Etusivu > Tilastot > Kansantalouden tilinpito > 2008 > Bruttokansantuote kasvoi yhden prosentin vielä viime vuonna

Bruttokansantuote kasvoi yhden prosentin vielä viime vuonna

Suomen bruttokansantuote kasvoi Tilastokeskuksen tarkistettujen ennakkotietojen mukaan viime vuonna 1,0 prosenttia. Helmikuussa julkaistujen ensimmäisten en-nakkotietojen mukaan kasvu oli 0,9 prosenttia. Bruttokansantuote eli tavaroiden ja palveluiden tuotannossa aikaansaatu arvonlisäys oli 185 miljardia euroa.

Tuotanto toimialoittain

Alkutuotannon arvonlisäyksen volyymi kasvoi 0,3 prosenttia. Maatalouden arvonlisäys laski puolitoista prosenttia. Kasvinviljelyn tuotanto aleni, mutta kotieläintalouden tuotanto säilyi entisellä tasolla. Metsätalouden arvonlisäys kasvoi yhden prosentin. Hakkuut vähenivät merkittävästi, mutta vastaavasti metsien nettokasvu oli aiempia vuosia suurempi.

Jalostustoimialojen eli teollisuuden ja rakentamisen arvonlisäyksen volyymi kasvoi 0,1 prosenttia. Koko teollisuuden arvonlisäys oli myös 0,1 prosenttia suurempi kuin vuotta aiemmin. Puu- ja paperiteollisuuden arvonlisäys kääntyi viime vuonna neljän prosentin laskuun. Metalliteollisuuden arvonlisäys kasvoi yli viisi prosenttia elektroniikkateollisuuden lähes 12 prosentin kasvun ansiosta. Muun tehdasteollisuuden arvonlisäys pieneni 8 prosenttia. Rakentamisessa arvonlisäyksen volyymi kasvoi 0,3 prosenttia vuoden takaisesta.

Palvelutoimialojen volyymi kasvoi puolitoista prosenttia. Kaupan arvonlisäys kasvoi neljä prosenttia lähinnä autokaupan vilkastumisen ja tukkukaupan ansiosta. Liikenteen arvonlisäys kasvoi puolitoista prosenttia lähinnä liikennettä palvelevien toimintojen kasvun ansiosta. Kiinteistöalan palvelut kasvoivat yli kolme prosenttia ja liike-elämän palvelut vajaat kaksi prosenttia. Rahoitus- ja vakuutustoiminnan arvonlisäyksen volyymi aleni 10 prosenttia. Hallinto ja koulutuspalvelut säilyivät edellisen vuoden tasolla, mutta terveys- ja sosiaalipalveluiden volyymi kasvoi yhden prosentin.

Tuonti ja vienti kasvoivat selvästi, kulutus ja investoinnit vähemmän

Ulkomaankauppa kasvoi vielä viime vuonna selvästi. Sekä viennin että tuonnin volyymi kasvoivat noin 7 prosenttia. Tavaroiden viennin volyymi kasvoi lähes kolme prosenttia ja tavaroiden tuonnin volyymi yli neljä prosenttia, mutta erityisen paljon kasvua oli palveluiden ulkomaankaupassa.

Palveluiden viennin volyymi kasvoi 25 prosenttia ja tuonnin volyymi 16 prosenttia. Lukuja tarkistettiin huomattavasti ylöspäin helmikuussa julkaistuista ennakkotiedoista. Kasvuun vaikutti erityisesti kansainvälisten konsernien taloustoimien lisääntyminen ja konsernitoimintojen keskittäminen ulkomailta Suomeen.

Sekä yksityiset että julkiset kulutusmenot kasvoivat viime vuonna volyymiltaan noin kaksi prosenttia. Eniten kasvua oli kestokulutustavaroiden hankinnoissa, noin 9 prosenttia, mutta lyhytikäisten päivittäistavaroiden kulutus pysyi edellisen vuoden tasolla.

Investointien volyymi kasvoi viime vuonna enää 0,3 prosenttia. Asuinrakennusinvestoinnit, maa- ja vesirakennusinvestoinnit sekä ohjelmistoinvestoinnit vähenivät selvästi. Sen sijaan investoinnit toimitiloihin ja koneisiin ja kalustoon kasvoivat viime vuonna tuntuvasti.

Työllisyys parani

Työllisten määrä kasvoi vielä viime vuonna puolitoista prosenttia kuten tehtyjen työtuntienkin määrä. Eniten kasvua oli liike-elämän palveluissa, kaupassa ja rakentamisessa. Työttömyysaste oli Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan 6,4 prosenttia ja työllisyysaste 70,6 prosenttia.

