Etusivu > Tilastot > Kotitalouksien varallisuus > 2019 > 2. Nettovarallisuus suurin 65–74-vuotiailla

2. Nettovarallisuus suurin 65–74-vuotiailla

Varallisuus karttuu pitkällä aikavälillä säästämisen, arvonnousun, perintöjen ja muiden pääomansiirtojen seurauksena. Ikä on siten keskeinen varallisuuden tasoa selittävä tekijä. Osaa varallisuudesta käytetään myös kulutukseen (asunnot, kulkuvälineet), joten kotitalouden rakenne ja tarpeet vaikuttavat varallisuuden tasoon.

Keskimääräinen nettovarallisuus tyypillisesti kasvaa iän mukaan, mutta kääntyy vanhemmilla ikäluokilla laskuun. Vuoden 2019 aineistossa keskimääräinen nettovarallisuus oli suurimmillaan ikäryhmässä 65–74-vuotiaat. Varat ennen velkojen vähentämistä ovat sen sijaan iän suhteen tasaisemmin jakautuneet, ja ne olivat keskimäärin lähes yhtä suuret 35–44, 45–64 ja 65–74-vuotiailla. Iällä tarkoitetaan kotitalouden viitehenkilön eli käytännössä suurituloisimman jäsenen ikää.

Kuvio 4. Keskimääräinen varallisuus (mediaani) viitehenkilön iän mukaan vuonna 2019, nettovarallisuus (varat – velat) ja varat yhteensä

Varallisuustutkimuksia on tehty muutaman vuoden välein 1980-luvun loppupuolelta alkaen. Vuosina 2013, 2016 ja 2019 keskimääräinen nettovarallisuus on ollut suurin 65–74-vuotiailla. Vuosien 1994–2009 tutkimuksissa korkein nettovarallisuus oli 55–64-vuotiailla ja 1980-luvun lopun tutkimuksissa 45–54-vuotiailla. Osatekijöinä muutoksen taustalla ovat rakennemuutokset ja luonnollisesti myös se, että ikäryhmissä ovat eri vuosina eri syntymäkohortit.

Kuvio 5. Keskimääräinen nettovarallisuus (mediaani) viitehenkilön iän mukaan 1987, 2009 ja 2019 (euroa, vuoden 2019 hinnoin)

Myös ikäryhmien sisällä on merkittäviä eroja nettovarallisuudessa (kuvio 6). Esimerkiksi 45–54-vuotiaiden kotitalouksista neljäsosalla varallisuutta oli alle 31 600 euroa ja neljäsosalla yli 356 800 euroa vuonna 2019, kun mediaanivarallisuus oli 159 400 euroa. Vastaavasti 35–44-vuotiaiden talouksista neljäsosalla varallisuutta oli alle 12 200 euroa ja neljäsosalla yli 209 700 euroa.

Kuvio 6. Nettovarallisuuden mediaani, yläkvartiili ja alakvartiili viitehenkilön iän mukaan vuonna 2019

Yläkvartiili kertoo euromääräisen rajan, jonka yläpuolella on 25 prosenttia kotitalouksista. Vastaavasti alakvartiilin alle jää 25 prosenttia kotitalouksista.

Asunnon omistus ja asuntovelkaisuus vaikuttavat merkittävästi nettovarallisuuden tasoon eri ikäryhmissä ja kotitaloustyypeissä. Asunnon omistavien osuus kasvaa iän mukana, kun taas asuntovelkaisuus vähenee, mikä kasvattaa nettovarallisuuden tasoa. Kuviossa 7 tätä havainnollistetaan varallisuuden rakenteella iän mukaan.

