Etusivu > Tilastot > Yksityisen sektorin kuukausipalkat > 2005 > Laatuseloste: Yksityisen sektorin kuukausipalkat

Laatuseloste: Yksityisen sektorin kuukausipalkat

1 Tilastotietojen relevanssi

1.1 Tilaston tietosisältö

Yksityisen sektorin kuukausipalkkaisten palkkatilasto on vuosittain laadittava tilasto, joka kuvaa ansioita vuoden viimeisellä neljänneksellä. Palkkatilastoja käytetään pääasiassa työehtosopimustoiminnassa. Ansiotasoindeksin lopulliset tiedot ja palkkarakennetilaston tiedot perustuvat osittain yksityisen sektorin kuukausipalkkatilaston tietoihin.

Tilaston perusaineiston muodostavat yksityisen sektorin työnantajajärjestöjen keräämät palkkatilastotiedot sekä Tilastokeskuksen järjestäytymättömiltä työnantajilta otostutkimuksella keräämät vastaavat tiedot. Tiedustelu koskee pääsääntöisesti kaikkia yritykseen työsuhteessa olevia palkansaajia vuoden neljännen neljänneksen aikana yhden kuukauden jaksolta.

Tilasto sisältää kokoaikaiset kuukausipalkkaiset palkansaajat, joiden palkkaus noudattaa säännöllistä työaikaa. Julkaistuissa tiedoissa ei ole mukana osa-aikaisia. Osa-aikaisiksi katsotaan pääsääntöisesti henkilöt, joiden säännöllinen viikkotyöaika on yli 10 prosenttia alan yleistä työaikaa lyhyempi. Toimitusjohtajat, harjoittelijat, oppilaat ja palkkaukseltaan normaalikäytännöstä poikkeavat eivät sisälly tilastoon.

1.2 Käsitteet ja luokitukset

Tilaston ansiokäsitteenä on säännöllisen työajan ansio ilman tulospalkkioita, joka sisältää seuraavat palkkaerät: peruskuukausipalkan sisältäen henkilökohtaisen ja palvelusvuosilisän, vuoro-, ilta-, ja yötyölisän sekä säännöllisen sunnuntaityön korvauksen, luontoisetujen verotusarvon ja provision / myyntipalkkion keskimäärin kuukaudessa. Säännöllisen työajan ansio voidaan laskea myös tulospalkkioiden kanssa.

Tilastossa käytetään toimialaluokitusta, joka perustuu koko Euroopan unionin yhteiseen toimialaluokitukseen NACE 2002:een. Ammattiluokituksena käytetään Tilastokeskuksen yleistä ammattiluokitus 2001:tä, joka perustuu Euroopan unionin ammattiluokitukseen. Lisäksi tiedot julkaistaan eri työnantajaliittojen sopimusalojen ammattinimikkeistöillä. Tilastoinnissa on myös käytössä Tilastokeskuksen koulutusluokitus 2001.

2 Tilastotutkimuksen menetelmäkuvaus

2.1 Tutkimus- ja otoskehikko ja otos

Työnantajajärjestöt keräävät palkkatilastojen perustiedot omilta jäsenyrityksiltään. Tilastokeskus täydentää tietoja järjestäytymättömiä yrityksiä koskevalla otoksella eräiltä yksityisen sektorin toimialoilta.

Tilastokeskuksen omaa tiedustelua varten yritysrekisterin palvelutietokannasta poimitaan aktiiviset yritykset (ml. liikelaitokset ja seurakunnat), joilla on palkattua henkilökuntaa vähintään yksi palkansaaja. Tutkimuskehikon ulkopuolelle rajataan institutionaalisen sektori-luokituksen mukaan seuraavat sektoriluokat: valtionhallinto, paikallishallinto, kunnat, kuntayhtymät, Ahvenanmaan maakuntahallinto, kansainväliset järjestöt ja kotitaloudet. Tutkimuskehikkoon viedään myös tieto yrityksen järjestäytyneisyydestä, mikäli yritys on työnantajajärjestön jäsenyritys. Tutkimuskehikosta muodostettiin yksityisen sektorin tutkimuskehikko rajaamalla pois yritykset,

- joiden toimiala oli maa-, metsä- tai kalatalous

- joiden palveluksessa oli vähemmän kuin viisi palkansaajaa.

