Tämä sivu on arkistoitu.

5.4.2022 jälkeen julkaistut tiedot löydät uudistetulta sivustolta.

Siirry uudelle tilastosivulle

Vapaa-aikatutkimus 2002, laatuseloste

1 Tutkimuksen relevanssi

Tilastokeskuksen vapaa-aikatutkimus tuottaa tietoa muun muassa lukemisesta, radion ja television katsomisesta, liikunnan ja ulkoilun harrastamisesta ja yhteiskunnallisesta osallistumisesta. Tutkimuksen kohteena on ansiotyön ja muodollisen koulutuksen ulkopuolinen arki: miten ihmiset kokevat arkensa ja miten arki on mahdollisesti muuttunut.

Vapaa-aikatutkimus kuuluu Tilastokeskuksen omiin elinoloja eri näkökulmista kartoittaviin tutkimuksiin. Osarahoittajina ovat Opetusministeriö ja Yleisradio. Vapaa-aikatutkimuksia on tehty vuosina 1977, 1981, 1991 ja 2002.

2 Tutkimuksen menetelmäkuvaus

2.1 Otos

Tutkimuksen otos poimittiin kesällä 2002 Tilastokeskuksessa ylläpidettävästä väestötietokannasta, jota perustuu Väestörekisterikeskuksen väestötietojärjestelmään. Tavoiteperusjoukko muodostui manner-Suomessa asuvasta vähintään 10 vuotta täyttäneestä kotitalousväestöstä. Tästä joukosta poimittiin 5000 henkilön satunnaisotos, joka jaettiin satunnaistamalla kahteen osaan: 3500 haastattelua syksyllä 2002 ja 1500 haastattelua alkuvuodesta 2003. Jälkimmäistä osajoukkoa jouduttiin jälkikäteen supistamaan 1150:n suuruiseksi. Supistus tehtiin satunnaistamalla ja kaikkien kontrollijakaumien todettiin pysyneen virheettöminä. Näin ollen otoskooksi muodostui 4650 henkilöä.

2.2 Kato

Otoksen poiminnan jälkeen ilmenee usein, että osa mukaan valituista ei enää kuulu tutkimuksen perusjoukkoon eli muodostaa tutkimuksen kannalta ylipeittoa. Useimmiten kyseessä on ulkomaille muuttaneita, laitoshoitoon joutuneita sekä kuolleita. Vapaa-aikatutkimuksen suhteellisen pitkän kenttätyöajan kuluessa tällaisia ylipeittotapauksia löytyi yhteensä 76. Varsinainen kohdeperusjoukon määritelmän mukainen otoskoko oli siten 4574 henkilöä.

Vastauskato koostuu kahdesta osasta: yksikkökadosta sekä eräkadosta. Yksikkökadolla tarkoitetaan, että kaikki tutkimuksen tiedot jäävät puuttumaan. Yksikkökato jaetaan yleensä kolmeen pääasialliseen syyhyn: tavoittamatta jääneisiin, kieltäytyneisiin sekä muihin syihin. Vapaa-aikatutkimuksessa 2002 hyväksyttävät vastaukset saatiin yhteensä 3355 henkilöltä, joten yksikkökadon osuus oli 26,7 prosenttia kohdeperusjoukkoon kuuluvasta otoksesta. Suurin kadon osajoukko koostui eri syistä kieltäytyneistä (22,1 %), tavoittamatta jääneitä oli 3,8 % ja muista syistä katoon jääneitä 0,7 %.

Kadon jakautumisessa eri taustatekijöiden suhteen on selvää vaihtelua joissakin osajoukoissa. Kato on erityisen suurta kaikkein vanhimmassa ikäryhmässä sekä muita kuin suomen, ruotsin tai saamenkieltä puhuvien keskuudessa. Lisäksi aineisto paljastaa, että pääkaupunkiseudulla sekä muiden suurimpien kaupunkien ympäristöissä vastaamisaktiivisuus on yleisesti heikompaa kuin koko maassa keskimäärin.

