2. Netti korvannut vain osan aiemmasta musiikin kuuntelusta
Internet on tuonut loputtoman musiikkitarjonnan, valtavan äänitehistorian ja globaalin radiotarjonnan lähes jokaisen ulottuville. Myös kotimaisia radiokanavia on tarjolla enemmän kuin koskaan. Kaikesta tästä huolimatta musiikin kuuntelu on vähentynyt 1990- ja 2000-lukujen alkuun verrattuna. Vaikuttaa siltä, että internet ja musiikin suoratoistopalvelut ovat korvanneet vain osan entisestä musiikin tallenne- ja radiokuuntelusta, vaikka esimerkiksi YouTubesta onkin tullut toiseksi suosituin musiikkimedia radion jälkeen. Aika näyttää, mikä vaikutus 2020-luvulla voimaan tulevalla EU:n tekijänoikeusdirektiivillä on YouTubeen musiikkimediana.
Kuvio 4. Musiikin kuuntelumediat, 10 vuotta täyttäneet %
2.1. Radion asema musiikin kuuntelussa heikentynyt
Musiikin kuuntelu radiosta on selvästi vähentynyt aiemmista vuosikymmenistä, vaikka koko 10 vuotta täyttäneessä väestössä radio onkin edelleen suurin musiikkimedia. Vielä 1990- ja 2000-luvun alussa yli 90 prosenttia suomalaisista kuunteli musiikkia radiosta, mutta vuonna 2017 enää noin 70 prosenttia. Vähenemistä on tapahtunut kaikissa ikäryhmissä. Onko laskun syynä kaupallisen radiotoiminnan keskittyminen ja formaattiradioiden nousu vai ainoastaan musiikin kulutuksessa tapahtuneet muutokset? Muutoksen taustalla lienee useampia tekijöitä, kuten myös muussa mediatarjonnassa ja kulutuksessa sekä ajankäytön rakenteessa tapahtuneet muutokset.
Vielä suurempi pudotus on tapahtunut musiikin kuuntelussa tallenteilta (fyysisiltä äänitteiltä), mikä tarjonnan kuihtumisen ja muiden vaihtoehtojen yleistymiseen nähden ei ole yllätys ( Kulttuuritilaston taulukkopalvelu) . 1980-luvun alussa lähes 90 prosenttia, 1990-luvun alussa reilut 80 prosenttia ja 2000-luvun alussa vielä kolme neljästä suomalaisesta kuunteli musiikkia tallenteilta. Vuonna 2017 enää reilu kolmannes kuunteli musiikkia fyysisiltä äänitteiltä.
YouTube ja musiikin suoratoistopalvelut ovat korvanneet musiikin kuuntelua radiosta ja tallenteilta varsinkin lasten ja nuorten keskuudessa. Radion, YouTuben, suoratoistopalvelujen ja tallenteiden lisäksi musiikkia kuunnellaan myös muista medioista, joista suosituin on televisio. Television rooli musiikkimediana on ikäryhmistä selvästi suurin yli 74-vuotiaiden keskuudessa.
Kuvio 5. Musiikin kuuntelumediat sukupolven mukaan 2017, %
2.2 Sukupolvella yhteys musiikkimedioiden käyttöön
Musiikin kuuntelu radiosta ja tallenteilta kasvaa lineaarisesti siirryttäessä nuoremmasta sukupolvesta vanhempaan aina 1940-luvulla syntyneisiin asti. Tosin 1940- ja 50-luvulla syntyneiden keskuudessa musiikin kuuntelu radiosta tai tallenteilta oli kummassakin kohortissa likimain yhtä yleistä.
Suoratoistopalvelujen ja YouTuben kohdalla trendi on käänteinen: YouTuben käyttö musiikin kuunteluun vähenee tasaisesti siirryttäessä nuoremmasta sukupolvesta vanhempaan. Musiikin suoratoistopalvelujen käyttö oli puolestaan suurimmillaan 1990-luvulla syntyneiden keskuudessa vähentyen sen jälkeen lineaarisesti nuoremmasta ikäkohortista vanhempaan.
Ikäryhmistä musiikin kuuntelun osuus radiosta oli suurin 55–74-vuotiailla (86 %), sen sijaan 10–19-vuotiaista ainoastaan noin 40 prosenttia kertoi kuuntelevansa musiikkia radiosta. Tallenteilta kuuntelu oli yleisintä 65–74-vuotiaiden (50 %) ja vähäisintä 10–19-vuotiaiden (10 %) keskuudessa. Nuorimmille sukupolville internet ja älypuhelimet ovatkin epäilemättä tutumpia käyttöliittymiä kuin perinteinen FM-radio tai levysoitin. Musiikin kuuntelun osuus YouTubesta (77 %) ja musiikin suoratoistopalveluista (80 %) olikin suurin 15–19-vuotiaiden ikäryhmässä.
Lähde: Vapaa-ajan osallistuminen, Tilastokeskus
Lisätietoja: Juha Haaramo 029 551 3666, Riitta Hanifi 029 551 2946, Hannu Pääkkönen 029 551 3229, vapaa-aika@tilastokeskus.fi
Vastaava tilastojohtaja: Jari Tarkoma
Päivitetty 22.5.2019
Suomen virallinen tilasto (SVT):
Vapaa-ajan osallistuminen [verkkojulkaisu].
Musiikin kuuntelu 2017,
2. Netti korvannut vain osan aiemmasta musiikin kuuntelusta
. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 27.12.2024].
Saantitapa: https://www.stat.fi/til/vpa/2017/04/vpa_2017_04_2019-05-22_kat_002_fi.html