Julkaistu: 15.3.2021
Bruttokansantuote laski 2,8 prosenttia vuonna 2020
Bruttokansantuotteen volyymi laski -2,8 prosenttia vuonna 2020 Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan. Lasku tarkentui hieman helmikuun neljännesvuositilinpidosta julkisen talouden aineistojen päivityttyä (oli - 2,9 prosenttia). Kotitalouksien säästämisaste kasvoi vuonna 2020.
Bruttokansantuotteen volyymin vuosimuutos, prosenttia
Kotitalouksien säästämisaste kasvoi koronan vaikutuksesta – käytettävissä oleva tulo kasvoi hieman ja kulutusmenot laskivat selvästi
Kotitalouksien saamat palkat ja palkkiot laskivat nimellisesti 0,4 prosenttia 92,8 miljardiin euroon. Edellisenä vuonna palkat ja palkkiot olivat 3,5 prosentin nousussa. Saadut rahamääräiset sosiaalietuudet kasvoivat 5,4 prosenttia 47,6 miljardiin euroon. Tähän vaikutti erityisesti maksettujen työeläkkeiden 2,6 prosentin kasvu 29,4 miljardiin euroon sekä maksettujen työttömyysetuuksien 38 prosentin kasvu 5,0 miljardiin euroon.
Kotitalouksien säästö nousi 6,9 miljardiin euroon (1,0 miljardia vuonna 2019). Tähän vaikutti käytettävissä olevan tulon 0,5 prosentin kasvu 133,1 miljardiin euroon sekä kulutusmenojen 4,6 prosentin lasku 115,2 miljardiin euroon. Säästö kasvoi käytettävissä olevia tuloja nopeammin kulutusmenojen laskiessa selvästi. Tämän seurauksena kotitalouksien säästämisaste kasvoi 5,7 prosenttiin vuonna 2020. Ennakkotietojen mukaan kotitalouden velkaantumisaste nousi 133 prosenttiin vuonna 2020, kun se oli 129 prosenttia vuonna 2019.
Kotitalouksien oikaistuun käytettävissä olevaan tuloon luetaan mukaan myös hyvinvointipalvelut eli julkisyhteisöjen ja järjestöjen kotitalouksien hyväksi tuottamat palvelut. Nämä oikaistut käytettävissä olevat tulot kasvoivat käypähintaisesti 1,0 prosenttia ja reaalisesti, eli hintamuutoksista puhdistettuna, 0,3 prosenttia vuonna 2020.
Julkisyhteisöjen alijäämä kasvoi yli kymmenellä miljardilla
Julkisyhteisöjen rahoitusasema eli nettoluotonanto oli 12,9 miljardia euroa alijäämäinen. Edellisenä vuonna alijäämä oli 2,4 miljardia euroa. Julkisyhteisöjen alijäämää kasvattivat koronapandemiaan liittyvät menot sekä verotulojen ja sosiaaliturvamaksujen kertymän pieneneminen, jonka suurimpina yksittäisinä tekijöinä olivat yhteisöverojen ja TyEl-maksujen supistuminen. Vuonna 2020 alijäämä oli 5,4 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen. Tilastokeskus julkistaa EU:n komissiolle toimitettavat alijäämä- ja velkatiedot 21.4.
Julkisyhteisöjen nettoluotonanto (+) tai nettoluotonotto (-) milj. € suhteessa bruttokansantuotteeseen (%)
Valtionhallinnon alijäämä oli 13,4 miljardia euroa, kun se edellisenä vuonna oli 2,7 miljardia euroa. Paikallishallinto (kunnat ja kuntayhtymät ym.) oli ennakkotietojen mukaan pitkästä aikaa ylijäämäinen, 175 miljoonaa euroa. Valtionhallinto osallistui paikallishallinnon koronapandemiasta koituviin kustannuksiin ja paikallishallinnon alijäämä vaihtui ylijäämäiseksi valtionosuuksien kasvun myötä.
Työeläkelaitosten ylijäämä supistui huomattavasti osinkotulojen ja saatujen sosiaaliturvamaksujen pienenemisen myötä noin 429 miljoonaan euroon. Ylijäämään ei lasketa mukaan sijoitusten arvonmuutoksia. Myös muiden sosiaaliturvarahastojen rahoitusasema heikkeni ollen 158 miljoonaa euroa alijäämäinen.
Neljännesvuositilinpidon tarkentuminen
Maaliskuun julkaisun yhteydessä olemme päivittäneet myös neljännesvuositilinpidon tietokantataulukot eurooppalaisen revisiopolitiikan mukaisesti. Helmikuuhun verrattuna tiedot ovat osin tarkentuneet erityisesti julkisen talouden ja ulkomaiden osalta.
Lähde: Kansantalouden tilinpito 2020, ennakolliset tiedot. Tilastokeskus
Lisätietoja: Tapio Kuusisto 029 551 3318, Jarkko Kaunisto 029 551 3551, kansantalous@tilastokeskus.fi
Vastaava osastopäällikkö: Katri Kaaja
Julkaisu pdf-muodossa (275,7 kt)
- Taulukot
-
Tietokantataulukot
Poimi tarvitsemiasi tietoja taulukoiksi, tarkastele tietoja kuvioina, tai lataa dataa käyttöösi.
Liitetaulukot
- Laatuselosteet
-
- Laatuseloste: Kansantalouden tilinpito (15.3.2021)
Päivitetty 15.3.2021
Suomen virallinen tilasto (SVT):
Kansantalouden tilinpito [verkkojulkaisu].
ISSN=1795-8881. 2020. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 22.11.2024].
Saantitapa: https://www.stat.fi/til/vtp/2020/vtp_2020_2021-03-15_tie_001_fi.html