Etusivu > Tilastot > Kansantalouden tilinpito > 2010 > 1. Bruttokansantuote kasvoi 3,6 prosenttia viime vuonna, kotitalouksien tulot 1,9 prosenttia

1. Bruttokansantuote kasvoi 3,6 prosenttia viime vuonna, kotitalouksien tulot 1,9 prosenttia

Suomen bruttokansantuote kasvoi Tilastokeskuksen tarkistettujen ennakkotietojen mukaan viime vuonna 3,6 prosenttia. Maaliskuussa julkaistujen ensimmäisten ennakkotietojen mukaan kasvu oli 3,1 prosenttia. Kasvu tarkentui ylöspäin, koska lähinnä teollisuuden välituotekäytöstä saatiin uusia tietoja. Bruttokansantuote eli tavaroiden ja palveluiden tuotannossa aikaansaatu arvonlisäys oli 180 miljardia euroa.

Taloudellista hyvinvointia kuvaava kotitalouksien oikaistu käytettävissä oleva tulo kasvoi viime vuonna reaalisesti 1,9 prosenttia. Kotitalouksien oikaistuun tuloon luetaan nettotulojen lisäksi myös julkisen sektorin ja järjestöjen kotitalouksien hyväksi tuottamat yksilölliset palvelut kuten koulutus-, terveys- ja sosiaalipalvelut.

Tilastokeskus on nyt siirtynyt käyttämään uutta toimialaluokitusta (TOL 2008) myös kansantalouden tilinpidossa. Samalla on tarkistettu aikasarjoja vuodesta 1975 alkaen (katso kohta: Muutoksia tässä tilastossa).

1.1. Tuotanto toimialoittain

Arvonlisäyksen volyymi kasvoi vuonna 2010 useimmilla toimialoilla edellisen vuoden ennätysmäisen pudotuksen jälkeen. Tuotanto jäi edelleen noin viisi prosenttia pienemmäksi kuin vuonna 2008, mutta ylitti vuoden 2006 tason.

Alkutuotannon arvonlisäyksen volyymi kasvoi 1,7 prosenttia. Maatalouden arvonlisäys väheni 8 prosenttia huonon viljasadon takia. Metsätalouden arvonlisäys sen sijaan kasvoi vajaat 7 prosenttia, koska puuta hakattiin edellisvuotta enemmän.

Jalostustoimialojen eli teollisuuden ja rakentamisen arvonlisäyksen volyymi kasvoi 10 prosenttia. Eniten kasvoi puu- ja paperiteollisuuden arvonlisäys, 33 prosenttia. Metalliteollisuuden arvonlisäys kasvoi 12 prosenttia ja kemianteollisuuden 10 prosenttia. Rakentamisessa talonrakentamisen arvonlisäys kasvoi 15 prosenttia, mutta maa- ja vesirakentamisen arvonlisäys väheni yli 7 prosenttia.

Palvelutoimialojen arvonlisäyksen volyymi kasvoi 1,4 prosenttia. Eniten kasvoivat liikenteen ja kaupan arvonlisäykset, 7,5 prosenttia ja vajaat viisi prosenttia. Arvonlisäys väheni vakuutustoiminnassa, kiinteistöalan toiminnassa, julkisessa hallinnossa, ammatillisessa, tieteellisessä ja teknisessä toiminnassa sekä järjestötoiminnassa.

1.2. Ulkomaankauppa kasvoi selvästi

Tuotantoa lisäsi kaikkien kysyntäerien kasvu. Erityisesti vienti kasvoi edellisen vuoden vientilaman jälkeen.

Viennin volyymi kasvoi 8,6 prosenttia ja tuonnin volyymi 7,4 prosenttia. Tavaroiden viennin ja tuonnin volyymit kasvoivat enemmän kuin palveluiden viennin ja tuonnin volyymit huolimatta siitä, että palveluiden viennin ja tuonnin lukuja tarkistettiin huomattavasti ylöspäin maaliskuussa julkaistuista ennakkotiedoista. Tuontiin on myös lisätty vuodesta 2008 alkaen arvio yksityishenkilöiden ulkomaisista verkkokaupoista tekemistä hankinnoista, mitkä jäävät pääosin tullin tilastojen ulkopuolelle.

Yksityiset kulutusmenot kasvoivat viime vuonna volyymiltaan 2,7 prosenttia ja julkiset kulutusmenot 0,6 prosenttia. Eniten kasvoivat kulutusmenot terveyteen, kuljetukseen ja tietoliikenteeseen.

Investointien volyymi kasvoi viime vuonna 2,8 prosenttia. Investointiaste jäi siitä huolimatta alle 19 prosenttiin. Investoinnit asuinrakennuksiin kasvoivat neljänneksen. Sen sijaan investoinnit muihin talonrakennuksiin, maa- ja vesirakennuksiin, koneisiin, laitteisiin ja kuljetusvälineisiin sekä aineettomiin kiinteisiin varoihin vähenivät.