Taulukko 1. Vapaa-aikatutkimuksen 2002 yksikkökato sukupuolen, äidinkielen ja kuntaryhmityksen mukaan

  Kato-osuus, %
Siitä kieltäytyneet Tavoittamatta jääneet Muu syy Otoskoko
Sukupuoli          
Miehet 27,2 22,2 4,4 0,6 2250
Naiset 26,1 22,0 3,2 0,8 2324
Äidinkieli          
suomi, saame 26,1 22,2 3,7 0,3 4275
ruotsi, norja, tanska 27,5 24,3 3,2 0 216
muu 51,9 13,6 11,1 27,2 81
tilastollinen kuntaryhmä          
kaupunkimaiset kunnat 29,6 24,0 4,6 1,0 2831
Muut taajaan asutut kunnat 24,1 20,9 2,9 0,3 781
Maaseutumaiset kunnat 20,1 17,6 2,3 0,2 962
Kaikki 26,7 22,1 3,8 0,7 4574

2.3 Painotus

Saadut vastaukset painotettiin vastaamaan vuoden 2002 lopun väestöjakaumia. Painotuksen tarkoituksena on tuottaa mahdollisimmat tarkasti kohdeperusjoukkoa vastaavat estimaatit ja samalla oikaista vastauskadosta mahdollisesti aiheutuvia vääristymiä.

Painotuksessa sovellettiin ns. kalibrointiestimaattoria, jota voidaan kutsua myös nimellä epätäydellinen jälkiositus. Siinä hyödynnetään perusjoukon informaatiota, tässä tapauksessa väestöjakaumia. Käytetyt väestöjakaumat olivat: väestö sukupuolen, 5-vuotisikäryhmän, maakunnan (jossa pääkaupunkiseutu erikseen) sekä tilastollisen kuntaryhmityksen mukaan. Painotus ajettiin CALMAR -ohjelmistolla. Aineistossa on kahdet painot: PAINOC2 korottaa tulokset perusjoukon tasolla ja NPAINO on skaalattu tuottamaan tulokset saatujen vastausten lukumäärän mukaiseksi.

Vaikka alkuperäiset painot ovat kaikille otokseen kuuluneille vakiot, aiheuttaa epätasainen kato niin paljon muutoksia, että kalibroidut painot vaihtelevat vastaajasta toiseen. Painojen variaatiokerroin on 18,5 %.

3 Tietojen oikeellisuus ja tarkkuus

Koska vapaa-aikatutkimus on otostutkimus, tuloksiin sisältyy otannasta aiheutuvaa satunnaisvaihtelua. Otostutkimuksissa ilmenevän satunnaisvaihtelun suuruutta voidaan arvioida keskivirheen ja luottamusvälien avulla.

Taulukoissa 2 ja 3 on esitetty vapaa-aikatutkimuksen keskivirheitä muutamalle keskeiselle tutkimusmuuttujalle.

Taulukko 2 Lukee päivittäin sanomalehteä

  Estimaatti, prosenttia Keskivirhe, %-yksikköä
Kaikki yhteensä 76,2 0,7
Miehet 78,6 1,0
Naiset 73,9 1,1
Ikä    
10-14 23,7 2,7
15-19 51,4 3,1
20-24 52,7 3,1
25-34 70,9 2,1
35-44 81,3 1,7
45-54 88,6 1,4
55-64 91,2 1,3
65-74 90,4 1,7
75- 87,8 2,3

Taulukko 3 Soittaa jotakin soitinta

  Estimaatti, prosenttia Keskivirhe, %-yksikköä
Kaikki yhteensä 14,1 0,6
Miehet 78,6 0,9
Naiset 73,9 0,8
Ikä    
10-14 23,7 3,2
15-19 51,4 2,7
20-24 52,7 2,3
25-34 70,9 2,3
35-44 81,3 1,5
45-54 88,6 1,7
55-64 91,2 1,3
65-74 90,4 1,7
75- 87,8 1,7

4 Tietojen ajantasaisuus ja saatavuus

Vapaa-aikatutkimus tehdään määräajoin noin 10 vuoden välein. Vapaa-aikatutkimuksen tietoja on julkaistu paperimuotoisena artikkelikokoelmajulkaisuina. Tietoja on saatavilla myös Tilastokeskuksen Internet-sivuilta. Tutkimuksesta on saatavilla tutkimuskäyttöön suunniteltuja maksullisia palveluaineistoja.

5 Tilastojen vertailukelpoisuus

Vapaa-aikatutkimuksen tiedoista on olemassa vertailukelpoiset aikasarja-aineistot vuosilta 1981-2002.