Koko kansantalouden työn tuottavuus aleni viime vuonna 0,3 prosenttia.

Hinnat nousivat maltillisesti

Koko kansantalouden hintatason arvioidaan kohonneen viime vuonna 1,8 prosenttia mitattuna bruttokansantuotteen hintaindeksillä. Sitä nostivat erityisesti rakentamisen hinnat.

Kuluttajahintaindeksi nousi vuositasolla 4,1 prosenttia, mutta kotitalouksien kulutusmenojen hintaindeksi kansantalouden tilinpidossa 3,3 prosenttia. Kansantalouden tilinpidossa asumispalveluiden hintaa mitataan vain vuokrien muutoksella, kun kuluttajahintaindeksissä otetaan huomioon myös omistusasumisen menot. Myös vakuutus- ja rahoituspalveluiden hintakehitystä mitataan kansantalouden tilinpidossa eri tavalla kuin kuluttajahintaindeksissä.

Vaihtosuhde heikkeni edelleen 3,3 prosenttia, koska tuontihinnat kohosivat lähes kaksi prosenttia, mutta vientihinnat alenivat puolitoista prosenttia.

Kansantulo supistui reaalisesti 1,3 prosenttia

Nettokansantulo kasvoi viime vuonna nimellisesti kaksi prosenttia ja oli henkeä kohti 29 300 euroa. Suomen bruttokansantulo oli viime vuonna hieman pienempi kuin bruttokansantuote, 184 miljardia euroa, koska ulkomailta saadut omaisuustulot olivat pienemmät kuin ulkomaille maksetut omaisuusmenot. Brutto- ja nettokansantulo supistuivat reaalisesti, 0,7 prosenttia ja 1,3 prosenttia, koska vaihtosuhde heikkeni.

Kotitalouksien palkkatulot kasvoivat 6,8 prosenttia ja työnantajain sosiaalivakuutusmaksut 7 prosenttia. Yhteensä palkansaajakorvausten osuus kansantulosta nousi 58,7 prosenttiin. Edellisenä vuonna osuus oli 56,2 prosenttia. Omaisuus- ja yrittäjätulot vähenivät 6,5 prosenttia ja niiden osuus kansantulosta oli 27,5 prosenttia. Edellisenä vuonna osuus oli 30 prosenttia.

Yritysten voitot vähenivät

Yritysten toimintaylijäämä eli liikevoitto supistui nimellisesti 7 prosenttia edellisestä vuodesta. Yritysten yrittäjätulo väheni 12 prosenttia. Yrittäjätulo ottaa huomioon myös omaisuustulot ja maksetut korot ja se vastaa karkeasti voittoa ennen verojen ja osinkojen maksua.

Välittömiä veroja yritykset maksoivat viime vuonna 7 prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna ja osinkoja kuusi prosenttia vähemmän.

Yritysten kiinteät investoinnit kotimaahan kasvoivat viime vuonna nimellisesti 9 prosenttia erityisesti rakennusinvestointien kasvun takia. Kiinteät investoinnit olivat suuremmat kuin koskaan aiemmin. Yritysten nettoluotonanto eli rahoitusasema oli vajaa miljardi euroa ylijäämäinen, kun ylijäämä edellisenä vuonna oli neljä miljardia euroa.

Rahoituslaitosten palkkiotuotot vähenivät kolme prosenttia, mutta korkokate (välilliset rahoituspalvelut) kasvoi 10 prosenttia edellisestä vuodesta. Luotto- ja talletuskanta kasvoivat edelleen ja vuoden keskimääräinen korkotaso oli korkeampi kuin edellisenä vuonna. Rahoitus- ja vakuutuslaitosten rahoitusasema oli runsaat miljardi euroa ylijäämäinen.

Julkisyhteisöjen ylijäämä edelleen lähes 8 miljardia euroa

Valtionhallinnon rahoitusasema oli vielä viime vuonna ylijäämäinen, 1,6 miljardia euroa. Valtion verotulot välillisistä veroista kasvoivat kaksi prosenttia, mutta välittömiä veroja kertyi puolitoista prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna, koska yhteisöverotulot vähenivät. Maksetut tulonsiirrot kunnille ja kuntayhtymille (ml. arvonlisäveron palautus) kasvoivat 10 prosenttia ja tulonsiirrot sosiaaliturvarahastoille 7 prosenttia.

Valtion kulutusmenot kasvoivat nimellisesti lähes 8 prosenttia ja investoinnit noin 11 prosenttia.