1.3. Työllisyys heikkeni vielä

Työllisten määrä väheni viime vuonna 1,4 prosenttia ja tehtyjen työtuntien määrä 0,2 prosenttia. Viime vuonna oli yksi työpäivä enemmän kuin edellisenä vuonna. Työttömyysaste oli Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan 8,4 prosenttia ja työllisyysaste 67,8 prosenttia.

Koko kansantalouden työn tuottavuus eli kiinteähintainen bruttoarvonlisäys jaettuna tehdyillä työtunneilla parani viime vuonna neljä prosenttia.

1.4. Hinnat nousivat maltillisesti

Koko kansantalouden hintatason arvioidaan kohonneen viime vuonna 0,4 prosenttia mitattuna bruttokansantuotteen hintaindeksillä.

Kuluttajahintaindeksi nousi 1,2 prosenttia, mutta kotitalouksien kulutusmenojen hintaindeksi kansantalouden tilinpidossa 1,9 prosenttia. Kansantalouden tilinpidossa asumispalveluiden hintaa mitataan vain vuokrien muutoksella, kun kuluttajahintaindeksissä otetaan huomioon myös omistusasumisen menot. Myös vakuutus- ja rahoituspalveluiden hintakehitystä mitataan kansantalouden tilinpidossa eri tavalla kuin kuluttajahintaindeksissä.

Vaihtosuhde heikkeni 2,3 prosenttia, koska tuontihinnat nousivat enemmän kuin vientihinnat.

1.5. Kansantulo kasvoi reaalisesti 3,1 prosenttia

Nettokansantulo kasvoi viime vuonna nimellisesti 5,1 prosenttia ja oli henkeä kohti 28 800 euroa. Suomen bruttokansantulo oli viime vuonna 183 miljardia euroa. Se oli suurempi kuin bruttokansantuote, koska ulkomailta saatiin enemmän omaisuustuloja kuin sinne maksettiin. Brutto- ja nettokansantulo kasvoivat reaalisesti, 2,7 prosenttia ja 3,1 prosenttia.

Kotitalouksien palkkatulot lisääntyivät 2,1 prosenttia ja työnantajain sosiaalivakuutusmaksut 1,9 prosenttia. Yhteensä palkansaajakorvausten osuus kansantulosta aleni 60 prosenttiin. Edellisenä vuonna osuus oli 61,8 prosenttia. Omaisuus- ja yrittäjätulot kasvoivat 15 prosenttia ja niiden osuus kansantulosta oli 26,3 prosenttia. Edellisenä vuonna osuus oli 24,2 prosenttia.

1.6. Yritysten voitot kasvoivat taas

Yritysten toimintaylijäämä eli liikevoitto kasvoi lamavuoden jälkeen nimellisesti 20 prosenttia edellisestä vuodesta. Yritysten yrittäjätulo kasvoi 21 prosenttia. Yrittäjätulo ottaa huomioon myös omaisuustulot ja maksetut korot ja se vastaa karkeasti voittoa ennen verojen ja osinkojen maksua.

Välittömiä veroja yritykset maksoivat viime vuonna 35 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna, mutta osinkoja 9 prosenttia vähemmän edellisen vuoden heikentyneen tuloksen takia.

Yritysten kiinteät investoinnit kotimaahan vähenivät viime vuonna nimellisesti 7 prosenttia. Yritykset pienensivät myös varastojaan. Investointien ja varastojen supistamisen takia yritysten nettoluotonanto eli rahoitusasema oli 10 miljardia euroa ylijäämäinen, kun ylijäämä edellisenä vuonna oli alle 8 miljardia euroa.

Rahoituslaitosten palkkiotuotot kasvoivat, mutta korkokate (välilliset rahoituspalvelut) pieneni. Luotto- ja talletuskanta kasvoivat edelleen hieman ja vuoden keskimääräinen korkotaso oli alhaisempi kuin edellisenä vuonna. Rahoitus- ja vakuutuslaitosten rahoitusasema oli runsaat miljardi euroa ylijäämäinen.

1.7. Julkisyhteisöjen alijäämä 2,5 prosenttia bruttokansantuotteesta

Valtionhallinnon rahoitusasema heikkeni edelleen viime vuonna, alijäämä oli 10 miljardia euroa. Valtion verotulot välillisistä veroista kasvoivat yli kolme prosenttia, mutta välittömistä veroista alenivat runsaan prosentin. Maksetut tulonsiirrot kunnille ja kuntayhtymille (ml. arvonlisäveron palautus) kasvoivat kuusi prosenttia ja tulonsiirrot sosiaaliturvarahastoille, erityisesti Kansaneläkelaitokselle, 13 prosenttia. Valtion kulutusmenot kasvoivat nimellisesti puoli prosenttia, mutta investoinnit vähenivät neljä prosenttia.

