Etusivu > Tilastot > Kotitalouksien varallisuus > 2019 > 5. Vähävaraisimmilla kotitalouksilla usein velkaa

5. Vähävaraisimmilla kotitalouksilla usein velkaa

Velkaa oli useimmin kotitalouksilla, jotka kuuluivat nettovarallisuudeltaan alimpaan kymmenykseen (kuvio 18). Sellaisista kotitalouksista 100 prosentilla oli velkaa. Vähiten velallistalouksia oli toiseksi vähävaraisimmassa kymmenyksessä, missä noin 30 prosentilla oli velkaa. Suhteellisen usein velallisia olivat kotitaloudet, jotka kuuluivat nettovarallisuudeltaan neljännestä kuudenteen kymmenykseen. Niillä oli muita useammin asuntovelkaa.

Vähävaraisimman kymmenyksen osuus kaikista veloista oli yhdeksän prosenttia, mutta toiseksi vähävaraisimman vain noin prosentin ja kolmanneksi vähävaraisimman noin neljä prosenttia. Eniten velkaa, noin 17 prosenttia kotitalouksien kaikista veloista, oli ylimmän varallisuuskymmenyksen kotitalouksilla. Muiden varallisuuskymmenysten osuus veloista vaihteli kymmenestä kolmeentoista prosenttiin.

Kuvio 18. Velallisten ja asuntovelallisten kotitalouksien osuus kaikista kotitalouksista nettovarallisuuskymmenyksittäin vuonna 2019

Vähävaraisimman kymmenyksen velallisista kotitalouksista joka toisella oli velkaa yli kolme ja puoli kertaa varallisuutensa verran ja puolella asuntovelallisista oli asuntovelkaa enemmän kuin asunnon nykyarvo (kuvio 19). Asuntovelkojen suhde asunnon arvoon oli suurin vähävaraisimman kymmenyksen velallisista kotitalouksista. Kaikkien velkojen suhde kokonaisvarallisuuteen kuitenkin pieneni nopeasti nettovarallisuuden kasvaessa.

Kaikilla vähävaraisimman kymmenyksen velallisista kotitalouksilla velan suhde varallisuuteen oli yli 75 prosenttia, mutta varakkaamman puoliskon velallistalouksilla niin suuria velkoja ei ollut ollenkaan. Vuoden 2016 tutkimuskerralla tulokset olivat samansuuntaisia, mutta vähävaraisimman kymmenyksen osalta velkojen suhde varallisuuteen on entisestään kasvanut. Vuonna 2016 vähävaraisimman kymmenyksen velallisista joka toisella velan määrä ylitti kolme kertaa varallisuuden määrän, mutta se ei kuitenkaan ylittänyt sitä kolmea ja puolta kertaa, kuten se ylitti vuonna 2019.

Kuvio 19. Velan ja varallisuuden suhde nettovarallisuuskymmenyksittäin vuonna 2019

Vuosituloihin suhteutettuna eniten velkaa oli kotitalouksilla, jotka nettovaroiltaan olivat jakauman keskivälillä (kuvio 20). Kolmen alimman varallisuuskymmenyksien kotitalouksilla oli suhteessa tuloihin selvästi vähemmän velkaa kuin muilla kymmenyksillä. Sellaisten talouksien osuus velallistalouksista, joilla oli velkaa vähintään kolme kertaa vuositulot, oli eri varallisuusluokissa varsin tasainen. Eniten kotitalouksia, joiden velat suhteessa vuosituloihin olivat suurimmat, oli viidennessä ja kuudennessa nettovarallisuuskymmenyksessä.

Kuvio 20. Velan ja vuositulon suhde nettovarallisuuskymmenyksittäin vuonna 2019

Ongelmia luotonsaannissa kuudella prosentilla kotitalouksista

Kansainvälisissä varallisuustiedonkeruissa, kuten Euroalueen (Household Finance and Consumption Survey) ja Yhdysvaltain (Survey on Consumer Finances) varallisuustutkimuksissa kerätään tietoa kotitalouksien luotonhakemisesta ja luotonsaannista. Suomessa vuosien 2013, 2016 ja 2019 varallisuustutkimuksissa tietoa kerättiin vertailukelpoisilla kysymyksillä, joiden perusteella tunnistettiin kotitaloudet, joilla on ollut vaikeuksia luotonsaannissa.

