Etusivu > Tilastot > Kotitalouksien varallisuus > 2013 > 2. Oma asunto keskeisin kotitalouksien varallisuuserä

2. Oma asunto keskeisin kotitalouksien varallisuuserä

Varallisuustutkimuksen nettovarallisuus koostuu reaali- ja rahoitusvarallisuudesta, joista vähennetään velat. Varallisuustutkimuksen kattamat varallisuuserät käyvät ilmi kuviosta 3. Siinä on esitetty osuudet kotitalouksista, joilla on jotakin varallisuus- tai velkalajia. Kuviossa on myös osuus kokonaisvaroista eli bruttovarallisuudesta.

Kuvio 3. Varallisuuslajit vuoden 2013 varallisuustutkimuksessa: omistajakotitalouksien osuudet ja varallisuuslajin osuus kokonaisvaroista (%)

Reaalivarallisuutta oli 86 prosentilla kotitalouksista ja osuus kokonaisvaroista oli noin 79 prosenttia. Reaalivarallisuuteen luetaan asuntojen ja kulkuvälineiden lisäksi vuoden 2013 tutkimuksessa myös metsät ja pellot sekä yritysvarallisuudesta elinkeinotoiminnan ja yhtymien verotuksen nettovarallisuus. Rahoitusvarallisuuden osuus kokonaisvaroista oli paljon reaalivarallisuutta pienempi eli 21 prosenttia, mutta sitä oli lähes kaikilla kotitalouksilla pankkitalletusten vuoksi. Rahoitusvarallisuuteen luetaan pankkitalletusten lisäksi sijoitusrahastot, pörssiosakkeet, muut osakkeet, yksilölliset eläkevakuutukset ja muut rahoitusvarat (mm. joukkovelkakirjat).

Asuntovarallisuus on keskeisin tekijä varallisuuden tasossa ja sen jakautumisessa. Omassa asunnossa asui noin 68 prosenttia kotitalouksista ja sen osuus kokonaisvarallisuudesta oli 53 prosenttia. Muiden asuntojen (vapaa-ajan asuntojen, sijoitusasuntojen ja muiden asuntojen) osuus oli noin 16 prosenttia kokonaisvaroista ja niitä oli noin 24 prosentilla kotitalouksista. Yhteensä asuntovarallisuutta oli 70 prosentilla kotitalouksista ja sen osuus kokonaisvaroista oli noin 69 prosenttia.

Kulkuvälineet luetaan varallisuustutkimuksessa osaksi kotitalouksien varallisuutta. Kulkuvälineitä oli 73 prosentilla kotitalouksista ja niiden osuus varoista oli 4,2 prosenttia. Autoja oli 71 prosentilla ja niiden osuus varoista oli hieman yli 3 prosenttia. Muista kulkuvälineistä veneitä oli 6 prosentilla ja muita kulkuvälineitä (moottoripyörät, mopot tms.) 10 prosentilla kotitalouksista. Metsiä, viljelysmaata ja ja yritysvarallisuutta oli viidenneksellä kotitalouksista ja osuus kokonaisvaroista oli noin 6 prosenttia. Peltoa oli 10 prosentilla ja metsää 15 prosentilla talouksista.

Rahoitusvarallisuudesta muuta rahoitusvarallisuutta kuin talletuksia oli noin 53 prosentilla talouksista. Suoria rahasto-omistuksia oli 27 prosentilla ja pörssiosakkeita 21 prosentilla talouksista. Muita osakkeita eli noteeraamattomia osakkeita oli 12 prosentilla talouksista. Muut osakkeet on luettu kokonaisuudessaan rahoitusvarallisuuteen aikasarjasyistä, vaikka osa niistä tulisi lukea yritysvarallisuuteen ¹⁾ .

Rahoitusvaroista noin 40 prosenttia oli pankkitalletuksia, pörssiosakkeita noin viidennes, suoria rahastosijoituksia hieman yli 10 prosenttia ja yksilöllisiä eläkevakuutuksia 6 prosenttia ²⁾ . Muita rahoitusvaroja (mm. joukkovelkakirjoja) oli vajaat 2 prosenttia rahoitusvaroista. Tutkimukseen ei ole saatu tietoa säästö- ja sijoitusvakuutusten arvosta vuosina 2009 ja 2013. Vuoden 2013 aineistossa on kuitenkin tieto niitä omistavista kotitalouksista, joita oli 12 prosenttia kaikista talouksista.

Velat vähennetään varoista, joten velkaantuneisuus vaikuttaa keskeisesti nettovarallisuuden tasoon. Asuntovelkaa oli kolmanneksella kotitalouksista ja keskiarvo kotitaloutta kohden oli 30 200 euroa, mikä oli 12,6 prosenttia kokonaisvaroista. Velkoja ja velkaantuneisuutta käsitellään tarkemmin tämän julkaisun katsauksessa 4.