- joiden kotipaikka sijoittui Ahvenanmaan maakuntaan.

Yksityisen sektorin tutkimuskehikosta muodostetaan otoskehikko, johon poimitaan otostoimialoilla toimivat yritykset. Otostoimialat määrittyvät peittävyystarkastelun kautta. Peittävyystarkastelussa määritellään korkean järjestäytymisasteen toimialat, joissa työnantajajärjestöjen palkansaajien osuus koko toimialalla on noin 75 % tai enemmän. Näiltä toimialoilta Tilastokeskus ei poimi otosta. Peittävyystarkastelu ja ositteiden muodostus tehdään viiden vuoden välein otosuudistuksen yhteydessä. Viimeisin otosuudistus on tehty vuonna 2005.

Estimointia ja oman otoksen poimimista varten yrityksille muodostettiin ositetieto. Otantaositteiden muodostuksen lähtökohtana on yrityksen toimiala ja kokoluokka. Samankaltaista toimintaa pyritään viemään samaan ositteeseen. Omassa otoksessa ositteen poimintatodennäköisyys vaihtelee toimialoittain. Otantamenetelmänä käytetään ositettua yksinkertaista satunnaisotantaa palauttamatta. Poimintayksikkönä on yritys ja poimintaperusteina ovat toimiala ja yrityksen kokoluokka.

Työnantajajärjestöjen keräämässä palkka-aineistossa vuonna 2005 oli noin 9 350 yrityksen ansiotiedot. Järjestäytymättömien yritysten otokseen poimittiin 2 296 yritystä vuonna 2005. Näiden otosyritysten palveluksessa oli otoskehikon mukaan runsaat 76 033 palkansaajaa. Tiedusteluun vastasi noin 80 prosenttia otoksessa olleista yrityksistä.

2.2 Estimointi

Otoksella kerätyt ja työnantajaliitoista saadut palkkatiedot eivät kuvaa vielä sellaisenaan koko yksityistä sektoria. Otoksesta ja vastauskadosta johtuen tiedot koko sektorin tasolla ovat vinoutuneet, sillä esimerkiksi pienten ja järjestäytymättömien yrityksien tiedoista iso osa jää saamatta. Tästä syystä yksityisen sektorin palkkatiedot korotetaan perusjoukon tasolle käyttämällä Särndalin suhde-estimaattoria. Suhde-estimaattori antaa suuremman painon niiden yritysten lukumäärä- ja ansiotiedoille, joiden ositteissa vastauskato henkilökuntamäärällä mitattuna on suurinta ja joissa otokseen poimitaan pieni osa yrityksistä.

Estimointi suoritetaan kahdessa osassa: järjestäytyneiden yritysten estimointikehikko ja otostoimialojen järjestäytymättömien yritysten estimointikehikko estimoidaan erikseen ositekohtaisesti. Järjestäytyminen määritettiin tilastoajankohdan mukaisesti. Koska tutkimuskehikko poimittiin ennen tilastoajankohtaa, järjestäytyneisiin yrityksiin lisättiin ne alkuperäisessä kehikossa järjestäytymättömiksi luetut yritykset, joiden palkkatiedot sisältyivät työnantajajärjestöjen keräämään aineistoon. Tutkimuskehikkoon lisätyistä uusista yrityksistä, joiden palveluksessa oli vähintään viisi palkansaajaa, muodostettiin oma jälkiosite. Tämän ositteen korotus-kertoimeksi määritettiin 1.

3 Tietojen oikeellisuus ja tarkkuus

Tilastokeskuksen perustiedot on kerätty otoksen avulla ja niihin sisältyy jonkin verran satunnaisvirhettä. Tilastokeskuksen otoksessa vastaajayritysten vaihtuvuus vuosittain aiheuttaa jossain määrin ansiotason heiluvuutta. Ansiotietoihin sisältyvä virhe on kuitenkin niin vähäinen, että tietojen voidaan katsoa kuvaavan hyvin yksityisen sektorin kuukausipalkkaisten ansiotasoa.

