3. Suurin osa kuuntelee pop- tai rockmusiikkia
Melkein 70 prosenttia 10 vuotta täyttäneestä väestöstä kuunteli pop- tai rockmusiikkia vuonna 2017. Kahdeksan prosenttia suomalaisista kuunteli pelkästään ulkomaista ja viisi prosenttia pelkästään kotimaista popmusiikkia tai rockia. Suurin osa väestöstä (55 %) kuunteli sekä kotimaista että ulkomaista pop- tai rockmusiikkia. Vain ulkomaista ”poprockia” suosittiin suhteellisesti sitä enemmän, mitä nuoremmasta ikäluokasta oli kysymys. 2000-luvulla syntyneistä noin viidennes kuunteli vain ulkomaista pop- tai rockmusiikkia. Niin rock- kuin popmusiikinkin suosio laskee roimasti siirryttäessä 1940-luvulla tai sitä ennen syntyneisiin ikäluokkiin.
Alueellisesti tarkastellen pelkästään vain suomipoppia tai -rockia kuunneltiin suhteellisesti eniten maaseutumaisissa kunnissa (8 %) ja vähiten pääkaupunkiseudulla (3 %). Vain ulkomaista rock- tai popmusiikkia kuunneltiin puolestaan eniten pääkaupunkiseudulla (11 %) ja vähiten maaseutumaisissa (6 %) ja taajaan asutuissa kunnissa (5 %). Niiden osuus, jotka eivät kuunnelleet ollenkaan pop- tai rockmusiikkia oli suurin maaseutumaisissa kunnissa (41 %) ja pienin pääkaupunkiseudulla (28 %) ja muualla Uudellamaalla (27 %).
Kuvio 6. Pop- tai rockmusiikin kuuntelu sukupolven mukaan 2017, %
3.1. Heavyn ja hip hopin kuuntelu kaksinkertaistunut 15 vuodessa
Vapaa-aikatutkimuksessa musiikin kuuntelua ja mielimusiikkia kysyttiin sekä omin sanoin vastattavilla kysymyksillä että valmiiksi luokitelluilla monivalintakysymyksillä. Tässä tarkastellaan jälkimmäisen kysymystyypin tuloksia. Vuosina 1991 ja 2002 pop- tai rockmusiikin kuuntelua kysyttiin yhdellä ja samalla kysymyksellä toisin kuin vuonna 2017. Vuonna 1991 musiikin kuuntelun monivalintakysymysosio oli populaarimusiikin osalta suppea ja musiikin kuuntelua lajityypeittäin kysyttiin vain 15 vuotta täyttäneiltä. Vuosivertailut on tehty näistä lähtökohdista.
Pop tai rock oli eniten kuunneltu musiikkilajien kokonaisuus yli 14-vuotiaassa väestössä. Näitä musiikkilajeja kuunneltiin vuonna 2017 enemmän kuin iskelmä- tai viihdemusiikkia, jota vielä 2000- ja 1990-luvun alussa kuunneltiin selvästi eniten.
Pop- ja rockmusiikin lisäksi suosiota ovat selvästi lisänneet elektroninen tanssimusiikki (EDM), hip hop sekä heavy, joista kahden viimeksi mainitun kuuntelu on kaksinkertaistunut 1990-luvun alusta. Jazzin, reggaen ja perinteisten afroamerikkalaisten populaarimusiikin lajien suosio on säilynyt jokseenkin ennallaan parin tai kolmen vuosikymmenen aikana.
Siinä missä usean populaarimusiikin lajin kuuntelu on lisääntynyt, on klassisen, hengellisen ja kansanmusiikin kuuntelu vähentynyt huomattavasti. Jazzia sekä iskelmä- ja viihdemusiikkia lukuun ottamatta musiikin kuuntelussa on nähtävissä samansuuntainen muutostrendi kuin erityyppisissä konserteissa käymisessäkin ( Kulttuuriosallistumisen muutokset ).
Kuvio 7. Musiikin kuuntelu lajityypeittäin, 15 vuotta täyttäneet, %
3.2 Kolmannes miehistä kuuntelee metallimusiikkia
Miehet suosivat naisia selvästi enemmän kitaravetoisia äänekkäitä musiikkityylejä kuten heavy metallia, rockia ja punkia, mutta myös elektronista tanssimusiikkia (EDM). Naiset kuuntelivat puolestaan miehiä enemmän pop-, iskelmä- ja viihdemusiikkia sekä klassista ja hengellistä musiikkia.
Musiikkimieltymykset ovat usein yhteydessä sukupuoleen, mutta myös ikään ja ennen kaikkea sukupolveen (esim. Ekholm 2005; Salminen 1991). Esimerkiksi 25–44-vuotiaiden miesten musiikin kuuntelussa heavy metal oli keskeisessä asemassa, mutta yli 64-vuotiailla heavy oli yksi torjutuimmista musiikkityyleistä.
Kuvio 8. Suosituimmat musiikin lajit, 10 vuotta täyttäneet 2017 %
3.3 Pop ja rap 10–14-vuotiaiden kuunnelluimmat musiikin lajit
10-14-vuotiailla kuunnelluimpia musiikin lajeja olivat pop, rap tai hip hop, EDM ja kotimainen iskelmä. Lisäksi pojilla viiden suosituimman musiikin lajin joukkoon nousi rock tai punk ja tytöillä klassinen musiikki. Tyttöjen keskuudessa ylivoimainen suosikki oli popmusiikki. Tytöistä yli 80 prosenttia ja pojista 56 prosenttia kuunteli popmusiikkia. Tytöt suosivat selvästi poikia enemmän klassista musiikkia. Pojat puolestaan suosivat selvästi tyttöjä enemmän elektronista tanssimusiikkia, hip hoppia, ja rock-genreitä, kuten heavyä (14 %). Kotimaisen iskelmän suosion taustalla 10–14-vuotiaiden ja nuorten naisten keskuudessa voi hyvinkin olla ns. uusiskelmä ja iskelmän uusi tuleminen varsinkin uuden sukupolven naisartistien esittämänä.