Kuvio 7. Nettovarallisuuden mediaani ja varallisuuden rakenne kotitalouden viitehenkilön iän mukaan vuonna 2019

Lapsettomilla pareilla suurin mediaanivarallisuus

Yhden hengen talouksien mediaanivarallisuus oli 48 900 euroa vuonna 2019, mutta erot eri-ikäisten yksinasujien välillä ovat suuria (kuvio 8). Pienin nettovarallisuus on nuorilla alle 35-vuotiailla yhden hengen talouksilla, joiden mediaanivarallisuus oli 2 600 euroa. Yli 64-vuotiailla nettovarojen mediaani oli 113 500 euroa ja 35–64-vuotiailla 51 400 euroa. Nuorimmassa ikäryhmässä alle viidesosa (16 %) on omistusasujia, kun vanhimmassa enemmän kuin kaksi kolmesta (70 %) omistaa asunnon. Myös rahoitusvarallisuutta on nuorilla muita ikäryhmiä vähemmän, kun taas kulutus- ja muuta velkaa on muita ikäryhmiä yleisemmin.

Lapsettomilla pareilla nettovarallisuuden mediaani oli 190 500 euroa, mikä on lähes nelinkertainen yhden hengen talouksiin verrattuna. Nettovarallisuus oli suurimmillaan yli 65-vuotiailla lapsettomilla pareilla, noin 257 300 euroa. Lapsettomien parien kotitalouksista 89 prosentilla oli omistusasunto, kun viitehenkilön ikä oli yli 35 vuotta. Alle 35-vuotiailla lapsettomilla pareilla osuus oli vain 33 prosenttia. Lapsettomilla pareilla, joiden viitehenkilö oli alle 35-vuotias, nettovarallisuuden mediaani oli noin 13 700 euroa. Tässä ryhmässä velkaisten kotitalouksien osuus oli noin 86 prosenttia.

Kahden huoltajan lapsiperheillä nettovarojen mediaani (128 000 euroa) oli 2,6-kertainen yhden hengen talouksiin verrattuna, mutta noin 33 prosenttia alhaisempi kuin lapsettomilla pareilla. Kahden huoltajan lapsiperheet ovat tyypillisesti asuntovelkaisia, mutta velkarasitus pienenee lasten kasvaessa, mikä kasvattaa nettovarallisuutta. Asuntonsa omisti noin 81 prosenttia pareista, joilla oli lapsia.

Kuvio 8. Keskimääräinen nettovarallisuus (mediaani) kotitalouden elinvaiheen mukaan vuonna 2019

Korkeasti koulutetuilla eniten varallisuutta

Varallisuuden kartuttamista säästämällä edesauttaa korkeampi tulotaso, jonka tärkeä taustatekijä on koulutusaste. Kotitalouksilla, joiden viitehenkilöllä oli korkea-asteen tutkinto, nettovarallisuuden mediaani oli noin 169 700 euroa vuonna 2019. Se oli 1,8-kertainen perusasteen tutkinnon suorittaneisiin (94 500 euroa) ja 2,4-kertainen keskiasteen tutkinnon suorittaneisiin (69 900 euroa) nähden. Korkeammin koulutetuilla oli keskimäärin enemmän reaalivarallisuutta, rahoitusvarallisuutta ja velkaa kuin perus- tai keskiasteen tutkinnon suorittaneilla. Korkea-asteen tutkinnon suorittaneet omistivat 63 prosenttia kaikista kotitalouksien rahoitusvaroista ja 51 prosenttia kaikista kotitalouksien reaalivaroista. Perusasteen tutkinnon suorittaneiden keskiastetta korkeampi nettovarallisuuden mediaani selittynee ikärakenteella. Perustutkinnon suorittaneet ovat keskimäärin iäkkäämpiä kuin keskiasteen tutkinnon suorittaneet.

Kuvio 9. Nettovarallisuuden mediaani ja varallisuuden rakenne kotitalouden viitehenkilön koulutusasteen mukaan vuonna 2019

Lähde: Kotitalouksien varallisuus, Tilastokeskus

Lisätietoja: Tara Junes 029 551 3322, Samuel Ikonen 029 551 3086, Ville Pakkanen 029 551 3485, toimeentulo.tilastokeskus@tilastokeskus.fi

Vastaava osastopäällikkö: Hannele Orjala

---

Päivitetty 8.6.2021