Etusivu > Tilastot > Kotitalouksien varallisuus > 2016 > 2. Nettovarallisuus korkein 65–74-vuotiailla

2. Nettovarallisuus korkein 65–74-vuotiailla

Varallisuus karttuu pitkällä aikavälillä säästämisen, arvonnousun, perintöjen ja muiden pääomansiirtojen seurauksena. Ikä on siten keskeinen varallisuuden tasoa selittävä tekijä. Osaa varallisuudesta käytetään myös kulutukseen (asunnot, kulkuvälineet), joten kotitalouden rakenne ja tarpeet vaikuttavat varallisuuden tasoon.

Keskimääräinen nettovarallisuus tyypillisesti kasvaa iän mukaan, mutta kääntyy vanhemmilla ikäluokilla laskuun. Vuoden 2016 aineistossa keskimääräinen nettovarallisuus oli suurimmillaan ikäryhmässä 65–74-vuotiaat. Varat ennen velkojen vähentämistä ovat sen sijaan iän suhteen tasaisemmin jakautuneet ja ne olivat keskimäärin lähes yhtä suuret 45–54- ja 65–74-vuotiailla. Iällä tarkoitetaan kotitalouden viitehenkilön eli käytännössä suurituloisimman jäsenen ikää.

Kuvio 4. Keskimääräinen varallisuus (mediaani) viitehenkilön iän mukaan vuonna 2016, nettovarallisuus (varat-velat) ja varat yhteensä

Varallisuustutkimuksia on tehty muutaman vuoden välein 1980-luvun loppupuolelta alkaen. Vuosina 2013 ja 2016 keskimääräinen nettovarallisuus on ollut suurin 65–74-vuotiailla. Vuosien 1994–2009 tutkimuksissa korkein nettovarallisuus oli 55–64-vuotiailla ja 1980-luvun lopun tutkimuksissa 45–54-vuotiailla. Osatekijöinä muutoksen taustalla ovat rakennemuutokset ja luonnollisesti myös se, että ikäryhmissä ovat eri vuosina eri syntymäkohortit.

Kuvio 5. Keskimääräinen nettovarallisuus (mediaani) viitehenkilön iän mukaan 1987, 2004 ja 2016 (euroa, vuoden 2016 hinnoin)

Myös ikäryhmien sisällä on merkittäviä eroja nettovarallisuudessa (kuvio 6). Esimerkiksi 65–74-vuotiaista kotitalouksista neljäsosalla varallisuutta oli alle 79 000 euroa ja neljäsosalla yli 370 000 euroa vuonna 2016, kun mediaanivarallisuus oli 203 000 euroa. Vastaavasti 35–44-vuotiaiden talouksista neljäsosalla varallisuutta oli alle 15 800 euroa ja neljäsosalla yli 221 000 euroa.

Kuvio 6. Nettovarallisuuden mediaani, yläkvartiili ja alakvartiili viitehenkilön iän mukaan vuonna 2016

Yläkvartiili kertoo euromääräisen rajan, jonka yläpuolella on 25 prosenttia kotitalouksista. Vastaavasti alakvartiilin alle jää 25 prosenttia kotitalouksista.

Asunnon omistus ja asuntovelkaisuus vaikuttavat merkittävästi nettovarallisuuden tasoon eri ikäryhmissä ja kotitaloustyypeissä. Asunnon omistavien osuus kasvaa iän mukana, kun taas asuntovelkaisuus vähenee, mikä kasvattaa nettovarallisuuden tasoa. Kuviossa 7 tätä havainnollistetaan varallisuuden rakenteella iän mukaan.

Kuvio 7. Nettovarallisuuden mediaani ja varallisuuden rakenne kotitalouden viitehenkilön iän mukaan vuonna 2016

Lapsettomilla pareilla suurin mediaanivarallisuus

Yhden hengen talouksien mediaanivarallisuus oli 50 400 euroa vuonna 2016, mutta erot eri-ikäisten yksinasujien välillä ovat suuria (kuvio 8). Pienin nettovarallisuus on nuorilla alle 35-vuotiailla yhden hengen talouksilla, joiden mediaanivarallisuus oli 2 900 euroa. Yli 64-vuotiailla nettovarojen mediaani oli 119 700 euroa ja 35–64-vuotiailla 81 600 euroa. Nuorimmassa ikäryhmässä vain viidesosa on omistusasujia, kun vanhimmassa kaksi kolmesta omistaa asunnon. Myös rahoitusvarallisuutta on nuorilla muita ikäryhmiä vähemmän, kun taas kulutus- ja muuta velkaa on muita ikäryhmiä yleisemmin.

Lapsettomilla pareilla nettovarallisuuden mediaani oli 182 500 euroa, mikä on yli kolminkertainen yhden hengen talouksiin verrattuna ja noin neljänneksen suurempi kuin pareilla, joilla on lapsia. Nettovarallisuus oli suurimmillaan yli 65-vuotiailla lapsettomilla pareilla, noin 270 000 euroa. Lapsettomien parien kotitalouksista 85 prosentilla oli omistusasunto, kun viitehenkilön ikä oli yli 35 vuotta. Alle 35-vuotiailla lapsettomilla pareilla osuus oli vain 30 prosenttia. Lapsettomilla pareilla, joiden viitehenkilö oli alle 35-vuotias, nettovarallisuuden mediaani oli noin 15 600 euroa. Tässä ryhmässä velkaisten kotitalouksien osuus oli noin 80 prosenttia.

Kahden huoltajan lapsiperheillä nettovarojen mediaani (127 800 euroa) oli 2,5-kertainen yhden hengen talouksiin verrattuna, mutta noin 30 prosenttia alhaisempi kuin lapsettomilla pareilla. Kahden huoltajan lapsiperheet ovat tyypillisesti asuntovelkaisia, mutta velkarasitus pienenee lasten kasvaessa, mikä kasvattaa nettovarallisuutta. Asuntonsa omisti noin 85 prosenttia pareista, joilla oli lapsia.

Kuvio 8. Keskimääräinen nettovarallisuus (mediaani) kotitalouden elinvaiheen mukaan vuonna 2016

Korkeasti koulutetuilla eniten varallisuutta

Varallisuuden kartuttamista säästämällä edesauttaa korkeampi tulotaso, jonka tärkeä taustatekijä on koulutusaste. Kotitalouksilla, joiden viitehenkilöllä oli korkea-asteen tutkinto, nettovarallisuuden mediaani oli noin 183 000 euroa vuonna 2016. Se oli kaksinkertainen perusasteen tutkinnon suorittaneisiin (91 400 euroa) ja yli 2,5-kertainen keskiasteen tutkinnon suorittaneisiin (70 600 euroa) nähden. Korkeammin koulutetuilla oli keskimäärin enemmän reaalivarallisuutta ja velkaa, mutta suhteellisesti enemmän rahoitusvarallisuutta. Perusasteen tutkinnon suorittaneiden keskiastetta korkeampi nettovarallisuuden mediaani selittynee ikärakenteella. Perustutkinnon suorittaneet ovat keskimäärin iäkkäämpiä kuin keskiasteen tutkinnon suorittaneet.

Kuvio 9. Nettovarallisuuden mediaani ja varallisuuden rakenne kotitalouden viitehenkilön koulutusasteen mukaan vuonna 2016

Lähde: Kotitalouksien varallisuus, Tilastokeskus

Lisätietoja: Veli-Matti Törmälehto 029 551 3680, Timo Matala 029 551 3422, Tara Junes 029 551 3322, toimeentulo.tilastokeskus@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Jari Tarkoma

---

Päivitetty 5.6.2018