Yleisin kuukausipalkka yksityisellä sektorilla 2 500 euroa

Tilastokeskuksen mukaan yksityisen sektorin kuukausipalkkaisten säännöllisen työajan keskiansio oli 3 538 euroa kuukaudessa vuonna 2014. Mediaaniansio yksityisellä sektorilla oli 3 135 euroa. Eniten palkansaajia oli 2 500 eurosta 2 600 euroon ansaitsevien palkkatasolla sadan euron tuloluokkiin jaettuna. Säännöllisen ansion indeksin vuosinousu oli vuoden 2014 loka–joulukuussa 1,7 prosenttia yksityisen sektorin kuukausipalkkaisilla palkansaajilla.

Yksityisen sektorin kuukausipalkkaisten ansioiden jakauma vuonna 2014

Yksityisen sektorin palkkajakauma on selvästi vino oikealle. Keskiarvopalkkaa vähemmän ansaitsee noin 60 prosenttia palkansaajista, ja palkkajakauman huippu on noin 2 500 euron ansioissa. Palkkajakaumassa erottuvat tasaluvut; esimerkiksi noin 2 500, 3 000 tai 4 000 ansaitsevia on enemmän kuin viereisissä tuloluokissa.

Tilaston palkkatiedot ovat pääosin loppuvuoden 2014 tietoja. Vuonna 2015 ansioita on yleisesti korotettu työllisyys- ja kasvusopimuksen mukaisesti 0,4 prosenttia. Työmarkkinoiden keskusjärjestöt sopivat kesäkuussa 2015 työllisyys- ja kasvusopimukselle jatkovuoden. Sopimuksen mukaan palkkoja korotetaan 16 euroa kuukaudessa tai vähintään 0,43 prosenttia. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että alle 3 720 euroa ansaitsevien sopimuskorotus on 16 euroa ja yli 3 720 euroa ansaitsevien korotus on 0,43 prosenttia. Yksityisen sektorin kuukausipalkkaisista noin kaksi kolmasosaa ansaitsee vähemmän kuin 3 720 euroa kuukaudessa ja yksi kolmasosa enemmän kuin 3 720 euroa.

Yksityisen sektorin kokoaikaisten kuukausipalkkaisten palkansaajien säännöllisen työajan ansio oli miehillä keskimäärin 3 940 euroa ja naisilla 3 115 euroa.

Ansiot vaihtelevat enemmän ylemmissä ammatin pääluokissa

Kaikista yksityisen sektorin kuukausipalkkaisista palkansaajista asiantuntijoita oli 30 prosenttia, erityisasiantuntijoita 25 prosenttia sekä palvelu- ja myyntityöntekijöitä 19 prosenttia. Säännöllisen työajan ansioiden vaihtelu on suurempaa ylemmissä ammatin pääluokissa, joita ovat johtajat ja erityisasiantuntijat. Toimisto- ja asiakaspalvelutyöntekijöillä 9. desiilin ansio oli vain 62 prosenttia suurempi kuin 1. desiilin ansio, kun taas johtajilla 9. desiilin ansio oli 162 prosenttia suurempi kuin 1. desiilin ansio.

Yksityisen sektorin keskiansiot ammatin pääluokan mukaan vuonna 2014

Miesten ansiot nousevat jyrkemmin iän karttuessa

Kaikkien yksityisen sektorin kuukausipalkkaisten keskimääräinen ikä oli 42 vuotta ja kokoaikaisten palkansaajien 43 vuotta. Kokoaikaisilla palkansaajilla naisten keski-ikä (43) oli noin vuoden korkeampi kuin miesten, mutta kaikilla palkansaajilla naisten keski-ikä on hieman alempi kuin miehillä. Eniten palkansaajia on 35–39-vuotiaiden ikäryhmässä. Alle 20-vuotiaiden ja vähintään 65-vuotiaiden osuus oli alle prosentti palkansaajista.

Miesten ja naisten ansiot ikäryhmittäin vuonna 2014

Iän vaikutus ansiokehitykseen on huomattava. Palkansaajien keskiansiot olivat suurimmat 40–44-vuotiailla, joilla ne olivat 3 860 euroa. Miesten ja naisten keskiansiot ovat nuorimmissa ikäryhmissä lähes tasoissa, mutta 25–29-vuotiaista lähtien miesten ansiot nousevat selvästi nopeammin kuin naisten ansiot. Naisten hitaampi ansiokehitys voi osittain johtua siitä, että perhevapaiden takia naisten työkokemus kertyy miehiä hitaammin. Vanhemmissa ikäluokissa, joissa perhevapaiden osuus on pienempi, naisten ansioiden nousu ei kuitenkaan jatku pidempään kuin miehillä. Molemmilla sukupuolilla korkein keskiansio on ikäryhmässä 45–49-vuotiaat, kun mukaan ei lueta 65 vuotta täyttäneitä, joita on tilastossa vähän muihin ikäluokkiin verrattuna.