Tilastokeskuksen vuoden 1999/2000 ajankäyttötutkimus, vuoden 2006 tulo- ja elinolotutkimus (EU-silc) ja vuoden 2006 aikuiskoulutustutkimus (EU-aes) tuottavat myös tietoa kulttuuriosallistumisesta ja sosiaalisista suhteista. Sosiaalisista suhteista on olemassa aikasarjatietoa vuosilta 1986 ja 1994 tehdyissä elinolot -tutkimuksissa, ja vuoden 2002 vapaa-aikatutkimus jatkoi kyseisten tietojen tuottamista. Kysymykset säilytettiin lähes samoina, joten vertailukelpoisuus säilyi varsin hyvin.

Verrattaessa vapaa-aikatutkimuksen tietoja ajankäyttötutkimuksen tietoihin on otettava huomioon erot tiedon keruussa. Ajankäyttötutkimuksen kulttuuriharrastuksia koskevat kysymykset pyrittiin muotoilemaan vertailukelpoisiksi vapaa-aikatutkimuksen kanssa. Yleisesti ottaen ajankäyttö- ja vapaa-aikatutkimusten tulokset ovat varsin yhtenäiset. Koska vapaa-aika- ja ajankäyttötutkimukset suoritetaan ajallisesti lomittain, vertailukelpoisia aikasarjoja on mahdollista muodostaa. Vertailukelpoisia aikasarjatietoja on muodostettu mm. taidenäyttelyssä ja -museossa käymisestä, konserteissa käymisestä, jonkin soittimen soittamisesta, kirjoittamisesta ja kuvataiteen harrastamisesta.

Myös vuoden 2002 vapaa-aikatutkimuksen ja 2006 tulo- ja elinolotutkimuksen tuloksia verrattaessa tulokset kulttuuriosallistumisesta ovat varsin yhtenevät, kun kysytään kulttuuritilaisuuksissa käymistä. Sen sijaan käymisen useutta kysyttäessä tuloksissa on jo eroja.

Vastaamisprosessi tarkastelluissa kysymyksissä oli erilainen. Tulo- ja elinolotutkimuksessa kysyttiin tarkkaa määrää ja puhelimitse, kun taas Vapaa-aikatutkimuksessa kysymyksessä oli käyntihaastattelu, jossa vastausvaihtoehdot esitettiin vastaajalle kortin avulla. Yhteenvetona voidaan todeta, että kysymystapa tuotti eroja vastauksiin. Luvut eivät ole vertailukelpoisia keskenään, koska kysely-vastaamisprosessi on niin erilainen tarkastelluissa tutkimuksissa.

Sosiaalisesta osallistumisesta kysyttäessä tarkastellut tutkimukset erosivat toisistaan lähinnä sanamuodoissa ja vastausluokissa. Eroja tuloksissa ei voida pitää kovinkaan merkittävinä.

6 Selkeys ja yhtenäisyys

Osassa EL:n aineistoista sosiaalista osallistumista ja kulttuuriosallistumista koskevien kysymysten sanamuodot ja vastausvaihtoehdot poikkeavat toisistaan, toiset enemmän toiset vähemmän. Puhtaita vertailuasetelmia pystytään tekemään vain harvoin. Muutamien aiheiden kohdalla kysymykset ovat sanamuodoltaan ja vastausvaihtoehdoiltaan lähes samanlaisia tai ainakin osa vastausluokista on samanlaisia.

Kysymysten sanamuotoja koskevaa kansainvälistä tutkimusta on runsaasti, mutta kansallista tutkimusta vielä melko vähän. Yhdistävänä tekijänä näissä tutkimuksissa on havainnot surveyn herkästä luonteesta. Eli pienetkin muutokset sanamuodoissa ja vastausluokissa saavat aikaan joskus huomattaviakin eroja vastausjakaumissa. Tätä taustaa vasten EL:n kulttuuriosallistumista ja sosiaalista osallistumista koskevat erilaiset tulokset eri tutkimuksissa ovat täysin ymmärrettäviä. Tämä tulee ottaa huomioon tulosten raportoinnissa ja tiedon käytössä. Tasoa koskevia tietoja tulkitessa eri tutkimukset voivat haarukoida tutkimuksen kohteena olevan ilmiön tasoa, mutta faktamaista tiedon käyttöä tulisi välttää.


Päivitetty 19.12.2007

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Vapaa-ajan osallistuminen [verkkojulkaisu].
2002, Vapaa-aikatutkimus 2002, laatuseloste . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 25.11.2024].
Saantitapa: https://www.stat.fi/til/vpa/2002/vpa_2002_2007-12-19_laa_001.html