Etusivu > Tilastot > Vapaa-ajan osallistuminen > 2017 > Lukemisen muutokset > 1. Kirjojen lukeminen lisääntynyt – luettujen kirjojen määrä pienentynyt

1. Kirjojen lukeminen lisääntynyt – luettujen kirjojen määrä pienentynyt

Kirjojen lukeminen on yksi suomalaisten yleisimmistä harrastuksista. 77 prosenttia 10 vuotta täyttäneestä väestöstä ilmoitti lukeneensa vähintään yhden kirjan puolen vuoden aikana. Määrä on jonkin verran suurempi kuin vuonna 2002. Naiset lukevat kirjoja enemmän kuin miehet, ja näin on ollut jo 1980-luvun alusta lähtien.

Kuvio 1. Kirjojen lukeminen kuuden kuukauden aikana, %

Yleisintä lukeminen on 10–14-vuotiaiden keskuudessa. Heistä yli 90 prosenttia oli kyseisen puolen vuoden aikana lukenut jonkin kirjan. 65 vuotta täyttäneet olivat lukeneet kirjoja vähiten, mutta heidän lukemisharrastuksensa oli kuitenkin eniten lisääntynyt 2000-luvun alkuun verrattuna. 15–24-vuotiaat oli ainoa ikäryhmä, jossa kirjoja lukeneiden osuus oli vähentynyt.

Sosioekonomisen aseman mukaan tarkasteltuna ylemmät toimihenkilöt lukivat kirjoja eniten: heistä 88 prosenttia oli lukenut jonkin kirjan puolen vuoden aikana. Myös asuinpaikalla on merkitystä lukemisharrastuksen suhteen: pääkaupunkiseudulla luettiin eniten (84 %) ja harvaan asutulla maaseudulla vähiten (67 %).

1.1 Erityisesti nuorten aktiivilukeminen laskenut jyrkästi

Vaikka kirjojen lukeminen on edelleen yleistä, luettujen kirjojen määrä on huomattavasti vähentynyt. Vielä vuonna 1981 noin joka kolmas ja vuosina 1991 ja 2002 noin joka neljäs 10 vuotta täyttänyt oli lukenut vähintään kymmenen kirjaa viimeisen puolen vuoden aikana. Vuonna 2017 enää 13 prosenttia 10 vuotta täyttäneistä oli vähintään kymmenen kirjaa lukenut aktiivilukija. Yleisintä aktiivilukeminen on 10–14-vuotiailla, joista 23 prosenttia oli aktiivilukijoita. Vielä 1980-luvun alussa tämän ikäisistä 61 prosenttia oli kuulunut aktiivilukijoihin.

Vähiten aktiivilukijoita oli 15–24-vuotiaiden nuorten miesten joukossa. Heistä vain neljä prosenttia oli lukenut vähintään 10 kirjaa viimeisen puolen vuoden aikana vuonna 2017. Vielä 2000-luvun alussa ikäryhmän miehistä joka kymmenes ja 1980-luvun alussa 40 prosenttia kuului aktiivilukijoihin. 15–24-vuotiaista nuorista naisista kahdeksan prosenttia kuului aktiivilukijoihin eli oli lukenut vähintään 10 kirjaa puolen vuoden aikana. Vuonna 2002 ikäryhmän naisista noin joka kolmas ja 1980-luvun alussa yli puolet kuului aktiivilukijoihin. Aktiivilukijoiden osuus on siis myös nuorten naisten keskuudessa laskenut jyrkästi. Epäilemättä erityisesti aktiivilukemisen vähenemiseen on vaikuttanut internetin ja sosiaalisen median käytön voimakas kasvu ja sen viemä aika kirjojen lukemiselta.

Kuvio 2. Lukenut vähintään 10 kirjaa kuuden kuukauden aikana, %

1.2 Jännitys- ja salapoliisiromaanit ovat suosittua kaunokirjallisuutta, tietokirjoista suositaan ruoka-aiheisia kirjoja

Vapaa-aikatutkimuksessa on kysytty erilaisten kirjatyyppien lukemista. Kaunokirjallisuuden tyypeistä suosittuja ovat jännitys- ja salapoliisiromaanit. Vuonna 2017 niitä luki yli neljännes 10 vuotta täyttäneestä väestöstä, ja niiden suosio on pysynyt samana vuoteen 2002 verrattuna. Muistelmat ja elämäkerrat sekä fantasia- ja scifikirjat ovat myös suosittuja, ja näiden kirjatyyppien suosio on lisääntynyt vuodesta 2002. Myös lasten ja nuorten kirjojen suosio on kasvanut vuodesta 2002, mikä selittyy lasten lukemisharrastuksen yleisyydellä. Tietokirjoista suosituimpia ovat ruokaan, ruoanlaittoon ja ravintoon liittyvät kirjat sekä terveyteen ja elämäntaitoon sekä urheiluun ja liikuntaan liittyvät kirjat. Myös työhön tai opiskeluun liittyviä kirjoja luetaan runsaasti, ja tällä tarkoitetaan nimenomaan vapaaehtoisesti luettavia kirjoja, eikä pakollisia koulukirjoja siis lasketa mukaan. Novelli- tai runokokoelmien ja sota-aiheisten kirjojen lukeminen on jatkuvasti vähentynyt.