Korkeammin koulutettujen ansiot nousevat pidempään

Säännöllisen työajan ansiot ovat sitä suuremmat mitä korkeampi koulutusaste. Ylemmän korkeakouluasteen tutkinnon suorittaneiden mediaaniansio oli 4 269 euroa eli 36 prosenttia suurempi kuin koko yksityisen sektorin mediaaniansio. Pelkän perusasteen koulutuksen suorittaneilla mediaaniansio oli 2 592 euroa, joka oli 17 prosenttia vähemmän kuin koko yksityisen sektorin mediaaniansio. Mikäli palkansaajalta puuttuu koulutustieto tai hän on suorittanut tutkinnon ulkomailla, koulutusasteeksi määritellään perusaste.

Keskiansiot koulutusasteittain valmistumisvuosikymmenen mukaan vuonna 2014

Ansiotaso nousee sitä kauemmin, mitä korkeampi koulutus palkansaajalla on. Edellisessä kuviossa työkokemuksen vaikutusta ansiotasoon on kuvattu valmistumisvuoden perusteella. Suurin vaikutus työkokemuksella on tutkijakoulutuksen saaneilla, joilla ansiotaso nousee koko työuran ajan. Keskiasteen koulutuksen saaneiden ansiotaso ei tilaston mukaan näytä enää nousevan yli 20 vuoden työkokemuksen jälkeen. Tilastotietoja tutkittaessa on otettava huomioon, että keskiansioiden eroihin voivat vaikuttaa myös rakenteelliset tekijät, esimerkiksi erot ammattirakenteessa ja koulutusaloissa.

Sukupuolittain tarkasteltaessa kuukausipalkkaiset voidaan jakaa selkeästi mies- ja naisvaltaisiin ammattiluokkiin. Naiset olivat enemmistönä vain toimisto- ja asiakaspalvelutyöntekijöissä (78 %) sekä palvelu- ja myyntityöntekijöissä (65 %). Muissa ammattiluokissa naisten osuus vaihteli 14:stä 47:ään prosenttiin. Miesten mediaaniansiot olivat naisten ansioita korkeammat kaikissa ammattien pääluokissa siten, että naisten ansioiden osuus vaihteli 82:sta 93:een prosenttiin miesten ansioista. Miesten mediaaniansiot olivat pääsääntöisesti korkeammat myös yksittäisiä ammatteja vertailtaessa.

Yksityisen sektorin kuukausipalkkatilaston tutkimuskehikko kuvaa järjestäytyneiden yritysten noin 568 000 ja järjestäytymättömien yritysten noin 116 000 palkansaajaa. Tilaston palkkatiedot sisältävät järjestäytyneiden yritysten 449 000 ja järjestäytymättömien yritysten 37 000 palkansaajaa. Keskiansioiden laskennassa tilastoaineiston palkansaajat korotetaan tutkimuskehikon tasolle. Palkkatiedoista suurin osa on syyskuulta Elinkeinoelämän keskusliiton siirryttyä vuonna 2014 keräämään tiedot syyskuulta lokakuun sijaan. Suomen evankelis-luterilaisen kirkon palkkatiedot ovat kesäkuulta ja muut palkka-aineistot ovat lokakuulta.

Tilaston ansiokäsite säännöllisen työajan ansio sisältää kuukausipalkan, työaikalisät, luontoisetujen verotusarvon ja provision/myyntipalkkion keskimäärin kuukaudessa. Ylitöiden ja tulospalkkioiden osuutta ei lasketa tähän ansiokäsitteeseen.

Tarkemmat tiedot yksityisen sektorin kuukausipalkkaisista löytyvät tilaston sivulla olevista tietokantataulukoista .

Lähde: Yksityisen sektorin palkat 2014, Tilastokeskus

Lisätietoja: Harri Nummila 029 551 3235, Anu Uuttu 029 551 2322, palkat.yksityinen@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Hannele Orjala

Julkaisu pdf-muodossa (297,9 kt)

Taulukot

Tietokantataulukot

Poimi tarvitsemiasi tietoja taulukoiksi, tarkastele tietoja kuvioina, tai lataa dataa käyttöösi.

Liitetaulukot

Laatuselosteet

Laatuseloste: Yksityisen sektorin palkat (20.8.2015)

Päivitetty 20.8.2015

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Yksityisen sektorin kuukausipalkat [verkkojulkaisu].
ISSN=1798-3894. 2014. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 22.11.2024].
Saantitapa: https://www.stat.fi/til/yskp/2014/yskp_2014_2015-08-20_tie_001_fi.html