Etusivu > Tilastot > Valtion kuukausipalkat > 2020 > Laatuseloste: Valtion kuukausipalkat

Laatuseloste: Valtion kuukausipalkat

• 1 Tiedustelun tietosisältö
• 2 Tilastotutkimuksen menetelmäkuvaus
• 3 Tietojen oikeellisuus ja tarkkuus
• 4 Julkaistujen tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus
• 5 Tietojen saatavuus ja läpinäkyvyys/selkeys
• 6 Tilastojen vertailukelpoisuus
• 7 Selkeys ja eheys/yhtenäisyys

1 Tiedustelun tietosisältö

Valtion kuukausipalkat –tilasto perustuu Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksen (Palkeet) muodostamaan Tahti-aineistoon. Tahti-aineisto sisältää kuukausitason palkkatietoja valtioon palvelussuhteessa olevista kuukausipalkkaisista henkilöistä. Tilastokeskukselle toimitetaan Tahti-järjestelmästä loka-, marras- ja joulukuun tiedot tilastointikäyttöön.

Tietokannan tietosisältö on olennaisilta osiltaan seuraava: sukupuoli, henkilötunnus, suoritettuja tutkintoja koskevat tiedot, ulkomaalaisen kansalaisuus, virasto, viraston toimiala, työpaikan tai asemapaikan sijaintikunta, palvelussuhdetiedot, virka-/ammattinimike, säännöllinen työaika, palveluksessaoloaika valtiolla, henkilökohtainen palkka, säännöllisen työajan ansio, kokonaisansio, tulospalkkio, lomaraha ja palkkauksen täysimääräisyys.

Tutkinto-, ammattiluokitus- ja toimialatiedot täydennetään aineistoon Tilastokeskuksen rekistereistä.

1.2 Käytetyt luokitukset, käsitteet ja tilastolliset tunnusluvut

Tilaston sisältöä täydennetään Tilastokeskuksen ylläpitämillä luokituksilla ja tutkintorekisterin tiedoilla.

Toimialaluokitus: Tilastossa käytetään TOL 2008 -toimialaluokitusta, joka perustuu EU:n toimialaluokitukseen NACE Rev.2. Valtion virastot on luokiteltu toimialaluokituksen mukaisiksi Tilastokeskuksessa.

Ammattiluokitus: Tilastossa on käytetty vuodesta 2011 lähtien Ammattiluokitusta 2010. Ammattiluokitus 2010 noudattaa kansainvälistä ISCO-08 -luokitusta. Valtion ammatti- ja virkanimikkeet luokitellaan ammattiluokituksen mukaisiksi Tilastokeskuksessa.

Käsitteet

Säännöllisen työajan ansio sisältää henkilökohtaisen palkan lisäksi työaikalisät, muut säännöllisen työajan lisät sekä luontoisedut.

Kokonaisansio sisältää säännöllisen työajan ansion lisäksi yli- ja lisätyöpalkat, päivystys- ja varallaolokorvaukset sekä muut ei-säännöllisesti maksetut lisät. Kokonaisansio sisältää tulospalkkiot, muttei lomarahaa.

Tilastolliset tunnusluvut

Keskiarvo on aritmeettinen keskiarvo.

Keskihajonta kuvaa havaintoarvojen keskimääräistä poikkeamaa keskiarvosta.

Vaihtelu- eli variaatiokerroin (%) osoittaa, kuinka monta prosenttia havaintoarvojen keskihajonta on havaintoarvojen keskiarvosta. Tunnusluku mahdollistaa eri ryhmien sisäisen vaihtelun vertailun.

Mediaani on suuruusjärjestykseen asetettujen havaintoarvojen keskimmäinen arvo. Eli esimerkiksi ansio, jonka 50 % palkansaajista alittaa, ja 50 % palkansaajista ylittää.

Desiili ilmoittaa muuttujan arvot, joiden alapuolelle jakaumassa jää 10 % 20 %, ... , 90 % tapauksista. Esimerkiksi 1. desiilin mukaisen ansion alittaa 10 % palkansaajista ja 9. desiilin mukaisen ansion alle jää 90 % palkansaajista.