Rahoitusvarallisuus keskittyy varakkaimpaan kymmenesosaan kotitalouksista

Varallisuuden pääeristä rahoitusvarallisuus on hyvin keskittynyttä nettovaroiltaan varakkaimmalle kymmenesosalle kotitalouksista. Sen osuus kaikista rahoitusvaroista oli noin 63 prosenttia. Tätä selittää erityisesti muun rahoitusvarallisuuden kuin talletusten keskittyminen varakkaimmille. Rahoitusvarallisuuden alaeristä pörssiosakkeista 82 prosenttia meni varakkaimpaan kymmenykseen, rahasto-osuuksista 61 prosenttia, talletuksista 38 prosenttia ja noteeraamattomista osakkeista 91 prosenttia.

Reaalivaroista varakkain kymmenys sai noin 34 prosenttia. Omaa asuntoa ja kulkuvälineitä käytetään myös kulutukseen ja ne jakautuvat tasaisimmin, sillä niistä noin neljännes meni varakkaimpaan kymmenesosaan. Vapaa-ajan asuntojen arvosta noin 45 prosenttia ja muista asunnoista 58 prosenttia kohdentui ylimpään kymmenykseen. Metsävaroista vastaava osuus oli 58 prosenttia ja pelloista 65 prosenttia.

Veloista vähävaraisimman kymmenyksen osuus on 9 prosenttia, sillä kotitaloudet on järjestetty nettovarojen (varat-velat) mukaiseen järjestykseen. Varakkaimman kymmenyksen osuus oli vajaa 17 prosenttia. Muutoin velat kohdentuvat verraten tasaisesti, selvimpänä poikkeuksena kuitenkin toiseksi vähävaraisin kymmenys. Velkojen jakautumista varallisuuskymmenyksittäin tarkastellaan lähemmin tämän julkaisun katsauksessa 5.

Kuvio 4. Reaali- ja rahoitusvarojen sekä velkojen arvon kohdentuminen nettovarallisuuden mukaisiin kymmenyksiin vuonna 2013

Varallisuuskymmenysten rakenne sosioekonomisen ryhmän ja kotitaloustyypin mukaan

Nettovaroiltaan varakkaimmasta kymmenyksestä noin 43 prosenttia oli palkansaajatalouksia ja noin kolmannes eläkeläistalouksia vuonna 2013. Viidennes oli yrittäjiä tai maatalousyrittäjiä. Kotitalouden sosioekonominen asema on sen viitehenkilön eli suurituloisimman henkilön sosioekonominen asema.

Vähävaraisimmasta kymmenyksestä puolet oli palkansaajatalouksia. Opiskelija- ja eläkeläistalouksia oli molempia noin 15 prosenttia ja työttömien talouksia 12 prosenttia. Työttömiä on väestöosuuteen nähden eniten toisessa varallisuuskymmenyksessä. Vähävaraisimpien kymmenysten väestörakennetta selittää pitkälti velkaantuneisuus (ks. tämän julkaisun katsaukset 4 ja 5).

Kuvio 5. Nettovarallisuuskymmenysten rakenne kotitalouden sosioekonomisen ryhmän mukaan vuonna 2013, % kymmenyksen kotitalouksista

Kotitaloustyypin mukaan tarkasteltuna lapsettomat parit ovat suurin ryhmä varakkaimmassa kymmenyksessä, josta heitä on vajaa 47 prosenttia. Viidennes on pareja, joilla on lapsia. Vähävaraisimmasta kymmenyksestä puolet ja toiseksi vähävaraisimmasta kolme neljäsosaa on yhden hengen talouksia. Toiseksi vähävaraisin kymmenys poikkeaa myös kotitaloustyypin mukaisessa tarkastelussa muista varallisuuskymmenyksistä.

Kuvio 6. Nettovarallisuuskymmenysten rakenne kotitalouden kotitaloustyypin mukaan vuonna 2013, % kymmenyksen kotitalouksista

1) Tutkimuksen perusaineistossa on eroteltu muut osakkeet (listaamattoman osakeyhtiön verotuksen nettovarallisuus) sekä elinkeinotoiminnan ja yhtymien nettovarallisuus yritysvarallisuuteen ja passiivisiin sijoituksiin.
2) Tutkimuksen perusaineistoon on muodostettu myös laskennallinen työeläkevarallisuus, joka ei tässä julkaisussa sisälly varallisuuskäsitteeseen.

Lähde: Kotitalouksien varallisuus, Tilastokeskus

Lisätietoja: Veli-Matti Törmälehto 029 551 3680, Juha Honkkila 029 551 3651, toimeentulo.tilastokeskus@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Riitta Harala

---

Päivitetty 1.4.2015