Kuntien ja kuntayhtymien alijäämä oli puoli miljardia euroa. Kuntien verotulot kasvoivat yli viisi prosenttia. Kulutusmenot kasvoivat nimellisesti kolme prosenttia ja investoinnit runsaat neljä prosenttia.

Työeläkelaitosten rahoitusylijäämä oli runsaat viisi miljardia euroa. Maksetut eläkkeet kasvoivat vajaat viisi prosenttia ja eläkemaksutulot vajaat kolme prosenttia. Omaisuustulot olivat edellisen vuoden tasolla. Muiden sosiaaliturvarahastojen talous oli tasapainossa.

Yhteensä julkisyhteisöjen rahoitusasema eli nettoluotonanto oli 5,1 miljardia euroa alijäämäinen. Julkisyhteisöjen ns. EDP-alijäämä poikkeaa hieman kansantalouden tilinpidon mukaisesta julkisyhteisöjen nettoluotonannosta ja se oli 4,6 miljardia euroa eli 2,5 prosenttia bruttokansantuotteesta. Julkisyhteisöjen ns. EDP-velka suhteessa bruttokansantuotteeseen kasvoi vuodessa viisi prosenttiyksikköä ja oli 48,4 prosenttia.

Julkisten menojen suhde bruttokansantuotteeseen aleni hieman 55,3 prosenttiin. Edellisenä vuonna suhdeluku oli 55,9 prosenttia. Veroaste eli verojen ja pakollisten sosiaaliturvamaksujen suhde bruttokansantuotteeseen oli viime vuonna 42,1 prosenttia, puoli prosenttiyksikköä vähemmän kuin edellisenä vuonna.

1.8. Kotitalouksien reaalitulot kasvoivat lähes 2,1 prosenttia

Kotitalouksien käytettävissä oleva tulo kasvoi nimellisesti 4,1 prosenttia ja reaalisesti 2,1 prosenttia. Kotitalouksien oikaistu käytettävissä oleva tulo kasvoi nimellisesti 3,9 prosenttia ja reaalisesti 1,9 prosenttia. Oikaistu tulo ottaa huomioon myös julkisyhteisöjen ja voittoa tavoittelemattomien yhteisöjen kotitalouksien hyväksi tuottamat yksilölliset palvelut kuten koulutus-, terveys- ja sosiaalipalvelut.

Kotitalouksien saamat palkkatulot kasvoivat 2,1 prosenttia ja sosiaalietuudet 4,3 prosenttia. Yrittäjätulot kasvoivat 17 prosenttia, erityisesti omistusasunnoista saatu laskennallinen asuntotulo kasvoi, mikä oli seurausta korkotason laskusta. Myös metsätaloudesta saatu yrittäjätulo kasvoi edellisen vuoden pudotuksen jälkeen. Välittömiä veroja kotitaloudet maksoivat puolitoista prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna, koska verotusta kevennettiin.

Kotitalouksien kulutusmenot kasvoivat nimellisesti 4,7 prosenttia. Kulutusmenot olivat pienemmät kuin käytettävissä oleva tulo, joten säästämisaste eli säästön suhde käytettävissä olevaan tuloon oli positiivinen 4,4 prosenttia. Kotitalouksien kiinteät investoinnit kasvoivat 16 prosenttia asuntoinvestointien elpymisen takia. Kotitalouksien rahoitusasema oli vajaan miljardi euroa alijäämäinen.

Kotitalouksien velkaantumisaste kohosi edelleen ja oli 113,7 prosenttia eli suurempi kuin koskaan aiemmin. Velkaantumisaste on rahoitustilinpidon mukaisten velkojen suhde vuoden käytettävissä olevaan tuloon. Velkoihin luetaan myös kotitalouksien osuus asunto-osakeyhtiöiden veloista.

1.9. Seuraava tarkistus tammikuussa 2012

Vuosien 2008 - 2010 kansantalouden tilinpitoa tarkistetaan seuraavan kerran tammikuussa 2012.

Tarkistetut ennakkotiedot perustuvat 8.7.2011 käytettävissä olleisiin tietoihin talouskehityksestä. Tarkempia tietoja kansantalouden tilinpidon menetelmistä löytyy Tilastokeskuksen internetsivuilta: http://tilastokeskus.fi/til/vtp/men.html

Lähde: Kansantalouden tilinpitosi, Tilastokeskus

Lisätietoja: Olli Savela (09) 1734 3316, Aila Heinonen (09) 1734 3338, skt.95@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Ari Tyrkkö

---

Päivitetty 14.7.2011