4 Julkaisun tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus

Yksityisen sektorin kuukausipalkkatilasto laaditaan vuosittain. Työsuhde ja palkkatiedot kuvaavat yhden kuukauden ajanjakson tietoja pääsääntöisesti viimeisellä vuosineljänneksellä. Tilaston yhteenveto on julkaistu Tilastokeskuksen kotisivujen Tuorein tilasto -palvelussa seuraavan vuoden heinäkuussa.

5 Tietojen saatavuus ja läpinäkyvyys

Tilastokeskuksen kotisivuilla osoitteessa www.tilastokeskus.fi/til/yskp on julkaistu taulukot yksityisen sektorin palkoista ammattiluokituksen ja koulutuksen mukaan. Kotisivuilta löytyvät myös tiedustelujen täyttöohjeet, lomakkeet ja käytetyt ammattinimikkeistöt. Yksityisen sektorin kuukausipalkkatilaston tuotannossa käytettävät metatiedot ovat saatavissa palkkatilastoista.

Julkaisu on tilattavissa osoitteesta:
Tilastokeskus, myyntipalvelu, PL 4C, 00022 Tilastokeskus
Puh. (09) 1734 2011
Faxi: (09) 1734 2500
myynti@tilastokeskus.fi
www.tilastokeskus.fi

6 Vertailukelpoisuus

Tilaston otos uudistetaan säännöllisin väliajoin. Vuoden 2005 tilaston tiedot eivät ole vertailukelpoisia aikaisempiin vuosiin nähden. Tämän vuoden tilastoon on tehty otos- ja menetelmäuudistus. Tilastokeskuksen keräämät luvut on tuotettu uudistetulla otoksella. Aiemmin työnantajilta saatua aineistoa ei ole korotettu, mutta vuoden 2005 luvuissa myös työnantaja-aineiston tiedot on korotettu perusjoukon tasolle.

Osa-aikaisuuden käsitettä on muutettu siten, että osa-aikaisiksi katsotaan pääsääntöisesti henkilöt, joiden säännöllinen viikkotyöaika on yli 10 prosenttia alan yleistä työaikaa lyhyempi. Osa-aikaisiksi katsottavia palkansaajia on tilastossa aikaisempia vuosia enemmän, sillä aiemmin osa-aikaiseksi katsottiin henkilöt, joiden säännöllinen viikkotyöaika oli alle 30 tuntia. Säännöllisen työajan ansio on julkaistu vuoteen 2003 saakka tulospalkkioiden kanssa ja sen jälkeen ilman tulospalkkioita.

7 Selkeys ja yhtenäisyys

Yksityisen sektorin kuukausipalkkatiedot perustuvat sekä työnantajajärjestöjen jäsenyritysten että Tilastokeskuksen oman otosaineiston tietoihin. Elinkeinoelämän keskusliitto ( EK) julkaisee vuo-sittain palkkatilastokatsauksen toimihenkilöiden palkoista. Mahdolliset erot EK:n ja Tilastokeskuksen tiedoissa johtuvat tilaston peittävyydestä ja käytetyistä menetelmistä.

Palkkarakennetilasto julkaisee vuosittain palkkatietoja sekä yksityiseltä, että julkiselta sektorilta. Palkkarakennetilastossa eri sektorien ja palkkausmuotojen (kuukausi- ja tuntipalkkaiset) väliset tiedot ovat vertailukelpoiset. Ansiotasoindeksi kuvaa palkkojen kehitystä sekä yksityisellä, että julkisella sektorilla. Ansiotasoindeksin ( ATI ) ansiokäsitteenä on sen säännöllisen työajan ansio tulospalkkioiden kanssa. Säännöllisen ansion indeksin ( SANI ) ansiokäsite on sama kuin palkkatilastojen kuukausipalkkaisilla. Yksityisen sektorin lukumäärä- ja ansiotietoja on saatavissa myös työssäkäyntitilastosta. Ansiokäsitteenä on valtion veronalaiset tulot vuodessa.

---

Päivitetty 12.7.2006