Etusivu > Tilastot > Kotitalouksien varallisuus > 2019 > 1. Puolella kotitalouksista nettovarallisuutta yli 104 000 euroa vuonna 2019

1. Puolella kotitalouksista nettovarallisuutta yli 104 000 euroa vuonna 2019

Kotitalouksien nettovarallisuuden mediaani oli 104 000 euroa vuonna 2019. Puolella kotitalouksista oli siis varallisuutta tätä enemmän ja puolella vähemmän. Neljäsosalla kotitalouksista nettovarallisuutta oli yli 257 900 euroa ja neljäsosalla alle 9 400 euroa. Kotitalouksia oli yhteensä 2 787 200 vuonna 2019.

Nettovarallisuuden keskiarvo oli 214 800 euroa kotitaloutta kohti. Se on yli kaksinkertainen mediaanivarallisuuteen nähden, mikä kuvaa varallisuuden vinoa jakautumista. Kymmenellä prosentilla kotitalouksista nettovarallisuutta oli yli 499 700 euroa. Varallisuustutkimuksen nettovarallisuus saadaan laskemalla yhteen reaali- ja rahoitusvarat ja vähentämällä niistä velat.

Taulukko 1. Nettovarallisuuden fraktiilit vuonna 2019 (1 000 euroa) ¹⁾

	Mediaani (P50)	Keskiarvo	Alakvartiili (P25)	Yläkvartiili (P75)	P90
Nettovaralllisuus	104,0	214,8	9,4	257,9	499,7
Varat yhteensä	156,5	261,3	19,0	324,0	585,8

1) Nettovarallisuus = varat-velat. Varat yhteensä = oma asunto + muut reaalivarat + rahoitusvarat. Fraktiili on euromäärä, joka rajaa tietyn osuuden kotitalouksista rajan alapuolelle. Esimerkiksi P25 on raja, jonka alapuolella on 25 % kotitalouksista.

Viidellä prosentilla kotitalouksista nettovarallisuutta oli yli 766 200 euroa ja yhdellä prosentilla yli 1,76 miljoonaa euroa (liitetaulukko 1). Yli miljoonan euron nettovarallisuus oli noin 85 900 kotitaloudella (3,1 % kaikista kotitalouksista). Nettovarallisuus oli negatiivinen 10,5 prosentilla kotitalouksista velkojen ylittäessä varat.

Varallisuuden arvolla mitattuna oma asunto oli selvästi merkittävin varallisuuserä, sillä sen osuus kokonaisvaroista oli noin puolet (48 %). Kokonaisvarat tarkoittavat varoja ennen velkojen vähentämistä.

Varallisuustutkimuksen kattamat varallisuuserät käyvät ilmi kuviosta 1. Siinä on esitetty osuudet kotitalouksista, joilla on varallisuuslajia tai velkaa sekä varallisuuslajien osuudet kokonaisvaroista. Esimerkiksi pörssiosakkeita ja sijoitusrahastoja oli noin 43 prosentilla kotitalouksista ja niiden osuus kokonaisvaroista oli 8,6 prosenttia. Kotitalouksien yleisimmin omistamat varallisuuslajit olivat talletukset (98 % kotitalouksista), kulkuvälineet (72 %), oma asunto (65 %) sekä pörssiosakkeet ja suorat rahastosijoitukset (43 %). Velkaa oli kolmella kotitaloudella viidestä (59 %).

Kuvio 1. Varallisuuslajeja omistavien kotitalouksien osuudet ja varallisuuslajin osuus kokonaisvaroista (%) vuonna 2019

Keskimääräisen varallisuuden kehitys heikkoa

Edelliseen tutkimuskertaan eli vuoteen 2016 verrattuna nettovarallisuuden mediaani aleni reaalisesti 4,6 prosenttia, kun taas keskiarvo kasvoi 1,4 prosenttia, vertailukelpoisista käsitteistä laskettuna (kuvio 2). Säästö- ja sijoitusvakuutusten arvosta ei ole tietoa vuosilta 2009 ja 2013, mikä vaikuttaa tietojen vertailukelpoisuuteen. Muutosprosentit on laskettu luvuista, joissa ei ole mukana säästö- ja sijoitusvakuutuksia.

