Etusivu > Tilastot > Yksityisen sektorin tuntipalkat > 2005 > Muu yksityinen sektori > Laatuseloste: Yksityisen sektorin tuntipalkat

Laatuseloste: Yksityisen sektorin tuntipalkat

1 Tilastotietojen relevanssi

1.1 Tilaston tietosisältö

Yksityisen sektorin tuntipalkkaisten palkkatilasto on vuosittain laadittava tilasto, joka kuvaa ansioita vuoden viimeisellä neljänneksellä. Ansiotasoindeksin lopulliset tiedot ja palkkarakennetilaston tiedot perustuvat osittain yksityisen sektorin tuntipalkkatilaston tietoihin.

Tilaston perusaineiston muodostavat yksityisen sektorin työnantajajärjestöjen keräämät palkkatilastotiedot sekä Tilastokeskuksen järjestäytymättömiltä työnantajilta otostutkimuksella keräämät vastaavat tiedot. Tiedustelu koskee pääsääntöisesti kaikkia yritykseen työsuhteessa olevia palkansaajia vuoden neljännen neljänneksen aikana yhden kuukauden jaksolta (palvelualat) tai koko vuosineljännekseltä (teollisuus). Maatalouden tuntipalkkatilasto perustuu Maaseudun työnantajaliiton jäseniltään keräämään aineistoon.

Tilasto sisältää palkansaajat, joiden palkka maksetaan tuntiperusteisesti. Toimitusjohtajat, harjoittelijat, oppilaat ja palkkaukseltaan normaalikäytännöstä poikkeavat eivät sisälly tilaston taulukoihin.

1.2 Käsitteet ja luokitukset

Tilastossa käytetään tehdyn työajan ansiokäsitettä: säännöllisen työajan ansio ja kokonaisansio.

Säännöllisen työajan ansio sisältää aika-, urakka- ja palkkiotyöstä säännölliseltä tehdyltä työajalta maksetut palkat vuorotyö- ja olosuhdelisineen. Työajan lyhennyksistä maksettava kompensaatio on mukana niiden alojen osalta, joissa se luetaan tehdyn työajan palkkaan. Säännöllisen työajan ansioon sisältyvät tässä tilastossa myös sunnuntai- ja ylityöpalkan perusosat, mutta ei korotusosia.

Kokonaisansio sisältää edellisten lisäksi sunnuntai- ja ylityöpalkan korotusosat. Ansiotiedot esitetään laskettuna tehtyä työtuntia kohti. Tehdyllä työajalla tarkoitetaan sitä työaikaa, jolloin palkansaaja on tehnyt varsinaisia työtehtäviään. Tehtyihin työtunteihin lasketaan aika-, urakka- ja palkkiotyön tehdyt työtunnit sekä sunnuntai- ja ylityötunnit.

Tilastossa ei ole mukana vuosilomapalkkaa, lomaltapaluurahaa, koulutus-, sairaus- ja äitiysloma-ajan palkkaa, hälytysrahaa, päivärahoja, työväline- ja matkakustannusten korvauksia eikä luontoisetujen raha-arvoa. Useimmilla aloilla tilastossa eivät ole mukana myöskään ns. palveluvuosilisät.

Tilastossa käytetään toimialaluokitusta, joka perustuu koko Euroopan unionin yhteiseen toimialaluokitukseen NACE 2002:een. Ammattiluokituksena käytetään Tilastokeskuksen yleistä ammattiluokitus 2001:tä, joka perustuu Euroopan unionin ammattiluokitukseen. Tilastoinnissa on myös käytössä Tilastokeskuksen koulutusluokitus.

2 Tilastotutkimuksen menetelmäkuvaus

2.1 Tutkimus- ja otoskehikko sekä otos

Työnantajajärjestöt keräävät palkkatilastojen perustiedot omilta jäsenyrityksiltään. Tilastokeskus täydentää tietoja järjestäytymättömiä yrityksiä koskevalla otoksella eräiltä yksityisen sektorin toimialoilta.