Kuvio 3. Eri kirjatyyppien lukeminen kuuden kuukauden aikana, 10 vuotta täyttänyt väestö, %

1.3 Seniorit suosivat kotimaista kaunokirjallisuutta, lapset ja nuoret ulkomaista

Suomessa julkaistaan selvästi enemmän ulkomaista kuin kotimaista kirjallisuutta (Kulttuuritilaston taulukkopalvelu). Lukijat kuitenkin suosivat varsin tasaisesti sekä kotimaista että ulkomaista kaunokirjallisuutta. Hieman yli neljännes kaunokirjallisuuden lukijoista ilmoitti lukevansa enimmäkseen kotimaista kaunokirjallisuutta. Noin joka kolmas luki enimmäkseen ulkomaista kaunokirjallisuutta. Hieman yli 40 prosenttia ilmoitti lukevansa molempia yhtä paljon. Ikäryhmittäin tarkasteltuna kotimaisen kirjallisuuden suosio lisääntyy selvästi mitä vanhemmista lukijoista on kyse.

1.4 Miehet lukevat enimmäkseen miesten kirjoittamaa ja naiset sekä miesten että naisten kirjoittamaa kaunokirjallisuutta

Enimmäkseen miesten kirjoittamaa kaunokirjallisuutta ilmoitti lukevansa neljännes kaunokirjallisuuden lukijoista, kun taas enimmäkseen naisten kirjoittamaa kaunokirjallisuutta luki 16 prosenttia kaunokirjallisuuden lukijoista. 58 prosenttia kaunokirjallisuuden lukijoista ilmoitti lukevansa yhtä paljon naisten ja miesten kirjoittamaa kaunokirjallisuutta. Tässä sukupuolen merkitys on erittäin suuri. Kaunokirjallisuuden mieslukijoista yli puolet ilmoitti lukevansa enimmäkseen miesten kirjoittamaa kaunokirjallisuutta, kun taas kaunokirjallisuuden naislukijoista yli neljännes ilmoitti lukevansa enimmäkseen naisten kirjoittamaa kaunokirjallisuutta. Vain prosentti kaunokirjallisuuden mieslukijoista ilmoitti lukevansa enimmäkseen naisten kirjoittamaa kaunokirjallisuutta. Kaunokirjallisuuden naislukijoista alle 10 prosenttia ilmoitti lukevansa enimmäkseen miesten kirjoittamaa kaunokirjallisuutta. 47 prosenttia kaunokirjallisuuden mieslukijoista ja 65 prosenttia kaunokirjallisuuden naislukijoista ilmoitti lukevansa yhtä paljon naisten ja miesten kirjoittamaa kaunokirjallisuutta.

1.5 Vajaa viidennes lukenut kirjoja verkossa tai sähköisesti

Vajaa viidennes 10 vuotta täyttäneestä väestöstä oli lukenut kirjoja verkossa tai sähköisesti. Sukupuolten välillä ei ollut juuri eroa. Nuoret (15–24-vuotiaat) ja nuoret työikäiset (25–44-vuotiaat), ylemmät toimihenkilöt ja pääkaupunkiseudulla asuvat lukivat kirjoja verkossa tai sähköisesti eniten, ja 65 vuotta täyttäneet vähiten.

Kuvio 4. Kirjojen lukeminen verkossa tai sähköisesti 2017, %

Tietokone, älypuhelin ja tabletti ovat suunnilleen yhtä suosittuja sähköisten kirjojen lukuvälineitä. Sen sijaan sähköinen lukulaite (esimerkiksi Kindle) ei ole yleinen: vain kaksi prosenttia oli lukenut kirjoja sähköisellä lukulaitteella.

1.6 Lapsille ääneen lukeminen on yleistä

Kirjojen lukeminen lapsille ääneen on jo pitkään kuulunut suomalaiseen kirjalliseen kulttuuriin. Kirjojen lukeminen lapsille on edelleen yleistä. 80 prosenttia niistä, joiden kotona asui alle 7-vuotiaita lapsia, luki perheensä lapsille kirjoja ääneen vähintään kerran viikossa, ja 43 prosenttia luki lapsille päivittäin. Kirjojen lukeminen lapsille ääneen on yhtä yleistä nyt kuin 2000-luvun alussa. Tässä asiassa internet ja sosiaalinen media ei siis ole muuttanut kirjallista kulttuuria Suomessa.

Lähteet:
Kulttuuritilaston taulukkopalvelu . Tilastokeskus.

Lähde: Vapaa-ajan osallistuminen, Tilastokeskus

Lisätietoja: Riitta Hanifi 029 551 2946, Hannu Pääkkönen 029 551 3229, Juha Haaramo 029 551 3666

Vastaava osastopäällikkö: Jari Tarkoma

---

Päivitetty 25.4.2019