Kuvio 2. Kotitalouksien nettovarallisuuden reaalinen muutos (%) 1987–2019 (ilman säästö- ja sijoitusvakuutuksia)

Kotitalouksien varallisuus -tilastoa on tehty määrävuosin (1987, 1988, 1994, 1998, 2004, 2009, 2013, 2016 ja 2019). Varallisuustutkimuksen tietosisällön ja menetelmien muutosten vuoksi tiedot eivät ole keskenään täysin vertailukelpoisia. Tutkimusmenetelmä muuttui merkittävästi vuonna 2009. Lisätietoja on tilaston laatuselosteessa.

Reaalivarat vähenivät hieman, rahoitusvarat kasvoivat

Rahoitusvarat kasvoivat selvästi vuodesta 2016 vuoteen 2019, mutta reaalivarat vähenivät keskimäärin hieman. Velat kotitaloutta kohti kasvoivat noin 1 prosentin. Velat vähennetään varoista, joten velkaantuneisuus vaikuttaa keskeisesti nettovarallisuuden tasoon.

Reaalivarojen keskiarvo kotitaloutta kohti oli 188 900 euroa, mikä oli 2,2 prosenttia vuotta 2016 vähemmän. Rahoitusvarojen keskiarvo kaikkia kotitalouksia kohden oli noin 72 500 euroa vuonna 2019, mikä oli 10,3 prosenttia enemmän kuin tilastovuonna 2016. Rahoitusvarat jakautuvat huomattavasti epätasaisemmin kuin reaalivarat. Rahoitusvarojen mediaani oli 13 000 euroa vuonna 2019, mikä oli 20,8 prosenttia enemmän kuin vuonna 2016.

Reaalivarallisuuteen luetaan asunnot, kulkuvälineet, metsät ja peltomaa sekä yritysvarallisuudesta elinkeinotoiminnan ja yhtymien verotuksen nettovarallisuus. Rahoitusvaroihin luetaan talletukset, pörssiosakkeet, sijoitusrahastot, noteeraamattomat osakkeet, yksilölliset eläkevakuutukset, säästö- ja sijoitusvakuutukset sekä muut rahoitusvarat (joukkovelkakirjat ja osuustodistukset).

Reaalivarojen osuus kokonaisvaroista oli noin 72 prosenttia vuonna 2019, mikä oli noin 3 prosenttiyksikköä vähemmän kuin vuonna 2016. Vastaavasti rahoitusvarallisuuden osuus nousi noin 28 prosenttiin. Rahoitusvarallisuutta on lähes kaikilla kotitalouksilla pankkitalletusten vuoksi. Reaalivarallisuutta oli noin 84 prosentilla kotitalouksista.

Oma asunto keskeisin kotitalouksien varallisuuserä

Oma asunto on keskeinen tekijä varallisuuden tasossa ja sen jakautumisessa (taulukko 2). Omassa asunnossa asui 1,82 miljoonaa kotitaloutta eli 65,2 prosenttia kaikista kotitalouksista vuonna 2019. Omistusasujien lukumäärä kasvoi 44 400 kotitaloudella tilastovuoteen 2016 verrattaessa, mutta osuus kaikista kotitalouksista pieneni 1,0 prosenttiyksikköä. Vuokralla asui 34,8 prosenttia kotitalouksista. Vuokralla asuvien kotitalouksien lukumäärä kasvoi 65 700 taloudella.

Taulukko 2. Nettovarallisuus asunnon hallintasuhteen mukaan vuonna 2019 (1000 euroa)

	Kotitalouksien lukumäärä (1000 kotitaloutta)	Nettovarallisuuden taso (1000 euroa)
		Mediaani	Keskiarvo	Alakvartiili (P25)	Yläkvartiili (P75)
Kaikki kotitaloudet	2 787,2	104,0	214,8	9,4	257,9
Velaton omistusasunto	958,2	241,1	389,5	138,5	421,8
Omistusasunto ja asuntovelkaa	860,4	143,1	238,1	71,0	279,7
Vuokralainen tai muu	968,6	2,7	21,3	–0,7	15,9