Luottorajoitteiseksi kotitaloudeksi määritellään kerättyjen tietojen perusteella kotitalous, joka a) on hakenut lainaa haastatteluajankohtaa edeltäneen kolmen vuoden aikana, eikä saanut hakemaansa lainaa heti eikä myöhemmin, b) on hakenut lainaa, mutta saanut sitä hakemaansa määrää vähemmän tai joka c) ei ole hakenut lainaa, koska ei arvellut saavansa sitä.

Tämän määritelmän mukaan kuusi prosenttia kotitalouksista oli luottorajoitteisia vuonna 2019 (taulukko 5). Osuus oli suunnilleen yhtä suuri kuin vuonna 2016. Useimmin luottorajoitus koski yksinhuoltajatalouksia, joista 20 prosenttia ilmoitti kohdanneensa ongelmia luotonsaannissa. Vähiten luottorajoituksia olivat kohdanneet suhteellisen iäkkäät kotitaloudet.

Sellaiset kotitaloudet, joissa oli lapsia (10 %), kertoivat kohdanneensa ongelmia luotonsaannissa sunnilleen saman verran kuin edellisellä tutkimuskerralla. Aiempaa enempi niitä olivat kohdanneet yksinhuoltajat (20 %). Yksinhuoltajat ilmoittivat muita useammin jättäneensä hakematta lainaa, koska eivät uskoneet sitä saavansa.

Kotitalouksista 29 prosenttia kertoi hakeneensa lainaa kolmen edellisvuoden aikana. Lainaa hakeneista 6 prosenttia ei saanut lainaa lainkaan tai sai sitä vähemmän kuin oli hakenut. Lisäksi viisi prosenttia talouksista ei hakenut lainaa, koska ei arvellut sitä saavansa.

Useimmin lainaa olivat hakeneet lapsiperheet sekä suhteellisen nuoret lapsettomat parit. Lapsiperheistä 48 prosenttia ja 50 prosenttia sellaisista lapsettomista pareista, joiden viitehenkilö oli alle 35-vuotias, oli hakenut lainaa. Yksinasuvistakin lainaa hakivat useimmin nuorimmat, alle 35-vuotiaista yksinasuvista lainaa haki 42 prosenttia. Yli 65-vuotiaiden taloudet hakivat lainaa harvoin.

Taulukko 5. Lainaa hakeneet ja luottorajoitteiset kotitaloudet kotitalouden elinvaiheen mukaan

Kotitaloustyyppi	Hakenut lainaa	Ei saanut lainaa	Ei uskonut saavansa lainaa	Luottorajoitteinen
1 Yhden hengen taloudet	21,7	8,5	6,0	7,0
1.1 Yhden hengen talous, alle 35 vuotta	41,6	8,5	7,4	9,3
1.2 Yhden hengen talous, 35-64 vuotta	23,5	10,3	9,7	11,1
1.3 Yhden hengen talous, vähintään 65 vuotta	7,6	3,7	1,8	1,8
2 Lapsettomat parit	28,4	3,9	2,8	3,5
2.1 Lapsettomat parit, alle 35 vuotta	50,3	2,6	5,3	6,4
2.2 Lapsettomat parit, 35-64 vuotta	33,5	5,3	3,7	4,8
2.3 Lapsettomat parit, vähintään 65 vuotta	11,8	2,3	0,5	0,8
3 Kaikki lapsiperheet	46,4	5,7	8,5	10,0
3.1 Parit, joilla lapsia	48,2	5,6	6,3	8,0
3.1.1 Pari + nuorin lapsi alle 7 v	52,9	6,8	8,3	10,3
3.1.2 Pari + nuorin lapsi yli 7 v	42,2	3,7	3,9	5,1
3.2 Yksinhuoltajat	38,1	6,1	18,7	19,8
4 Muut	34,3	7,9	3,8	5,7
Kaikki kotitaloudet	29,1	6,3	5,4	6,4