Kuntien ja kuntayhtymien rahoitusasema oli miltei tasapainossa, alijäämä oli 0,4 miljardia euroa. Kuntien verotulot kasvoivat yli kuusi prosenttia. Kulutusmenot kasvoivat nimellisesti 7 prosenttia ja investoinnit lähes 12 prosenttia.

Työeläkelaitosten viime vuoden rahoitusylijäämä kohosi uuteen ennätykseen, lähes 7 miljardiin euroon kerättyjen työeläkemaksujen ansiosta.

Yhteensä julkisyhteisöjen rahoitusasema eli nettoluotonanto oli 8,1 miljardia euroa ylijäämäinen. EMU-ylijäämä poikkeaa hieman kansantalouden tilinpidon mukaisesta julkisyhteisöjen nettoluotonannosta ja se oli 8,2 miljardia euroa eli 4,5 prosenttia bruttokansantuotteesta. Ylijäämä oli jonkin verran pienempi kuin edellisenä vuonna, jolloin se oli 5,2 prosenttia bruttokansantuotteesta. Julkisyhteisöjen ns. EMU-velka pieneni 34,2 prosenttiin bruttokansantuotteesta.

Julkisten menojen suhde bruttokansantuotteeseen (pois lukien sisäiset siirrot) kasvoi 49 prosenttiin. Edellisenä vuonna suhdeluku oli 47,3 prosenttia.

Veroaste eli verojen ja pakollisten sosiaaliturvamaksujen suhde bruttokansantuotteeseen nousi viime vuonna 43,1 prosenttiin. Edellisenä vuonna veroaste oli 43 prosenttia.

Kotitalouksien reaalitulot kasvoivat kaksi prosenttia

Kotitalouksien käytettävissä oleva tulo kasvoi edelleen viime vuonna, nimellisesti 5,4 prosenttia ja reaalisesti kaksi prosenttia.

Bruttotuloja lisäsi eniten palkkasumman kasvu lähes 7 prosenttia, mikä oli seurausta ennen kaikkea ansiotason kohoamisesta, mutta myös työllisyys parani verrattuna edelliseen vuoteen. Kotitalouksien saamat sosiaalietuudet kasvoivat vajaat viisi prosenttia. Maa- ja metsätalouden yrittäjätulo aleni 14 prosenttia ja omistusasunnoista saatu laskennallinen asuntotulo 20 prosenttia, mikä aiheutui korkomenojen kasvusta. Muut yrittäjätulot alenivat puoli prosenttia. Yhteensä yrittäjätulo pieneni lähes 10 prosenttia. Kotitalouksien maksamat välittömät verot kasvoivat runsaat viisi prosenttia.

Kotitalouksien kulutusmenot kasvoivat nimellisesti 5,3 prosenttia. Kulutusmenot olivat suuremmat kuin käytettävissä oleva tulo, joten säästämisaste eli säästön suhde käytettävissä olevaan tuloon oli -1,4 prosenttia. Toisin sanoen kotitalouksien juoksevat tulot eivät täysin riittäneet kulutusmenojen kattamiseen. Kotitalouksien kiinteät investoinnit vähenivät nimellisesti neljä prosenttia asuntoinvestointien vähenemisen takia. Kotitalouksien rahoitusasema oli lähes viisi miljardia euroa alijäämäinen.

Kotitalouksien velkaantumisaste oli 104 prosenttia eli suurempi kuin koskaan aiemmin. Velkaantumisaste on luottokannan suhde vuoden käytettävissä olevaan tuloon.

Seuraava tarkistus tammikuussa 2010

Vuoden 2008 kansantalouden tilinpitoa tarkistetaan seuraavan kerran tammikuussa 2010, jolloin samalla tarkistetaan koko aikasarja vuodesta 1975 alkaen.

Tarkistetut ennakkotiedot perustuvat 3.7.2009 käytettävissä olleisiin tietoihin talouskehityksestä.

Laatuseloste on saatavissa Tilastokeskuksen Internet-sivuilta http://tilastokeskus.fi/til/vtp/laa.html .Tarkempia tietoja kansantalouden tilinpidon menetelmistä löytyy Tilastokeskuksen internetsivuilta: http://tilastokeskus.fi/til/vtp/men.html .

Lähde: Kansantalouden tilinpito 1999–2008. Tilastokeskus

Lisätietoja: Olli Savela (09) 1734 3316, Aila Heinonen (09) 1734 3338, skt.95@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Ari Tyrkkö

---

Päivitetty 9.7.2009