Kuvio 9. Suosituimmat musiikin lajit, 10–14-vuotiaat 2017 %
3.4 Hip hop on uusi rock
Suosituimmat musiikin lajit 15–24-vuotiaiden keskuudessa olivat pop, rap tai hip hop, rock tai punk sekä EDM. Hip hopista tai rapista näyttää tulleen uusi ”nuorisomusiikin” lajityyppi ohittaen suosiossaan rockmusiikin. Nuorten naisten keskuudessa ylivoimainen suosikki oli popmusiikki. 15–24-vuotiaista naisista lähes 90 prosenttia ja miehistä runsaat 60 prosenttia kuunteli popmusiikkia. Nuoria miehiä selvästi enemmän nuoret naiset suosivat kotimaista iskelmää ja nuoret miehet selvästi naisia enemmän elektronista tanssimusiikkia, rockia tai punkia ja heavy metallia. Tässäkin ikäryhmässä naiset kuuntelivat klassista musiikkia enemmän kuin miehet.
Kuvio 10. Suosituimmat musiikin lajit, 15–24-vuotiaat 2017 %
3.5 Rockin kuuntelu keski-ikäistynyt
Tällä vuosikymmenellä elektroninen tanssimusiikki on selvästi lyönyt itsensä läpi alle 45-vuotiaiden, varsinkin miesten keskuudessa. Rockmusiikin, etenkin heavyn kuuntelu, näyttää puolestaan keski-ikäistyneen. Vuonna 2017 heavy metallin kuuntelu oli suurinta 35–44-vuotiaiden miesten keskuudessa (62 %) ja muun rockmusiikin kuuntelu 25–44-vuotiaiden miesten keskuudessa (72 %). Siinä missä nuorten aikuisten ja nelikymppisten miesten kuuntelussa rockmusiikin tyylilajit olivat hyvin keskeisiä, vastaavan ikäiset naiset suosivat omassa kuuntelussaan miehiä enemmän popahtavampaa, iskelmällisempää ja viihteellisempää musiikkia.
Kuvio 11. Suosituimmat musiikin lajit, 25–44-vuotiaat 2017 %
Kolmannes 45–64-vuotiaista kuuntelee rockmusiikkia. Tämän ikäisistä miehistä yli 40 prosenttia kuunteli rockia tai punkia ja neljännes heavyä. Vaikka rock- ja popmusiikki ovat vielä tässä ikäluokassa suosituimpia musiikin lajeja, on iskelmä- ja viihdemusiikki noussut myös 45–64-vuotiailla miehillä kuunneltuimpien musiikin lajien joukkoon. Selkeitä ja jo ennestään tuttuja sukupuolittaisia eroja musiikin kuuntelussa silti löytyy vielä tässäkin ikäryhmässä. Naiset kuuntelivat selvästi enemmän iskelmä- tai viihdemusiikkia sekä klassista musiikkia ja miehet selvästi enemmän heavyä, rockia tai punkkia.
Kuvio 12. Suosituimmat musiikin lajit, 45–64-vuotiaat 2017 %
3.6 Kolme neljästä yli 64-vuotiaasta kuuntelee kotimaista iskelmää
Kotimaisen iskelmän (75 %), klassisen (33 %), hengellisen (21 %) ja kansanmusiikin (10 %) kuuntelu oli ikäryhmistä suurinta yli 64-vuotiaiden keskuudessa. Tässä ikävaiheessa naisten ja miesten musiikkimaku alkaa jo samankaltaistua. Toki naiset kuuntelivat tässäkin ikäryhmässä enemmän klassista ja hengellistä musiikkia kuin miehet, mutta esimerkiksi iskelmää tai viihdemusiikkia ja jazzia eläkeikäiset miehet ja naiset kuuntelivat yhtä paljon.
Jazzia 65 vuotta täyttäneet kuuntelivat 25–44-vuotiaiden ohella ikäryhmistä eniten (14 %). Kaupunki-maaseutu-luokituksen mukaan koko 10 vuotta täyttäneessä väestössä jazzia kuunneltiin puolestaan eniten sisemmillä kaupunkialueilla (18 %) ja vähiten harvaan asutulla maaseudulla (4 %).
Rockmusiikkia yli 64-vuotiaat kuuntelivat ikäluokista selkeästi vähiten, ainoastaan seitsemän prosenttia kertoi kuuntelevansa sitä. Vielä marginaalisempaa, prosentin tai parin luokkaa, seniorien keskuudessa oli heavyn, rapin tai elektronisen tanssimusiikin kuuntelu.
Kuvio 13. Suosituimmat musiikin lajit, yli 64-vuotiaat 2017 %
Lähde: Vapaa-ajan osallistuminen, Tilastokeskus
Lisätietoja: Juha Haaramo 029 551 3666, Riitta Hanifi 029 551 2946, Hannu Pääkkönen 029 551 3229, vapaa-aika@tilastokeskus.fi
Vastaava tilastojohtaja: Jari Tarkoma
Päivitetty 22.5.2019
Suomen virallinen tilasto (SVT):
Vapaa-ajan osallistuminen [verkkojulkaisu].
Musiikin kuuntelu 2017,
3. Suurin osa kuuntelee pop- tai rockmusiikkia
. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 22.11.2024].
Saantitapa: https://www.stat.fi/til/vpa/2017/04/vpa_2017_04_2019-05-22_kat_003_fi.html