Bruttokansantuote kasvoi 1,7 prosenttia vuonna 2018

Bruttokansantuotteen volyymi kasvoi 1,7 prosenttia vuonna 2018 Tilastokeskuksen tietojen mukaan. Kasvu oli 1,7 prosenttia myös edellisellä laskentakierroksella kesäkuussa. Kansantalouden tilinpidon koko aikasarjaa on päivitetty vuodesta 1975 alkaen. Tällä ei ole suurta vaikutusta bruttokansantuotteen volyymin vuosimuutoksiin, mutta tehdyt muutokset nostavat arvonlisäyksen tasoa erityisesti 2010-luvulla.

Bruttokansantuotteen volyymin vuosimuutos, prosenttia

Bruttokansantuote eli tavaroiden ja palveluiden tuotannossa aikaansaatu arvonlisäys oli 234 miljardia euroa vuonna 2018. Bruttokansantuotteen arvo kasvoi suhteessa kesäkuussa julkastuihin tietoihin 2,4 miljardia euroa vuonna 2018 ja noin 1–2 miljardia vuodessa koko ajanjaksolla 2010–2018. Tasoa nostivat tuotokseen tehdyt kattavuuskorjaukset. Aikasarjakorjauksia tehdään kansantalouden tilinpidossa säännöllisesti viiden vuoden välein kuten muissakin EU-maissa. Niillä pidetään yllä tilinpidon ajantasaisuutta sekä kansainvälistä vertailukelpoisuutta.

Arvonlisäys

Suhteessa kesäkuussa julkaistuihin tietoihin vuoden 2018 käypähintainen arvonlisäys kasvoi 2,4 miljardia euroa 202 miljardiin euroon. Vuoden 2017 arvonlisäys kasvoi 1,9 miljardia euroa. Arvonlisäyksen kasvu johtui pääasiassa palveluihin tehdyistä kattavuuskorjauksista. Vastaavia muutoksia on tehty koko 2010-luvulle ja joidenkin erien osalta pidempään.

Aikasarjakorjattuun sarjaan on lisätty muun muassa rahoitukseen ja vakuutukseen sekä harmaaseen ja laittomaan talouteen liittyviä eriä.

Rahoitussektorilla arvonlisäyksen kasvuun vaikuttivat liiketoiminnan muiden tuottojen lisäys tuotokseen sekä rahoitusta palvelevassa toiminnassa tuotoksen ja välituotekäytön tietojen tarkentuminen.

Myös asumisen ja rakentamisen tasoihin on tehty aikasarjakorjauksia.

Tuotos ja välituotekäyttö

Aikasarjakorjauksessa on tehty myös muutoksia, joilla on suuri vaikutus tuotokseen ja välituotekäyttöön, mutta ei arvonlisäykseen. Nämä asumiseen ja paikallishallintoon kohdistuvat muutokset laskevat tuotosta ja välituotekäyttöä saman verran ja eivät siten muuta arvonlisäystä käyvin hinnoin. Arvonlisäys lasketaan tuotoksen ja välituotekäytön erotuksena.

Asumisen välituotekäyttöön ja tuotokseen sisältyvä energian kulutus on siirretty aikasarjakorjauksessa kotitalouksien kulutusmenoksi. Muutos vaikuttaa kotitalouksien kulutusmenojen sisäiseen jakoon (vuokrien ja energian välillä), mutta ei tasoon. Jatkossa vuokrat ovat ns. kylmävuokria, mikä on yhdenmukainen käytäntö muiden EU-maiden kanssa. Se on myös linjassa ympäristötilinpidon nykyisen kirjaustavan kanssa.

Paikallishallintosektorin sisäisiä eriä on eliminoitu vuosilta 2004–2014. Erät koostuvat terveydenhuollon kuntayhtymien sisäisistä ostoista ja myynneistä, jotka eliminoinnin jälkeen vähentävät paikallishallinnon markkinatuotosta ja välituotekäyttöä. Kyseiset erät ovat sisältyneet myös julkisyhteisöjen kokonaistuloihin ja -menoihin, jolloin eliminointi vaikuttaa myös näihin vähentävästi. Eliminoinnit kohdistuvat kyseisiin eriin samansuuruisina, jolloin eliminoinneilla ei ole vaikutusta julkisyhteisöjen alijäämään.