2 Tilastotutkimuksen menetelmäkuvaus

Valtion budjettitalouden piiriin (pl. yliopistot) kuuluvan henkilöstön lukumääristä ja palkoista kerätään tietoja Valtion työmarkkinalaitoksen omistamaan Tahti-järjestelmään kuukausittain. Tiedot kerää Valtiokonttori. Tahti-aineistosta toimitetaan Tilastokeskukselle palkkatilastointia varten loka-, marras- ja joulukuun tiedot. Tilastokeskus vie Tahti-aineistosta saamansa tiedot omaan tietokantaansa, josta tuotetaan tilastojulkaisun tarvitsemat tiedot. Julkistettavat tiedot ovat marraskuulta.

3 Tietojen oikeellisuus ja tarkkuus

Valtiokonttorin Tilastokeskukselle toimittama Tahti-aineisto kattaa koko valtion budjettitalouden henkilöstön. Tilasto kuvaa kattavasti valtion palkkarakennetta ja ansiotasoa.

Vuodesta 2015 alkaen tilaston tietosuojakäytänteitä on tarkennettu. Mikäli muuttujan kohdalla oleva tieto perustuu alle kolmen viraston tietoihin, sitä ei julkaista. Samoin menetellään, mikäli tieto perustuu yli 90-prosenttisesti yhden viraston tietoihin. Suurin vaikutus muuttuneella käytännöllä on tilaston tietokantataulukoissa, joista on käytänteen mukaisesti jouduttu suojaamaan useita tietoja.

Luotettavimmat palkkatiedot muodostuvat suurille ryhmille. Jos ryhmän suuruus jää alle 10 hengen tai jommankumman sukupuolen edustajia on 1–9 henkilöä, palkkatieto on korvattu kahdella pisteellä (••). Jos taas henkilöitä ei ole ollut ollenkaan, merkintä on viiva (-). Lisäksi jos yhden luokan suuruus on 1-3 henkilöä, niin samasta ryhmästä on korvattu tietosuojasyistä kahdella pisteellä myös toisen luokan palkkatiedot.

4 Julkaistujen tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus

Valtion kuukausipalkat on vuositilasto, ja sen palvelussuhdetiedot kuvaavat kyseisen tilastovuoden marraskuussa virka- tai työsopimussuhteessa valtioon olleita kuukausipalkkaisia palkansaajia.

5 Tietojen saatavuus ja läpinäkyvyys/selkeys

Valtion kuukausipalkat -tilasto julkaistaan HTML-muodossa, pdf-julkaisuna sekä StatFin -tietokantataulukoina Tilastokeskuksen internet-sivuilla osoitteessa www.stat.fi/til/vkp

Valtion palkansaajiin liittyviä tietoja on saatavissa myös Tilastokeskuksen työssäkäyntitilastosta ja tutkintorekisteristä.

6 Tilastojen vertailukelpoisuus

Valtion virkasuhteisten palkkatietoja on yhtäjaksoisesti julkaistu vuodesta 1963 ja työsopimussuhteisten palkansaajien vuodesta 1966 lähtien. Vuodesta 1965 lähtien valtion virkasuhteisten palkkatilastoa on tehty rekisterin pohjalta. Työsopimussuhteisten osalta rekisteripohjaisuuteen siirryttiin vuonna 1969. Ennen vuotta 1963 on tietoja kerätty erillisselvityksillä, joiden tuloksia on julkaistu mm. komiteamietinnöissä. Valtion työsopimussuhteisista tuntipalkkaisista julkaistiin vuoteen 1991 asti omaa palkkatilastosarjaa kunkin vuoden tammi-, maalis-, touko-, syys- ja marraskuulta.