Tilastokeskuksen omaa tiedustelua varten yritysrekisterin palvelutietokannasta poimitaan aktiiviset yritykset (ml. liikelaitokset ja seurakunnat), joilla on palkattua henkilökuntaa vähintään yksi palkansaaja. Tutkimuskehikon ulkopuolelle rajataan institutionaalisen sektoriluokituksen mukaan seuraavat sektoriluokat: valtionhallinto, paikallishallinto, kunnat, kuntayhtymät, Ahvenanmaan maakuntahallinto, kansainväliset järjestöt ja kotitaloudet. Tutkimuskehikkoon viedään myös tieto yrityksen järjestäytyneisyydestä, mikäli yritys on työnantajajärjestön jäsenyritys. Tutkimuskehikosta muodostettiin yksityisen sektorin tutkimuskehikko rajaamalla pois yritykset,

- joiden toimiala oli maa-, metsä- tai kalatalous

- joiden palveluksessa oli vähemmän kuin viisi palkansaajaa.

- joiden kotipaikka sijoittui Ahvenanmaan maakuntaan.

Yksityisen sektorin tutkimuskehikosta muodostetaan otoskehikko, johon poimitaan otostoimialoilla toimivat yritykset. Otostoimialat määrittyvät peittävyystarkastelun kautta. Peittävyystarkastelussa määritellään korkean järjestäytymisasteen toimialat, joissa työnantajajärjestöjen palkansaajien osuus koko toimialalla on noin 75 % tai enemmän. Näiltä toimialoilta Tilastokeskus ei poimi otosta. Peittävyystarkastelu ja ositteiden muodostus tehdään viiden vuoden välein otosuudistuksen yhteydessä. Viimeisin otosuudistus on tehty vuonna 2005.

Estimointia ja oman otoksen poimimista varten yrityksille muodostettiin ositetieto. Otantaositteiden muodostuksen lähtökohtana on yrityksen toimiala ja kokoluokka. Samankaltaista toimintaa pyritään viemään samaan ositteeseen. Omassa otoksessa ositteen poimintatodennäköisyys vaihtelee toimialoittain. Otantamenetelmänä käytetään ositettua yksinkertaista satunnaisotantaa palauttamatta. Poimintayksikkönä on yritys ja poimintaperusteina ovat toimiala ja yrityksen kokoluokka.

Työnantajajärjestöjen keräämässä palkka-aineistossa vuonna 2005 oli noin 9 350 yrityksen ansiotiedot. Järjestäytymättömien yritysten otokseen poimittiin 2 296 yritystä vuonna 2005. Näiden otosyritysten palveluksessa oli otoskehikon mukaan runsaat 76 033 palkansaajaa. Tiedusteluun vastasi noin 80 prosenttia otoksessa olleista yrityksistä.

2.2 Estimointi

Otoksella kerätyt ja työnantajaliitoista saadut palkkatiedot eivät kuvaa vielä sellaisenaan koko yksityistä sektoria. Otoksesta ja vastauskadosta johtuen tiedot koko sektorin tasolla ovat vinoutuneet, sillä esimerkiksi pienten ja järjestäytymättömien yrityksien tiedoista iso osa jää saamatta. Tästä syystä yksityisen sektorin palkkatiedot korotetaan perusjoukon tasolle käyttämällä Särndalin suhde-estimaattoria. Suhde-estimaattori antaa suuremman painon niiden yritysten lukumäärä- ja ansiotiedoille, joiden ositteissa vastauskato henkilökuntamäärällä mitattuna on suurinta ja joissa otokseen poimitaan pieni osa yrityksistä.

Estimointi suoritetaan kahdessa osassa: järjestäytyneiden yritysten estimointikehikko ja otostoimialojen järjestäytymättömien yritysten estimointikehikko estimoidaan erikseen ositekohtaisesti. Järjestäytyminen määritettiin tilastoajankohdan mukaisesti. Koska tutkimuskehikko poimittiin ennen tilastoajankohtaa, järjestäytyneisiin yrityksiin lisättiin ne alkuperäisessä kehikossa järjestäytymättömiksi luetut yritykset, joiden palkkatiedot sisältyivät työnantajajärjestöjen keräämään aineistoon. Tutkimuskehikkoon lisätyistä uusista yrityksistä, joiden palveluksessa oli vähintään viisi palkansaajaa, muodostettiin oma jälkiosite. Tämän ositteen korotuskertoimeksi määritettiin 1.

3 Tietojen oikeellisuus ja tarkkuus

Tilastokeskuksen perustiedot on kerätty otoksen avulla ja niihin sisältyy jonkin verran satunnaisvirhettä. Tilastokeskuksen otoksessa vastaajayritysten vaihtuvuus vuosittain aiheuttaa jossain määrin ansiotason heiluvuutta. Ansiotietoihin sisältyvä virhe on kuitenkin niin vähäinen, että tietojen voidaan katsoa kuvaavan hyvin yksityisen sektorin tuntipalkkaisten ansiotasoa.