Investoinnit

Investointien taso nousi vuoden 2018 osalta 2,9 miljardilla eurolla, noin 5 prosentilla. Investointien vuosimuutoksiin tasokorjauksella ei ollut suurta vaikutusta. Vuoden 2018 investointien volyymi nousi 3,3 prosenttia edellisvuodesta

Investoinneissa merkittävimmät muutokset tehtiin talonrakennusinvestointien tasoihin. Muutokset liittyvät talonrakentamisen tuotannon korjauksiin. Myös maa- ja vesirakennusinvestointien sekä koneinvestointien tasoja korotettiin aikasarjakorjauksen yhteydessä.

Yksityiset kulutusmenot

Kotitalouksien kulutusmenojen aikasarjaa korjattiin nyt vuoden 2016 kulutustutkimuksen tulosten perusteella. Kulutustutkimuksen tulosten huomioiminen vaikutti kotitalouksien kulutusmenojen aikasarjaan niin, että kokonaistaso hieman laski. Kotitalouksien kulutusmenoihin tehtiin myös muita, lähinnä asumiseen ja vakuutussektoriin liittyviä aikasarjakorjauksia.

Kotitalouksien kulutusmenoihin on tämän aikasarjakorjauksen yhteydessä tehty myös laskentatasoa kokeva luokitusmuutos, joka nostaa laskettavien luokkien määrä.

Ulkomaat

Tehtaattomaan tuotantoon liittyvä määritelmämuutos ulotettiin nyt vuosille 1999–2005. Tämä laski palveluviennin tasoa ja nosti tavaraviennin tasoa näiden vuosien osalta, mutta ei vaikuttanut kokonaisviennin tasoon. Tuoreemmille vuosille muutos on tehty jo aikaisemmin.

Aikasarjakorjauksen myötä kansantalouden tilinpidon ja maksutaseen aikasarjoja on yhtenäistetty. Tässä yhteydessä ulkomaankaupan lukuihin on tehty joitain muutoksia. Muun muassa projektitoimitusten käsittelyä on muutettu, joka vaikuttaa laskevasti palveluviennin ja -tuonnin tasoihin, mutta ei nettovientiin.

Eräistä merkittävistä yritysjärjestelyistä saatiin aikaisempaa tarkempaa tietoa. Nämä tiedot vaikuttavat Suomesta maksettuihin ja Suomen saamiin omaisuustuloihin. Myös sijoitusrahastoista saatujen tulojen aikasarjaa on muutettu uusien lähdeaineistojen mukaisiksi. Tämä korjaus kasvatti Suomeen maksettuja omaisuustuloja.

Omaisuustuloerät ulkomailta Suomeen ja Suomesta ulkomaille eivät vaikuta bruttokansantuotteeseen, mutta ne huomioidaan bruttokansantulossa.

Muutoksia tässä tilastossa

Syksyn 2019 aikasarjakorjaukseen ei sisälly perustavanlaatuisia uudistuksia, mutta uudistuksen myötä kansantalouden tilinpidon tiedot kuvaavat aiempaa paremmin talouden rakennetta ja siinä tapahtuneita muutoksia.

Lähde: Kansantalouden tilinpito 2018, Tlastokeskus

Lisätietoja: Tapio Kuusisto 029 551 3318, Jarkko Kaunisto 029 551 3551, kansantalous@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Ville Vertanen

Julkaisu pdf-muodossa (280,8 kt)

Taulukot

Tietokantataulukot

Poimi tarvitsemiasi tietoja taulukoiksi, tarkastele tietoja kuvioina, tai lataa dataa käyttöösi.

Liitetaulukot

Laatuselosteet

Laatuseloste: Kansantalouden tilinpito (20.9.2019)

Tietojen tarkentuminen

Tietojen tarkentuminen (20.9.2019)

Päivitetty 20.9.2019

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Kansantalouden tilinpito [verkkojulkaisu].
ISSN=1795-8881. 2018. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 22.11.2024].
Saantitapa: https://www.stat.fi/til/vtp/2018/vtp_2018_2019-09-20_tie_001_fi.html