1) Luottorajoitteinen kotitalous määritellään kotitaloudeksi, joka: 1) on hakenut lainaa edellisen kolmen vuoden aikana, eikä saanut hakemaansa lainaa heti eikä myöhemmin, 2) on hakenut lainaa, mutta saanut sitä hakemaansa määrää vähemmän tai joka c) ei ole hakenut lainaa, koska ei arvellut saavansa sitä.
2) Sarake Ei saanut lainaa sisältää myös ne kotitaloudet, jotka saivat hakemaansa määrää vähemmän lainaa. Osuus lasketaan lainaa hakeneista kotitalouksista. Muissa sarakkeissa osuudet laskettu kaikista kotitalouksista.

Suhteellisesti eniten lainaa hakeneita kotitalouksia oli nettovarallisuudeltaan vähävaraisimmassa kymmenyksessä, joista 55 prosenttia oli hakenut lainaa kolmen edellisvuoden aikana (taulukko 6). Vähävaraisimmilla oli myös useimmin lainansaantivaikeuksia. Ylemmissä varallisuuskymmenyksissä lainansaantivaikeuksia oli odotetusti selvästi harvemmalla taloudella.

Luottorajoituksia kokivat selvästi muita useammin kotitaloudet, jotka sijoittuivat nettovarallisuudeltaan alimpiin kymmenyksiin. Alimman varallisuuskymmenyksen kotitalouksista 19 ja toiseksi alimman 17 prosenttia kertoi kokeneensa ongelmia luotonsaannissa. Niillä kotitalouksilla, joilla oli nettovarallisuutta vähintään kaikkien kotitalouksien mediaanin verran, olivat luottorajoitukset harvinaisia.

Taulukko 6. Lainaa hakeneet ja luottorajoitteiset kotitaloudet nettovarallisuuskymmenyksen mukaan

Nettovarallisuuskymmenys	Hakenut lainaa	Ei saanut lainaa	Ei uskonut saavansa lainaa	Luottorajoitteinen
I (vähävaraisin)	54,5	9,3	16,3	18,9
II	14,0	16,2	16,3	17,1
III	25,2	12,8	8,7	10,7
IV	37,6	5,5	3,2	4,5
V	34,0	6,4	3,3	4,7
VI	27,0	4,2	1,7	2,4
VII	23,4	2,9	1,3	2,0
VIII	24,4	1,9	1,6	1,8
IX	23,8	2,8	0,6	1,1
X (varakkain)	26,8	2,6	0,6	1,2
Kaikki kotitaloudet	29,1	6,3	5,4	6,4

1) Luottorajoitteinen kotitalous määritellään kotitaloudeksi, joka: 1) on hakenut lainaa edellisen kolmen vuoden aikana, eikä saanut hakemaansa lainaa heti eikä myöhemmin, 2) on hakenut lainaa, mutta saanut sitä hakemaansa määrää vähemmän tai joka c) ei ole hakenut lainaa, koska ei arvellut saavansa sitä.
2) Sarake Ei saanut lainaa sisältää myös ne kotitaloudet, jotka saivat hakemaansa määrää vähemmän lainaa. Osuus lasketaan lainaa hakeneista kotitalouksista. Muissa sarakkeissa osuudet laskettu kaikista kotitalouksista.

Lähde: Kotitalouksien varallisuus, Tilastokeskus

Lisätietoja: Tara Junes 029 551 3322, Samuel Ikonen 029 551 3086, Ville Pakkanen 029 551 3485, toimeentulo.tilastokeskus@tilastokeskus.fi

Vastaava osastopäällikkö: Hannele Orjala

---

Päivitetty 8.6.2021