Etusivu > Tilastot > Ympäristöverot > 2009 > Laatuseloste: Ympäristöverot

Laatuseloste: Ympäristöverot

• 1. Tilastotietojen relevanssi
• 2. Tilastotutkimuksen menetelmäkuvaus
• 3. Tietojen oikeellisuus ja tarkkuus
• 4. Julkaistujen tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus
• 5. Tietojen saatavuus ja läpinäkyvyys/selkeys
• 6. Tilastojen vertailukelpoisuus
• 7. Selkeys ja eheys/yhtenäisyys

1. Tilastotietojen relevanssi

Ympäristöverotilasto kuvaa julkisen sektorin keräämien ympäristöverojen ja maksujen määrää ja osuutta kokonaisverotuloista. Se sisältää sekä ympäristöperusteiset verot ja maksut että tietyt ympäristöperusteiset palvelumaksut. Tilasto palvelee yhteiskunnallista päätöksentekoa ja suunnittelua sekä kansainvälisen tilastoinnin tarpeita. Ympäristöverojen määrittelyssä lähdetään siitä, että veron tulee kohdistua sellaiseen mitattavaan fyysiseen suureeseen, jolla on haitallinen vaikutus ympäristöön. Määrittelyssä keskeistä on veropohja, ei veron luonne. Ympäristöveroiksi lasketaan esimerkiksi kaikki energiaverot ja ajoneuvoverot. Lisäksi mukana on pakkauksiin kohdistuvat verot, lannoitteista ja torjunta-aineista maksettavat verot ja maksut, öljynsuoja- ja öljyjätemaksut sekä vesiensuojelumaksut ja jätevero. Tilastoon sisällytetään omina erinään myös kunnalliset jätehuolto-, vesi- ja jätevesimaksut. Liikennepolttoaineet sisältävät tilastossa bensiinin ja dieselpolttoaineiden perus- ja lisäveron sekä huoltovarmuusmaksun. Muut energia-aineet sisältävät kevyen ja raskaan polttoöljyn, kivihiilen, polttoturpeen ja maakaasun verot sekä sähköveron. Energiaveroihin on myös laskettu mukaan huoltovarmuusmaksut. Ajoneuvoperusteiset verot käsittävät auto- ja ajoneuvo- sekä moottoriajoneuvoveron. Maatalouden maksut sisältävät vuoteen 2007 asti perityn torjunta-ainemaksun sekä vuoteen 1994 asti perityn lannoiteveron. Muut verot ja maksut sisältävät alkoholi- ja virvoitusjuomaveron lisäverot, öljynsuoja- ja öljyjätemaksut, jäteveron sekä vuosina 1992-1994 perityn tilauslentoveron. Tilastokeskus saa tiedot tilastoa varten valtiokonttorilta, tullihallitukselta ja eräiltä muilta valtiohallinnon yksiköiltä, keskusliitoilta, yhdistyksiltä sekä kunnilta, kuntayhtymiltä ja niiden liikelaitoksilta. Tilasto on osa Suomen virallista tilastoa (SVT). Tilasto perustuu kansainvälisesti yhtenäiseen tilastointikehikkoon, jonka määrittelyyn ovat osallistuneet muun muassa OECD ja EU:n tilastovirasto Eurostat. Tilastointikehikko mahdollistaa kansainvälisesti yhdenmukaisten tietojen keräämisen ja vertailun.

2. Tilastotutkimuksen menetelmäkuvaus

Ympäristöverot lasketaan Tilastokeskuksen, valtiokonttorin, tullihallituksen sekä julkisten hallinnon toimijoiden kirjanpidosta ja tilastoista. Lisäksi tilastoinnissa seurataan eräiden keskusliittojen ja järjestöjen tilastoja soveltuvilta osin. Kunnallisten palvelumaksujen tilastoinnissa käytetään Tilastokeskuksen kunnan/kuntayhtymien talous- ja toimintatilastoa sekä Vesi- ja viemäriyhdistyksen tilastoja. Ympäristöverotilastot laaditaan kansainvälisen käytännön mukaan maksuperusteisina.

3. Tietojen oikeellisuus ja tarkkuus

Suurin osa tiedoista perustuu tarkkaan valtiotalouden kirjanpitoon. Laskentakehikko vastaa eurooppalaisia standardeja. Ympäristöverojen ja -veroluonteisten maksujen määrää voidaan verrata valtion verokertymään. Tilastokeskus kerää lomakkeilla jätehuoltomaksun kunnallisen aineiston. Vesi- ja jätevesimaksut perustuvat Vesi- ja viemärilaitosyhdistyksen tilastokyselyihin, joissa kato on vaihdellut vuosittain jonkin verran.

4. Julkaistujen tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus

Ympäristöverotilasto julkaistaan vuosittain. Tilaston julkaisuviive on vuosi. Kyseessä on lopullinen tieto.

5. Tietojen saatavuus ja läpinäkyvyys/selkeys

Tilastotiedot julkaistaan internetissä Tilastokeskuksen sivuilla sekä Tilastokeskuksen vuosittain julkaisemissa Ympäristötilasto vuosikirja -julkaisussa sekä Suomen tilastollisessa vuosikirjassa. Lisäksi tilastotiedot raportoidaan EU:n tilastoviranomaiselle Eurostatille ja sitä kautta ne julkaistaan Eurostatin sekä OECD:n tilastojulkaisuissa.

6. Tilastojen vertailukelpoisuus

Verolainsäädännön muutokset aiheuttavat muutoksia ympäristöverotilastoihin. Nykyisten tilastointiperusteiden mukaan kerättyjä tietoja on saatavilla vuodesta 1980 alkaen.

7. Selkeys ja eheys/yhtenäisyys

Tilaston määritelmät on harmonisoitu EU:n ja OECD:n tasolla ja tiedot ovat kansainvälisesti vertailukelpoisia. Suomessa on varmistettu yhtenäisyys kansantalouden tilinpidon verotietojen kanssa.

Lähde: Ympäristöverot 2009, Tilastokeskus

Lisätietoja: Leo Kolttola (09) 1734 3234, ymparisto.energia@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Leena Storgårds

---

Päivitetty 17.11.2010