Vuoteen 2005 asti tiedot saatiin Valtion henkilörekisteristä. Vuoden 2006 tiedoista lähtien tietolähteenä on käytetty Valtiokonttorin Tahti-järjestelmän tietoja. Samalla tiedustelun tietosisältö muuttui, eivätkä vuoden 2006 jälkeiset tulokset ole estimoinnista huolimatta täysin vertailukelpoisia aiempien vuosien lukuihin. Merkittävin sisällöllinen muutos oli siirtyminen suoriteperusteisesta tilastoinnista maksuperusteiseen tilastointiin. Tämän ohella vähennettyä palkkaa ja takautuvia palkaneriä marraskuussa saaneet estimoidaan täyttä palkkaa saaneiksi, mikäli heille voidaan löytää palkkatietoja joulu- tai lokakuulta. Vuonna 2019 oli poikkeuksellisesti pääosin käytössä lokakuun aineisto ja tätä aineistoa täydennettiin marras- ja joulukuun palkkatiedoilla. Lisäksi työaikalisät ja suoritusperusteiset joustavat lisät lasketaan kaikille valtion palkansaajille em. kolmen kuukauden keskiarvona, jottei vuosittainen vaihtelu lisien maksuajankohdassa vaikuttaisi tilaston vuosittaiseen vertailukelpoisuuteen.

Suomen yliopistot irtautuivat valtion talousarviotaloudesta 1.1.2010 uuden yliopistolain tullessa voimaan. Yliopistot ovat itsenäisiä oikeushenkilöitä, joko julkisoikeudellisia laitoksia tai säätiölain mukaisia yksityisoikeudellisia säätiöitä. Yliopistolain myötä yliopistot eivät ole kuuluneet vuodesta 2010 lähtien Valtiokonttorin Tahti-aineistoon, eivätkä siten myöskään Tilastokeskuksen valtion kuukausipalkat -tilastoon.

Teknologian tutkimuskeskus VTT yhtiöitettiin 1.1.2015 alkaen. Tämän myötä VTT ei kuulu valtion kuukausipalkat –tilastoon tilastovuodesta 2015 lähtien.

Ammattien luokittelutapaa uudistettiin vuoden 2014 tilastoon. Luokittelussa siirryttiin käyttämään työssäkäyntitilaston luokittelumenetelmiä palkkatilastojen omien päättelysääntöjen ohella. Työssäkäyntitilaston luokittelumenetelmät mahdollistivat ammattien aiempaa tarkemman määrityksen, ja etenkin Ammattiluokitus 2010:n tarkimmilla tasoilla ammattien tarkentuminen oli huomattavaa.

Ammattiluokituksen karkeimmalla tasolla (ns. yksinumerotaso) tietojen tarkentuminen oli vähäistä, muutokset olivat enintään joitain satoja ryhmää kohden. Tarkimmalla ammattiluokitustasolla (ns. viisinumerotaso) noin 17 500 palkansaajan luokitus muuttui. Täten tarkin ammattiluokitus muuttui noin 20 prosentilla valtion palkansaajista.

Ammattiluokitusta tarkennettiin vuoden 2015 tilastoon upseerien osalta. Tämän myötä upseerien määrä on kasvanut, ja aliupseerien määrä vähentynyt vuodesta 2014.

Valtiosektorin palkkatilastossa on otettu käyttöön tilastovuodesta 2017 alkaen Tilastokeskuksen kansallinen koulutusluokitus 2016. Luokituksessa on yksi uusi koulutusaste “4 Erikoisammattikoulutusaste”'. Koulutusaloissa on enemmän muutoksia, mm. tietojenkäsittely ja tietoliikenne on erotettu omaksi ryhmäkseen. Tästä syystä koulutuskohtaiset tiedot eivät ole täysin vertailukohtaisia aiempiin vuosiin verrattuna. Kansallisen koulutusluokituksen 2016 koulutusaste ja -alajako noudattaa kansainvälistä ISCED 2011 -luokitusta.

7 Selkeys ja eheys/yhtenäisyys

Myös Valtion Työmarkkinalaitos julkaisee tilastoja valtion budjettitalouden palkansaajien ansioista ja lukumääristä. Lukumääriä koskevia tilastoja julkaistaan lisäksi Tilastokeskuksen työssäkäyntitilastossa (vuositilasto) ja työvoimatutkimuksessa (kuukausitilasto). Rajauksista ja luokitusten eroista johtuen tiedot eivät ole keskenään vertailukelpoisia.

Lähde: Palkat ja työvoimakustannukset, Tilastokeskus

Lisätietoja: Matti Lahdenmäki 029 551 3690, Hanna Ahtonen 029 551 3536, palkat.valtio@tilastokeskus.fi

Vastaava osastopäällikkö: Hannele Orjala

---

Päivitetty 29.4.2021