1) Fraktiili on euromäärä, joka rajaa tietyn osuuden kotitalouksista rajan alapuolelle. Esimerkiksi P25 on raja, jonka alapuolella on 25 % kotitalouksista.
2) Nettovarallisuus = varat - velat

Oman asunnon osuus kokonaisvaroista oli 47,9 prosenttia. Vuonna 2016 osuus oli 50,3 prosenttia. Kotitalouden pääasiallisen asunnon mediaaniarvo oli asunnon omistavilla 152 800 euroa, mikä oli reaalisesti 5,1 prosenttia pienempi kuin vuonna 2016. Keskiarvo asunnon omistavilla oli 191 700 euroa. Myös se pieneni 2,4 prosenttia vuodesta 2016.

Kun lasketaan asunnon arvo kaikkien kotitalouksien kesken, oli sen keskiarvo 125 100 euroa kotitaloutta kohti vuonna 2019. Se oli reaalisesti 3,9 prosenttia pienempi kuin vuonna 2016. Oman asunnon mediaaniarvo kaikilla kotitalouksilla oli 89 300 euroa vuonna 2019, mikä oli 12,7 prosenttia pienempi kuin vuonna 2016. Mukana ovat tällöin vuokralla asuvat kotitaloudet, joiden lukumäärä kasvoi 65 700 taloudella ja oman asunnon arvo on luonnollisesti nolla.

Asuntovelkojen kokonaismäärä pieneni 0,4 prosenttia vuodesta 2016 vuoteen 2019. Keskiarvo kotitaloutta kohti pieneni reaalisesti 4,3 prosenttia. Asuntovelat eivät sisällä taloyhtiöiden lainoja. Asuntovelallisten kotitalouksien lukumäärä pysyi lähes ennallaan ja osuus kotitalouksista pieneni. Kotitalouksista 34,4 prosenttia asui velattomassa omistusasunnossa ja 30,9 prosentilla oli omistusasunto ja asuntovelkaa vuonna 2019.

Muuta velkaa kuin asuntovelkaa oli 50,1 prosentilla ja velan keskiarvo kasvoi 12,0 prosenttia. Velkoja tarkastellaan tarkemmin tämän julkaisun katsauksissa 4 ja 5. Muiden velkojen ehdollinen mediaani oli 11 700 euroa.

Vapaa-ajan asuntoja oli 13,9 prosentilla kotitalouksista. Niiden keskiarvo kotitaloutta kohti aleni 11,9 prosenttia vuodesta 2016 vuoteen 2019. Muiden asuntojen (sijoitusasunnot, kakkosasunnot tms.) keskiarvo kotitaloutta kohti sen sijaan kasvoi 8,5 prosentilla. Niitä omistavien kotitalouksien osuus kasvoi 1,5 prosenttiyksikköä 16,4 prosenttiin. Asuntovarallisuutta yhteensä oli 68,3 prosentilla kotitalouksista, ja sen osuus kokonaisvaroista oli 63,5 prosenttia. Asuntovarallisuuden keskiarvo kotitaloutta kohti pieneni 2,9 prosenttia tilastovuodesta 2016. Asuntovarallisuutta omistavien kotitalouksien asuntovarallisuuden mediaani pieneni 4,2 prosenttia vuodesta 2016 vuoteen 2019.

Kulkuvälineet luetaan varallisuustutkimuksessa osaksi kotitalouksien varallisuutta. Kulkuvälineitä oli noin 72 prosentilla kotitalouksista. Niiden osuus varoista oli 4,0 prosenttia. Autojen osuus oli noin 80 prosenttia kulkuvälineiden yhteisarvosta. Muista kulkuvälineistä veneitä oli noin 6 prosentilla kotitalouksista. Kulkuvälineiden keskiarvo kotitaloutta kohti kasvoi 5,9 prosenttia vuodesta 2016 vuoteen 2019.

Metsiä ja viljelysmaata oli noin 15 prosentilla kotitalouksista ja niiden osuus kokonaisvaroista oli 4,4 prosenttia. Niiden keskiarvo kotitaloutta kohti kasvoi 4,7 prosenttia. Yritysvarallisuutta (elinkeinotoiminnan ja yhtymien nettovarallisuus) oli noin neljällä prosentilla kotitalouksista. Osuus kokonaisvaroista oli 0,3 prosenttia.