Jos ansiotietoja ei ole voitu luotettavasti esittää havaintojen pienen määrän takia, on ansioiden tilalle merkitty kolme pistettä (...).

4 Julkaistujen tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus

Yksityisen sektorin tuntipalkkatilasto laaditaan vuosittain. Tilaston yhteenveto julkaistaan Tilastokeskuksen kotisivujen Tuorein tilasto -palvelussa vuosittain.

5 Tietojen saatavuus ja läpinäkyvyys

Tilastokeskuksen kotisivuilla osoitteessa http://www.tilastokeskus.fi/til/ystp on julkaistu taulukot yksityisen sektorin palkoista ammattiluokituksen ja koulutuksen mukaan. Kotisivuilta löytyvät myös tiedustelujen täyttöohjeet, lomakkeet ja käytetyt ammattinimikkeistöt. Yksityisen sektorin tuntipalkkatilaston tuotannossa käytettävät metatiedot ovat saatavissa palkkatilastoista.

Julkaisu on tilattavissa myyntipalvelusta osoitteesta:

Tilastokeskus, myyntipalvelu
PL 4C
00022 Tilastokeskus
Puh: (09) 1734 2011
Faksi: (09) 1734 2500
myynti@tilastokeskus.fi
http://www.tilastokeskus.fi

6 Vertailukelpoisuus

Yksityisen sektorin tuntipalkat on uusi, kerran vuodessa ilmestyvä tilasto. Se korvaa aiemmin ilmestyneet neljännesvuositilastot, jotka kuvasivat teollisuuden, rakennusalan ja liikenteen työntekijöiden palkkoja. Näiden tilastojen aineistot oli kerätty työnantajajärjestöjen toimesta. Uusi tilasto kuvaa kaikkien yksityisen sektorin tuntipalkkaisten palkansaajien palkkoja, ja siinä ovat mukana myös Tilastokeskuksen otostutkimuksella keräämät tiedot. Uuden tilaston tiedot eivät ole vertailukelpoisia aikaisempiin vuosiin nähden.

Uuden tilaston tietosisältö on erilainen kuin vanhassa tilastossa. Tilastossa kuvataan ansio-, lukumäärä- ja tuntitietoja sukupuolen, iän, ammatin ja koulutuksen mukaan. Vuoden 2005 tilastossa on otettu käyttöön Tilastokeskuksen ammattiluokitus.

Yksityisen sektorin palkkatilastojen otos uudistetaan säännöllisin väliajoin. Vuoden 2005 tilastoon on tehty otos- ja menetelmäuudistus. Tilastokeskuksen keräämät luvut on tuotettu uudistetulla otoksella. Sekä Tilastokeskuksen keräämät luvut että työnantaja-aineistojen luvut on korotettu perusjoukon tasolle. Aikaisemmin työantajilta saatua aineistoa ei ole korotettu.

7 Selkeys ja yhtenäisyys

Yksityisen sektorin tuntipalkkatiedot perustuvat sekä työnantajajärjestöjen jäsenyritysten että Tilastokeskuksen oman otosaineiston tietoihin. Elinkeinoelämän keskusliitto ( EK) julkaisee vuosittain palkkatilastokatsauksen palkoista. Mahdolliset erot EK:n ja Tilastokeskuksen tiedoissa johtuvat tilaston peittävyydestä ja käytetyistä menetelmistä. Lisäksi Tilastokeskuksen ja EK:n käyttämät luokitukset ovat erilaiset.

Palkkarakennetilasto julkaisee vuosittain palkkatietoja sekä yksityiseltä että julkiselta sektorilta. Palkkarakennetilastossa eri sektorien ja palkkausmuotojen (kuukausi- ja tuntipalkkaiset) väliset tiedot ovat vertailukelpoiset. Ansiotasoindeksi kuvaa palkkojen kehitystä sekä yksityisellä että julkisella sektorilla. Ansiotasoindeksin (ATI) ja säännöllisen ansion indeksin (SANI) ansiokäsitteenä on tuntipalkkaisilla säännöllisen työajan ansio. Ansiokäsite on sama kuin palkkatilastojen tuntipalkkaisilla. Yksityisen sektorin lukumäärä- ja ansiotietoja on saatavissa myös työssäkäyntitilastosta. Ansiokäsitteenä on valtion veronalaiset tulot vuodessa.

---

Päivitetty 30.11.2006