta.

Vuodesta 2007 alkaen ansiolaskentaa on muutettu valtion palkkatilastossa siten, että työaika- ja suoritusperusteiset lisät on laskettu vuoden viimeisen neljänneksen keskiarvosta. Tällä menetelmällä pyritään hyödyntämään ai-empaa laajempaa tietosisältöä ja parantamaan tietojen vertailtavuutta vuosi-en välillä. Vuoden 2007 luvut on julkaistu Tilastokeskuksen kotisivuilla myös vuoden 2006 laskentatapaa käyttäen. Lisäksi vuoden 2006 luvut on saatavilla uudella laskentamenetelmällä laskettuna.

Tilastokeskus suoritti myös estimoinnin vuoden 2007 tietoihin tietojen vertailukelpoisuuden säilyttämiseksi. Vähennettyä palkkaa saaneet ja takautuvia eriä saaneet työsuhteet estimoitiin täyttä palkkaa saaneiksi. Estimointi tapahtui kaksivaiheisesti: Ensin vähennettyä palkkaa ja takautuvia eriä saaneille työsuhteille haettiin palkkatiedot joulukuulta. Jos vastaavaa työsuhdetta ei täyttä palkkaa saaneena ollut joulukuun tiedoissa, haettiin vastaavan työsuhteen tiedot lokakuun tiedoista. Toisessa vaiheessa estimoitiin niiden virastojen työsuhteille, joissa vähennettyä palkkaa tai takautuvia eriä saaneiden työsuhteiden määrä oli edelleen suuri.

3 Tietojen oikeellisuus ja tarkkuus

Valtiokonttorista saatu rekisteri kattaa koko budjettitalouden henkilöstön. Virheiden määrä on perusaineistossa vähäinen ja tilastot kuvaavat luotettavasti valtion palkkarakenteita ja tasoja.

Luotettavimmat palkkatiedot muodostuvat suurille ryhmille. Jos ryhmän suuruus jää alle 30 hengen tai jommankumman sukupuolen edustajia on 1–6 henkilöä, niin palkkatieto on korvattu kahdella pisteellä(••), jos taas henkilöitä ei ole ollut ollenkaan, merkintä on viiva (-).

4 Julkaistujen tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus

Valtiosektorin palkkatilasto on vuositilasto ja sen palveluhdetiedot kuvaavat kyseisen tilastovuoden marraskuussa virka- tai työsopimussuhteessa valtioon olleita kuukausi- ja tuntipalkkaisia.

5 Tietojen saatavuus ja läpinäkyvyys/selkeys

Julkaisutaulukkojen lisäksi Tilastokeskus julkaisee kuukausipalkkaisista ns. StatFin -taulukkoja ammattinimikkeen, koulutuksen, ammattiluokituksen ja toimialan mukaan. Taulukot löytyvät Tilastokeskuksen internet sivuilta osoitteesta www.stat.fi/til/vkp/

Valtion virkasuhteisten palkkatietoja on yhtäjaksoisesti saatavissa vuodesta 1963 ja työsopimussuhteisten vuodesta 1966 lähtien. Vuodesta 1965 lähtien on valtion virkasuhteisten palkkatilastoa tehty rekisterin pohjalta. Työsopimussuhteisten osalta rekisteripohjaisuuteen siirryttiin vuonna 1969. Ennen vuotta 1963 on tietoja kerätty erillisselvityksillä, joiden ansioksia on julkaistu mm. komiteamietinnöissä. Valtion työsopimussuhteisista tuntipalkkaisista julkaistiin vuoteen 1991 asti omaa palkkatilastosarjaa kunkin vuoden tammi-, maalis-, touko-, syys- ja marraskuulta.

Valtion sektorin tuotannossa käytettävät metatiedot on saatavissa Tilastokeskuksen palkkatilastosta. Palkansaajiin liittyviä tietoja on saatavissa myös Tilastokeskuksen työssäkäyntitilastosta, tutkintorekisteristä sekä yritysrekisteristä.

6 Tilastojen vertailukelpoisuus

Vuodesta 2007 alkaen ansiolaskentaa on muutettu valtion palkkatilastossa siten, että työaika- ja suoritusperusteiset lisät on laskettu vuoden viimeisen neljänneksen keskiarvosta. Tällä menetelmällä pyritään hyödyntämään aiempaa laajempaa tietosisältöä ja parantamaan tietojen vertailtavuutta vuosi-en välillä. Vuoden 2007 luvut on julkaistu Tilastokeskuksen kotisivuilla myös vuoden 2006 laskentatapaa käyttäen. Lisäksi vuoden 2006 luvut on saatavilla kotisivuilta uudella laskentamenetelmällä laskettuna.

Vertailtaessa lukuja vuoteen 2006 asti on vertailukelpoisuuden säilyttämiseksi käytettävä vuodelle 2006 vanhalla laskentamenetelmällä laskettuja lukuja. Vertailtaessa vuosia 2006 ja 2007 on käytettävä molempien vuosien kohdalla uudella menetelmällä tuotettuja lukuja.

Vuodesta 2003 lähtien tulospalkkiota ei ole sisältynyt säännöllisen työajan ansioon. Tilaston tiedusteluajankohta oli syyskuu vuodesta 1989 vuoteen 1993. Vuodesta 1994 lähtien tiedustelukuukautena on ollut marraskuu.

7 Selkeys ja eheys/yhtenäisyys

Valtion budjettitalouden palkansaajien ansioista ja lukumääristä Valtion Työmarkkinalaitos julkaisee myös tilastoja. Lukumääriä koskevia tilastoja julkaistaan lisäksi Tilastokeskuksen työssäkäyntitilastossa (vuositilasto) ja työvoimatutkimuksessa (kuukausitilasto).

Rajauksista ja luokitusten eroista johtuen tiedot eivät ole keskenään vertailukelpoisia.

Lähde: Palkat ja työvoimakustannukset, Tilastokeskus

Lisätietoja: Mika Idman (09) 1734 3445, Jussi Ritola (09) 1734 2580, palkat.valtio@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Kari Molnar

---

Päivitetty 30.10.2008