Etusivu > Tilastot > Valtion tulot ja menot alueittain > Laatuseloste: Valtion tulot ja menot alueittain

Laatuseloste: Valtion tulot ja menot alueittain

1. Tilastotietojen relevanssi

1.1 Tilastokeskus on pyytänyt ja saanut valtion tilivirastoilta tiedot niiden tulojen ja menojen aluejaosta vuodesta 1978 lähtien. Aluetiedot kysytään maakuntatasolla pääkaupunkiseutua lukuun ottamatta.

1.2 Esitellään tilaston ymmärtämisen kannalta olennaiset käsitteet, käytetyt luokitukset, tutkimuskohde, tietojen kerääjä ja tiedonantajat.

1.3 Tietoja käytetään aluepoliittisen päätöksenteon tukena, valtion oman toiminnan kehittämisen avustamiseksi sekä aluetilinpidon eräänä perustietokantana. Suomen liittyminen EU:n jäseneksi on lisännyt merkittävästi alueellisen tiedon tarvetta ja vaatimuksia.

2. Tilastotutkimuksen menetelmäkuvaus

2.1 Tilaston perusjoukko on kokonaistutkimus eli kaikki valtion tilivirastot vastaavat kyselyyn. Tiedonkeruutapana menojen osalta (ja myös sekalaisten tulojen) on sähköinen esitäytetty lomake, joka on erilainen jokaiselle tilivirastolle ko. viraston tilinpäätöksen mukaan. Käyttömenoja ja investointimenoja varten on erillinen lomake kullekin virastolle. Verotulojen puolella kyse on enemmän tutkimustyyppisestä selvityksestä, jossa jokaista veron aluejakaumaa varten on kehitetty oma laskentamalli.

3. Tietojen oikeellisuus ja tarkkuus

3.1 Mukana on koko valtion tilinpäätös. Se jaetaan lähes kokonaan menojen osalta rahojen viimekätisen käytön perusteella ja verotulot niiden viimekätisen maksaja-alueen perusteella. Jos siis raha menee ensin budjetista jollekin välittäjäorganisaatiolle niin jakoperusteena on tämän edelleen välittämä lopullinen aluejakauma eikä ensijako. Samoin veropuolella haetaan todellisen eikä muodollisen maksajan aluetta.

3.2 Menokyselyssä pieni osa joudutaan jättämään jakamattomaksi, koska eri syistä aluetietoja ei saada. Tämän osuus on viime aikoina ollut puolen prosentin luokkaa esim. v. 2002 0,51% käyttömenoista. Jakamattoman osan merkitys on siten aika pieni. Virheellisiä aluejakoja lienee mahdollista syntyä erityisesti erilaisille yhteisöille maksettujen valtionapujen kohdentamisessa. Suurimmat näistä pyritään selvittämään tapauskohtaisesti, mutta joissakin tapauksissa selvittäminen on mahdotonta. Kyse on tällöin siitä, että valtionapu on maksettu jonkin valtakunnallisen keskusjärjestötyyppisen organisaation tilille. Vaikka siirto pääosin kohdentuukin pääkaupunkiseudulle, niin osa siitä menee myös muualle. Tästä osuudesta rahan jakajalla tai ao. järjestöillä ei ole tietoja.

Jossain määrin käytetään myös erilaisiin rekistereihin pohjautuvia korvikejakaumia, jos aitoja ei ole saatavilla. Näissä saattaa olla joitakin epätarkkuuksia mutta suurin piirtein ao. rekisterit kuvaavat todellista aluejaon tilannetta.

3.3 Tarvittaessa taulukoidaan estimaateille pääluokitusten mukaan tutkimuksen laatuun liittyviä tunnuslukuja, joista esimerkkinä otantatutkimuksessa otanta-asetelmaan perustuvat keskivirheiden ja/tai luottamusvälien sekä asetelmakertoimien estimaatit.

4. Julkaistujen tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus

4.1 Tilasto tehdään parillisina vuosina.

4.2 Kyseessä on lopullinen tieto.

4.3 Tietojen julkistus tapahtuu suurin piirtein vuoden viiveellä menojen osalta ja puolentoista tulojen kohdalla.

5. Tietojen saatavuus ja läpinäkyvyys/selkeys

5.1 Julkaisukanavia ovat Tilastokeskuksen StatFin -palvelu ja tilaston kotisivut.

5.2 Yksityiskohtaiset tiedot ovat saatavilla tilaston vastuuhenkilöltä.

6. Tilastojen vertailukelpoisuus

6.1 Valtion liikelaitosten muuttuminen budjetin ulkopuolelle on ehkä suurin ongelma eri vuosien vertailussa. Entisten liikelaitosten toiminta on aina ollut hyvin epätasaisesti sijoittunutta ja vuosivertailussa tämä on otettava huomioon.

Maakuntatason tietoja on vuodesta 1996 lähtien.

7. Selkeys ja eheys/yhtenäisyys

7.1 Tietoja voi käyttää yhdessä aluetilinpidon kanssa. Kuitenkin mielekkäintä lienee käyttää silloin enemmän prosenttipohjaisia jakaumia. Tulojen ja menojen alueellisen kohdentumisen vertailussa pitää ottaa huomioon vuotuinen epätasapaino. Siten ne pitää ennen suoraa vertailua muuntaa samannimisiksi eli tulot korottaa koko maan tasolla.

---

Päivitetty 23.8.2005