Sijoitusrahastoja ja pörssiosakkeita 43 prosentilla kotitalouksista

Talletuksia oli lähes kaikilla kotitalouksilla. Niiden ehdollinen mediaani oli 7 000 euroa ja keskiarvo 24 900 euroa. Talletukset perustuvat kotitalouksien omaan ilmoitukseen, joten tietoon liittyy enemmän epävarmuutta kuin esimerkiksi rekisteritietona saataviin sijoitusrahastoihin ja pörssiosakkeisiin (ks. laatuseloste).

Sijoitusrahastoja ja pörssiosakkeita omisti 43 prosenttia kotitalouksista ja niiden keskiarvo kotitaloutta kohti kasvoi reaalisesti noin 11 prosentilla 22 400 euroon. Mediaani omistaville kotitalouksille oli 8 120 euroa, missä kasvua oli noin 39 prosenttia vuodesta 2016 vuoteen 2019. Sijoitusrahastoja omistavien kotitalouksien osuus kasvoi noin 34 prosenttiin, pörssiosakkeita omistavien pysyi lähes ennallaan noin 20 prosentissa.

Talletuksia lukuun ottamatta varallisuuden ja erityisesti rahoitusvarallisuuden omistaminen on huomattavasti yleisempää suurituloisilla ja ylemmissä nettovarallisuuskymmenyksissä (kuvio 3). Esimerkiksi sijoitusrahastoja ja pörssiosakkeita omisti noin 21 prosenttia pienituloisimman kymmenyksen kotitalouksista. Suurituloisimmassa kymmenyksessä osuus oli noin 76 prosenttia.

Kuvio 3. Sijoitusrahastoja ja pörssiosakkeita omistavien kotitalouksien osuus (%) tulokymmenyksittäin vuonna 2019

Tulokymmenykset on muodostettu kotitalouksien kesken kulutusyksikköä kohti laskettujen käytettävissä olevien rahatulojen (ml. myyntivoitot) mukaan.

Yksilöllisiä eläkevakuutuksia oli noin 22 prosentilla kotitalouksista. Niiden keskiarvo kotitaloutta kohti oli noin 3 600 euroa, jossa kasvua noin 2 prosenttia vuodesta 2016. Omistavien kotitalouksien mediaani oli 7 950 euroa.

Säästö- ja sijoitusvakuutuksia oli noin 12 prosentilla kotitalouksista eli noin 332 400 kotitaloudella. Omistavien kotitalouksien mediaani oli 15 000 euroa, keskiarvo kotitaloutta kohti 4 300 euroa ja osuus koko rahoitusvarallisuudesta 5,9 prosenttia. Vuoden 2019 tieto perustuu kyselytietoon ja sitä voi pitää suuntaa antavana.

Muiden osakkeiden keskiarvo kotitaloutta kohti kasvoi 19,6 prosenttia 16 200 euroon. Muut osakkeet ovat osinkoa maksaneiden osakeyhtiöiden noteeraamattomia osakkeita (ks. laatuseloste). Niitä oli noin 10 prosentilla kotitalouksista ja ehdollinen mediaani oli 5 850 euroa.

Muu rahoitusvarallisuus sisältää osuustodistukset ja joukkovelkakirjat. Muuta rahoitusvarallisuutta oli noin 10 prosentilla kotitalouksista, kun vuonna 2016 osuus oli noin 11 prosenttia. Muuta rahoitusvarallisuutta oli keskimäärin 1 490 euroa kotitaloutta kohti, missä oli kasvua 7,3 prosenttia vuodesta 2016 vuoteen 2019. Ehdollinen mediaani kasvoi 41,8 prosenttia 3 660 euroon.

Lähde: Kotitalouksien varallisuus, Tilastokeskus

Lisätietoja: Tara Junes 029 551 3322, Samuel Ikonen 029 551 3086, Ville Pakkanen 029 551 3485, toimeentulo.tilastokeskus@tilastokeskus.fi

Vastaava osastopäällikkö: Hannele Orjala

---

Päivitetty 8.6.2021